Koulussa edistetään yhteisöllisyyttä aiempaa enemmän
Tällaisia havaintoja tehtiin OECD:n TALIS-tutkimuksessa. Sen tulokset antavat käsityksen opettajien ja rehtoreiden työoloista ja siitä, miten he kokevat oman koulunsa oppimisympäristön. Suomessa tutkimukseen osallistui noin 2 800 yläkoulun opettajaa ja 150 rehtoria. Mukana oli kaikkiaan 48 maata, 155 000 opettajaa ja 8 900 rehtoria. Tiedot kerättiin keväällä 2018. Kukin osallistujamaa voi käyttää tuloksia oman koulutuspolitiikkansa kehittämisen tukena.
– Tutkimus antaa päätöksentekijöille, opettajille ja rehtoreille laajasti kansainvälistä vertailutietoa koulusta toimintaympäristönä ja mahdollisuuden kehittää opetustyötä, koulutuksen arviointia ja koulutuspolitiikkaa, projektipäällikkö Matti Taajamo kertoo. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa ja vastaa siellä tutkimuksen Suomen osuudesta.
Opettajat ja rehtorit tutkimuksen kohteina
Tutkimusaineisto kerättiin opettajille ja rehtoreille suunnatuilla kyselyillä, jotka laadittiin yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimus toteutettiin verkko- ja paperikyselyinä keväällä 2018.
– Tutkimukseen vastaajat valittiin satunnaisotannalla. Jokaisesta maasta tuli mukaan noin 150–200 koulua ja kustakin koulusta 20–30 opettajaa ja rehtori. Suomessa opettajien vastausaste oli korkea, 94 prosenttia, kertoo apulaisprojektipäällikkö Eija Puhakka Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.
Kouluissa korostetaan yhteisöllisyyttä yhä enemmän
Yhteisöllisyyttä korostetaan kouluissa aiempaa enemmän. Yhdessä opettaminen tiimityönä samalla oppitunnilla ja osallistuminen ammatilliseen yhteistoiminnalliseen oppimiseen on lisääntynyt opettajilla viimeisen viiden vuoden aikana. Opettajat luottavat toisiinsa, ja koulu kannustaa henkilökuntaansa oma-aloitteisuuteen. Koulun kulttuuriin kuuluu vastuun jakaminen. Myös oppilaille ja vanhemmille tarjotaan enemmän tilaisuuksia osallistua aktiivisesti koulun päätöksentekoon.
Opettajien tyytyväisyys ammattiinsa vähentymässä
Opettajien tyytyväisyys työympäristöönsä ja ammattiinsa on hienoisesti vähentynyt. Työtyytyväisyys oli laskenut kolme prosenttiyksikköä viimeisen viiden vuoden aikana. Omaa koulua ei enää suositeltaisi niin usein hyvänä työpaikkana kuin aikaisemmin. Lisäksi niiden opettajien osuus, jotka valitsisivat opettajan ammatin uudelleen, jos he voisivat päättää urastaan uudelleen, on laskenut.
Stressi lisääntyy opettajilla ja rehtoreilla
Paljon stressiä opettajille aiheuttavat kouluun ja opettajiin kohdistuvien muutosten tahdissa pysyminen, liian suuri hallinnollisten tehtävien määrä ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeiden huomioon ottaminen. Eniten Suomessa stressiä kokevat nuoret alle 30-vuotiaat naisopettajat. Rehtoreille eniten stressiä aiheuttaa hallinnollisten tehtävien lisääntyminen.
Uusien opettajien mentorointia syytä lisätä
Alle 30-vuotiaat opettajat saavat vähiten palautetta työstään. Siksi uusien opettajien mentorointia on lisättävä. Vaikka opettajat ja rehtorit pitävät uusien opettajien mentorointia tärkeänä, vain joka viidennessä koulussa heille tarjotaan mentoritoimintaa. Suomessa kahdessa kolmesta koulusta ei järjestetä mentorointiohjelmaa lainkaan. Suomalaisopettajista viisi prosenttia toimii mentorina uudelle opettajalle ja neljällä prosentilla opettajista on häntä tukeva mentori.
Tutkimuksella laaja tuki
TALIS 2018 -tutkimus on OECD:n johtama hanke, jota koordinoi kansainvälinen oppimistulosten arviointijärjestö IEA (International Association for the Evaluation Achievement). Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
Tutkimusta tukevat Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM, Opetushallitus OPH, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Kuntaliitto, Helsingin yliopisto ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI.
TALIS 2018 (Teaching and Learning International Survey 2018)
Raportti tutkimustuloksista julkaistaan Opetushallituksen ja TALIS-tutkimuksen verkkosivuilla 5.10.2020 klo 12.00
Lisätietoja:
Projektipäällikkö, erikoistutkija Matti Taajamo, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, puh. 040 805 4281, s-posti: matti.taajamo@jyu.fi
Apulaisprojektipäällikkö, aineistokoordinaattori Eija Puhakka, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, puh. 0400 545 105, s-posti: eija.puhakka@jyu.fi
Opetusneuvos Kristina Kaihari, Opetushallitus, puh. 029 533 1085, s-posti: kristina.kaihari@oph.fi
Johtaja Kurt Torsell, ruotsinkielinen koulutus, Opetushallitus, puh. 029 5331887, s-posti: kurt.torsell@oph.fi
Opetusneuvos Marjo Vesalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 029 533 0352, s-posti: marjo.vesalainen@minedu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi Häkämiesviestintäsihteeri
Puh:040 805 4249kirsi.m.hakamies@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme