VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Kouluterveydenhuolto pystyy tarttumaan lasten mielenterveysongelmiin, mutta hoitoon pääsyä ja tiedonkulkua on parannettava

Jaa

Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen (1) mukaan joka viides vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli saanut 25. ikävuoteen mennessä psykiatrista hoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmien vuoksi. Kouluterveydenhuolto on avainroolissa ongelmiin tarttumisessa. VTV:n selvityksen mukaan kouluterveydenhuollon tarjoama tuki lasten mielenterveysongelmissa on lähtökohtaisesti hyvällä tasolla, mutta resurssit ja toimintatavat vaihtelevat alueiden ja koulujen välillä. Mielenterveysongelmat tulevat parhaiten esiin laajoissa terveystarkastuksissa sekä yhteistyössä oppilaiden, perheiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Kehitettävää on erityisesti hoitoon pääsyssä ja tiedonkulussa eri toimijoiden välillä. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyllä ja varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä ongelmien kärjistymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen riskiä sekä vähentää kalliimpien palvelujen tarvetta.

Kouluterveydenhuolto tunnistaa lasten mielenterveysongelmia parhaiten laajoissa terveystarkastuksissa, joissa lapsen asioita käydään läpi terveydenhoitajan, lääkärin ja perheen yhteistyönä. Niissä kerätään myös tietoa oppilaan ja perheen tilanteesta oppilaalta itseltään sekä hänen vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Ongelmien käsittelyssä tarvitaan yhteistyötä oppilaiden, perheiden ja koulun henkilökunnan kanssa sekä koulun kaikkien aikuisten sitoutumista. Yhteistyö opettajien kanssa on tärkeää, jotta tieto ryhmä- ja yksilötason ongelmista välittyy kouluterveydenhuollon sekä muille opiskeluhuollon toimijoille.

Kouluterveydenhoitajien työajasta suurin osa kuluu rutiinitarkastuksiin ja hallintoon

Kouluterveydenhuolto kykenee tarttumaan lasten ongelmiin matalalla kynnyksellä, mutta toisinaan aikaa ja tukea ei riitä sitä tarvitseville. Jokavuotiset ikäryhmätarkastukset sekä hallinnolliset tehtävät sitovat suuren osan terveydenhoitajien työpanoksesta. Kouluterveydenhoitajat pitävät nykyistä koululaisten tarkastusseulaa tiheänä. Vakiotehtävien koetaan rajaavan palveluiden ja tuen saatavuutta äkillisissä ongelmatilanteissa.

Toimintatavat vaihtelevat kouluittain ja alueittain - osaaminen on riittävää

Kouluterveydenhoitajien osaaminen mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja hoitoonohjauksessa on lähtökohtaisesti riittävää, mutta asiantuntemusta tulisi vahvistaa erityisesti mielenterveyden ongelmatilanteissa. Lääkärien käytettävissä oleva työpanos koulun ja oppilaiden asioihin vaihtelee huomattavasti kunta- ja aluekohtaisesti. Ongelmien tunnistamiseen ei ole samanlaisia edellytyksiä kaikissa kouluissa, koska opiskeluhuollon resursseissa ja toimintatavoissa on huomattavia eroja eri alueiden ja kuntien välillä.

Kouluissa opiskeluhuoltopalvelujen toimijat eli kouluterveydenhuollon ammattilaiset, koulukuraattorit ja koulupsykologit tukevat toistensa työtä ja tekevät yhteistyötä. Toisaalta yhteistyön käytännöt vaihtelevat koulukohtaisesti, ja työnjaoissa on myös epäselvyyksiä ja päällekkäisyyksiä.

Ulkopuolisen hoidon ja arvion lähetekäytännöissä, -prosesseissa ja hoitoon pääsyssä on alueellisia ja kuntien välisiä eroja, eivätkä eri palvelujen nivelvaiheet toimi läheskään aina saumattomasti. Näitä tulisi parantaa, jotta lapsi pääsisi sujuvasti hoitoon ilman monimutkaista siirtelyä toimijalta toiselle. Myös tiedonkulussa palvelun tuottajien ja opiskeluhuollon välillä on kehitettävää, jotta tieto hoidossa olemisesta, tuen saamisesta ja tarvittavista jatkotoimista kulkisi kaikille toimijoille.

Opiskeluhuollon toimivuus ja yhdenmukaisuus varmistettava sote- ja maakuntauudistuksessa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen maakuntatasolle mahdollistaisi kouluterveydenhuollon palvelujen nykyistä paremman integraation sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalvelujen kanssa. Samalla koulujen opiskeluhuollon kokonaisuuden toimivuudesta on huolehdittava aiempaa vankemmin maakunnan, kunnan ja oppilaitosten välisellä yhteistyöllä ja sopimisella. Uudistuksen riskinä on opiskeluhuoltopalvelujen hajautuminen, jolloin tavoite integraatiosta ei toteudu.

VTV:n arvio perustuu selvitykseen Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa (3/2017).

(1) Paananen ym. (2012): Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 52. 2012, s. 14.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Koskinen
johtava tuloksellisuustarkastaja
040 732 4951
mikko.koskinen@vtv.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Porkkalankatu 1, PL 1119
00101 Helsinki

09 4321http://www.vtv.fi

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Revisionsorgan i EU-länder bedömde finanspolitiska EU-, IMF- och OECD-rekommendationer7.11.2017 07:01Tiedote

Statens revisionsverk (VTV) medverkade i en parallell revision av sex EU-länders finanspolitik utifrån internationella organisationers finanspolitiska rekommendationer och medlemsländernas åtgärder för att minska de finanspolitiska riskerna. Utöver Finland deltog Nederländerna, Lettland, Portugal, Sverige och Slovakien i revisionen. Enligt resultaten från den parallella revisionen har EU, OECD och IMF gett liknande finanspolitiska rekommendationer till respektive land. Vad gäller Finland har dessutom en avsevärd del av rekommendationerna upprepats år efter år.

EU-maiden tarkastusvirastot arvioivat EU:n, IMF:n ja OECD:n talouspoliittisia suosituksia7.11.2017 07:00Tiedote

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) oli mukana kuuden EU-maan finanssipolitiikan rinnakkaistarkastuksessa, jossa tarkasteltiin kansainvälisten organisaatioiden talouspoliittisia suosituksia ja jäsenmaiden toteuttamia toimia julkisen talouden riskien pienentämiseksi. Tarkastuksessa olivat mukana Suomen lisäksi Hollanti, Latvia, Portugali, Ruotsi ja Slovakia. Rinnakkaistarkastuksen tulosten mukaan EU:n, OECD:n ja IMF:n talouspoliittiset suositukset ovat kunkin maan kohdalla olleet samansuuntaisia. Suomelle annetuissa suosituksissa on lisäksi ollut huomattavasti toistoa vuodesta toiseen.

De offentliga finanserna stärks inte enligt regeringens mål för den finansiella ställningen3.11.2017 07:01Tiedote

Enligt VTV:s bedömning förbättras den offentliga sektorns finansiella ställning inte i takt med regeringens mål för mandatperioden trots att ekonomin går bättre. När man eliminerar det förbättrade konjunkturlägets effekt på finanserna och utgår från finansministeriets prognos visar beräkningarna att det strukturella saldot för den offentliga sektorn försämras åren 2017 och 2018. Det strukturella saldot beräknas bli -1,3 procent i förhållande till bruttonationalprodukten år 2018 och hamnar då cirka 0,8 procentenheter från det medelfristiga målet (MTO). Trots att de offentliga finanserna stärks i år när ekonomin går bättre kommer inte heller det nominella balansmålet att uppnås under denna mandatperiod. Detta beror på att statsfinanserna stärks långsammare än planerat.

Julkisen talouden rahoitusasema ei vahvistu hallituksen tavoitteiden mukaisesti3.11.2017 07:00Tiedote

VTV:n arvion mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema ei tule parantuneesta taloustilanteesta huolimatta kohentumaan hallituksen tavoitteiden mukaisesti kuluvalla vaalikaudella. Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä, josta on poistettu suhdannetilanteen kohentumisen vaikutus rahoitusasemaan, heikkenee valtiovarainministeriön ennusteeseen perustuvien laskelmien mukaan vuosina 2017 ja 2018. Rakenteellinen jäämä on noin -1,3 prosenttia vuonna 2018, jääden noin 0,8 prosenttiyksikön päähän sille asetetusta keskipitkän aikavälin tavoitteesta (MTO). Vaikka parantunut taloustilanne on vahvistanut julkista taloutta vuonna 2017, ei myöskään julkisen talouden nimellistä tasapainotavoitetta tulla saavuttamaan tällä vaalikaudella. Tämä johtuu valtiontalouden rahoitusaseman tavoiteltua hitaammasta vahvistumisesta.

Försvarsmaktens strategiska planering har stärkts, ekonomiplaneringen för materielprojekt bör utvecklas31.10.2017 07:01Tiedote

Enligt VTV:s revision har Försvarsmaktens strategiska planering stärkts efter försvarsreformen. Verksamhetsansvariga bör bedöma hur styrningen fungerar som helhet och förbättra kopplingen mellan den ekonomiska och strategiska planeringen. Man behöver utveckla den ekonomiska analysen och uppföljningen av framförallt materielprojekten. Finlands försvarsbudget år 2017 uppgår till cirka 2,83 miljarder euro, dvs. 5,1 % av utgifterna i statens budgetekonomi.

Puolustusvoimien strateginen suunnittelu on vahvistunut, materiaalihankkeiden taloussuunnittelua tulee edelleen kehittää31.10.2017 07:00Tiedote

VTV:n tarkastuksen mukaan Puolustusvoimien strateginen suunnittelu on vahvistunut puolustusvoimauudistuksen jälkeen. Toiminnan ohjauskokonaisuuden toimivuudesta tulisi tehdä arvio, ja taloussuunnittelu tulisi kytkeä paremmin strategiseen suunnitteluun. Kehitettävää on erityisesti materiaalihankkeiden taloudellisessa arvioinnissa ja seurannassa. Suomen puolustusbudjetti vuonna 2017 on noin 2,83 miljardia euroa eli 5,1 % valtion budjettitalouden menoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme