VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Kouluterveydenhuolto pystyy tarttumaan lasten mielenterveysongelmiin, mutta hoitoon pääsyä ja tiedonkulkua on parannettava

Jaa

Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen (1) mukaan joka viides vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli saanut 25. ikävuoteen mennessä psykiatrista hoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmien vuoksi. Kouluterveydenhuolto on avainroolissa ongelmiin tarttumisessa. VTV:n selvityksen mukaan kouluterveydenhuollon tarjoama tuki lasten mielenterveysongelmissa on lähtökohtaisesti hyvällä tasolla, mutta resurssit ja toimintatavat vaihtelevat alueiden ja koulujen välillä. Mielenterveysongelmat tulevat parhaiten esiin laajoissa terveystarkastuksissa sekä yhteistyössä oppilaiden, perheiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Kehitettävää on erityisesti hoitoon pääsyssä ja tiedonkulussa eri toimijoiden välillä. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyllä ja varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä ongelmien kärjistymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen riskiä sekä vähentää kalliimpien palvelujen tarvetta.

Kouluterveydenhuolto tunnistaa lasten mielenterveysongelmia parhaiten laajoissa terveystarkastuksissa, joissa lapsen asioita käydään läpi terveydenhoitajan, lääkärin ja perheen yhteistyönä. Niissä kerätään myös tietoa oppilaan ja perheen tilanteesta oppilaalta itseltään sekä hänen vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Ongelmien käsittelyssä tarvitaan yhteistyötä oppilaiden, perheiden ja koulun henkilökunnan kanssa sekä koulun kaikkien aikuisten sitoutumista. Yhteistyö opettajien kanssa on tärkeää, jotta tieto ryhmä- ja yksilötason ongelmista välittyy kouluterveydenhuollon sekä muille opiskeluhuollon toimijoille.

Kouluterveydenhoitajien työajasta suurin osa kuluu rutiinitarkastuksiin ja hallintoon

Kouluterveydenhuolto kykenee tarttumaan lasten ongelmiin matalalla kynnyksellä, mutta toisinaan aikaa ja tukea ei riitä sitä tarvitseville. Jokavuotiset ikäryhmätarkastukset sekä hallinnolliset tehtävät sitovat suuren osan terveydenhoitajien työpanoksesta. Kouluterveydenhoitajat pitävät nykyistä koululaisten tarkastusseulaa tiheänä. Vakiotehtävien koetaan rajaavan palveluiden ja tuen saatavuutta äkillisissä ongelmatilanteissa.

Toimintatavat vaihtelevat kouluittain ja alueittain - osaaminen on riittävää

Kouluterveydenhoitajien osaaminen mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja hoitoonohjauksessa on lähtökohtaisesti riittävää, mutta asiantuntemusta tulisi vahvistaa erityisesti mielenterveyden ongelmatilanteissa. Lääkärien käytettävissä oleva työpanos koulun ja oppilaiden asioihin vaihtelee huomattavasti kunta- ja aluekohtaisesti. Ongelmien tunnistamiseen ei ole samanlaisia edellytyksiä kaikissa kouluissa, koska opiskeluhuollon resursseissa ja toimintatavoissa on huomattavia eroja eri alueiden ja kuntien välillä.

Kouluissa opiskeluhuoltopalvelujen toimijat eli kouluterveydenhuollon ammattilaiset, koulukuraattorit ja koulupsykologit tukevat toistensa työtä ja tekevät yhteistyötä. Toisaalta yhteistyön käytännöt vaihtelevat koulukohtaisesti, ja työnjaoissa on myös epäselvyyksiä ja päällekkäisyyksiä.

Ulkopuolisen hoidon ja arvion lähetekäytännöissä, -prosesseissa ja hoitoon pääsyssä on alueellisia ja kuntien välisiä eroja, eivätkä eri palvelujen nivelvaiheet toimi läheskään aina saumattomasti. Näitä tulisi parantaa, jotta lapsi pääsisi sujuvasti hoitoon ilman monimutkaista siirtelyä toimijalta toiselle. Myös tiedonkulussa palvelun tuottajien ja opiskeluhuollon välillä on kehitettävää, jotta tieto hoidossa olemisesta, tuen saamisesta ja tarvittavista jatkotoimista kulkisi kaikille toimijoille.

Opiskeluhuollon toimivuus ja yhdenmukaisuus varmistettava sote- ja maakuntauudistuksessa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen maakuntatasolle mahdollistaisi kouluterveydenhuollon palvelujen nykyistä paremman integraation sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalvelujen kanssa. Samalla koulujen opiskeluhuollon kokonaisuuden toimivuudesta on huolehdittava aiempaa vankemmin maakunnan, kunnan ja oppilaitosten välisellä yhteistyöllä ja sopimisella. Uudistuksen riskinä on opiskeluhuoltopalvelujen hajautuminen, jolloin tavoite integraatiosta ei toteudu.

VTV:n arvio perustuu selvitykseen Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa (3/2017).

(1) Paananen ym. (2012): Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 52. 2012, s. 14.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Koskinen
johtava tuloksellisuustarkastaja
040 732 4951
mikko.koskinen@vtv.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Porkkalankatu 1, PL 1119
00101 Helsinki

09 4321http://www.vtv.fi

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Yksittäisillä kehittämishankkeilla ei juuri vaikutusta ammatillisten tutkintojen suorittamiseen – toimenpiteiden yhtenäistäminen parantaisi tuloksia14.6.2018 06:45Tiedote

Ammatillisten tutkintojen suorittaminen on lisääntynyt ja keskeytykset vähentyneet, mutta muun muassa talouden yleinen kehitys ja työttömyysturvan muutokset ovat vaikuttaneet kehitykseen enemmän kuin yksittäiset kehittämishankkeet. Suurin osa ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeista on pieniä ja niiden tuloksia on vaikeaa arvioida.

Enskilda utvecklingsprojekt har knappt någon effekt på slutförandet av yrkesinriktade studier – enhetligare åtgärder skulle ge bättre resultat14.6.2018 06:45Tiedote

Fler avlägger examen och färre hoppar av yrkesinriktade utbildningar, men detta är inte så mycket en effekt av enskilda utvecklingsprojekt utan beror mer på bl.a. den allmänna ekonomiska utvecklingen och förändringar i utkomstskyddet för arbetslösa. De flesta av utvecklingsprojekten är små och deras resultat är svårbedömda.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme