Kouluterveyskysely tuo esille monia huolestuttavia seikkoja helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvoinnista
Suuri osa helsinkiläislapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja he kokevat terveytensä hyväksi. Lapset ja nuoret pitävät koulun käymisestä tai opiskelusta sekä viihtyvät hyvin koulussa. Valtaosalla on jokin viikoittainen harrastus. Silti tyytyväisyys elämään, koettu terveys ja koulunkäynnistä tai opiskeluista pitäminen ovat heikentyneet viime vuosien aikana. Lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa on tapahtunut myös muita huolestuttavia muutoksia viime vuosien aikana.
Nuorten mielen hyvinvointi on koetuksella
Korkea tai kohtalainen ahdistuneisuus ja masennusoireilu ovat yleistyneet entisestään. Joka kolmas tyttö perusopetuksen 8. ja 9. luokalla tai toisella asteella kokee ahdistuneisuutta tai masennusoireilua. Poikien osuudet ovat matalammat, mutta ne ovat silti yleistyneet verrattuna edellisvuosiin. Melkein joka neljäs lapsi perusopetuksen 4. ja 5. luokalla on kokenut mieliala-ailahteluita edeltävän kahden viikon aikana. Helsinkiläisten mielen hyvinvoinnin haasteet ovat pääsääntöisesti muuta pääkaupunkiseutua ja koko maata yleisempiä. Mielen hyvinvointi oli yksi Kouluterveyskyselyn pääteemoja tänä vuonna, joten julkaisussa teemaa käsitellään aiempaa kattavammin.
Nuorten yksinäisyys on yleistynyt – perheolot ovat aiempaa haastavampia
Nuorten kokema yksinäisyys on yleistynyt selkeästi viime vuosien aikana. Suurin piirtein joka viides nuori kokee yksinäisyyttä usein. Lasten yksinäisyys on pysynyt samalla tasolla eli noin neljässä prosentissa viime vuosien aikana.
Keskusteluyhteys vanhempien kanssa on heikentynyt pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen. Vastaavasti keskusteluvaikeudet ovat lisääntyneet. Koronaepidemian tuomat rajoittamistoimet ovat haastaneet muutenkin sosiaalisia suhteita eli heikentäneet yhteydenpitoa läheisten kanssa Helsingissä koko maata yleisemmin.
Aiempaa suurempi osa lapsista ja nuorista on kokenut vanhempien aiheuttamaa henkistä väkivaltaa edeltävän vuoden aikana. Ikäryhmästä riippuen vanhemman aiheuttaman henkisen väkivallan osuudet vaihtelevat 27–37 prosentin välillä. Myös vanhemman aiheuttaman fyysisen väkivallan kokemukset ovat osin yleistyneet ja ne vaihtelevat ikäryhmäkohtaisesti 7–16 prosentin välillä. Yli kolmannes nuorista on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua edeltävän vuoden aikana. Häirinnän kokemus on selkeästi yleisempää tytöillä kuin pojilla ja se on yleistynyt aiempaan verrattuna.
Päihteiden käyttö aiempaa harvinaisempaa – arjen uni- ja ateriarytmissä paikoin petrattavaa
Terveyskäyttäytymisen osalta on havaittavissa osin myönteistä kehitystä. Alkoholin ja tupakkatuotteiden käyttö on helsinkiläisnuorten keskuudessa aiempaa harvinaisempaa. Myös kannabis- ja huumekokeilut ovat vähentyneet. Silti kyseiset kokeilut ovat yleisempiä Helsingissä kuin muualla pääkaupunkiseudulla tai koko maassa keskimäärin.
Vähintään tunnin päivässä liikkuvien lasten ja nuorten osuus on pääsääntöisesti kasvanut. Ainoastaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista aiempaa harvempi liikkuu tunnin päivittäin. Silti toisella asteella sekä lukiolaisista että ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suurempi osa Helsingissä liikkuu tunnin päivässä kuin pääsääntöisesti muualla pääkaupunkiseudulla tai koko maassa keskimäärin. Myönteisestä kehityksestä huolimatta alle viidennes toisen asteen opiskelijoista ja noin neljännes perusopetuksen 8. ja 9. luokan nuorista liikkuu tunnin päivittäin. Myös entistä suurempi osa nuorista harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla vain korkeintaan tunnin ajan viikossa.
Arjen rytmissä esiintyy myös paikoin haasteita. Aiempaa suurempi osa nuorista nukkuu alle kahdeksan tuntia öisin. Netin käyttö aiheuttaa haasteita osalle lapsista ja nuorista. Runsaalla neljänneksellä lapsista jää aamiainen syömättä vähintään kerran arkiaamuna. Aamiaisen jääminen väliin on yleisempää nuorilla. Monella jää myös kouluruoka väliin ainakin kerran viikossa eikä kaikkia kouluruoan osia syödä päivittäin. Koululounaan määrään, laatuun ja makuun ollaan kuitenkin tyytyväisiä varsinkin toisella asteella. Ruokatottumukset olivat toinen Kouluterveyskyselyn pääteema tänä vuonna, joten julkaisussa teemaa käsitellään myös laaja-alaisesti.
Koulussa viihdytään, vaikka koulu-uupumus on yleistynyt
Joka neljäs toisen asteen opiskelija kokee koulu-uupumusta, ja kyseinen osuus on aiempaa yleisempi. Toisaalta lapset ja nuoret kokevat, että he tulevat toimeen hyvin opettajien ja muiden koulutovereiden kanssa. Aiempaa suurempi osa kokee, että opettajilta saatu kohtelu on oikeudenmukaista ja välittävää. Melkein kaikki nuoret kokevat, että saavat tarvittaessa apua ja tukea hyvinvointiin, oppimiseen ja koulunkäyntiin koulun aikuisilta.
Kouluterveyskyselyyn vastattiin innokkaasti – osa vastasi kyselyyn etäopetusaikana
Yhteensä noin 23 800 lasta ja nuorta eri oppiasteilla Helsingissä vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamaan Kouluterveyskyselyyn. Kyselyyn osallistuivat perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat, 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Lukiossa kysely oli tarkoitettu nuorten opetussuunnitelmaa suorittaville ja ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa suorittaville alle 21–vuotiaille, jotka olivat aloittaneet opintonsa vuosina 2019–2021. Kouluterveyskyselyn tuloksia voi tarkastella avoimesti THL:n tulospalvelusta.
Pääkaupunkiseudun kunnat järjestävät Kouluterveyskyselyn seminaarin marraskuussa
Pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä THL järjestävät yhteisen verkkoseminaarin, jossa käsitellään pääkaupunkiseudun Kouluterveyskyselyn tuloksia sekä lasten ja nuorten hyvinvointia. Seminaari pidetään torstaina 4. marraskuuta klo 12–15. Tapahtuma on kaikille avoin ja sitä voi seurata Helsinki-kanavalla, josta löytyy myös tarkempi seminaarin ohjelma.
Helsingin kaupunkitietoyksikkö tekee laaja-alaista kaupunkitutkimusta ja huolehtii kaupungin tilastotoiminnan perustietovarannoista, tilastojulkaisuista sekä tietopalvelusta.
Lue lisää:
Kouluterveyskysely 2021 – katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen Helsingissä (Suvi Määttä)
Tiivistelmä
Sammanfattning
Pressmeddelandet publiceras på svenska på www.hel.fi/sv.
Press release in English will be published on www.hel.fi/en.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suvi Määttä, tutkija, Helsingin kaupunki, strategiaosasto, kaupunkitieto, p. 040 5887891, suvi.maatta@hel.fi
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala:
Vesa Nevalainen, oppilaiden hyvinvointipäällikkö / esi- ja perusopetus, p. 040 1490890, vesa.nevalainen@hel.fi
Riina Ståhlberg, opiskelijoiden hyvinvointipäällikkö, toinen aste, p. 050 567 5436, riina.ståhlberg@hel.fi
Niclas Rönnholm, chef för den grundläggande utbildningen, Helsingfors stad, Svenska servicehelheten, p. 040 1872659, niclas.ronnholm@hel.fi
Moa Thors, chef för den fria bildningen och gymnasieutbildningen, Helsingfors stad, Svenska servicehelheten, p. 040 3345110, moa.thors@hel.fi
Sosiaali- ja terveystoimiala:
Kouluterveydenhuoltoa koskevat kysymykset: Tuula Salmivaara-Pesonen, kouluterveydenhuollon päällikkö, Helsingin kaupunki, p. 050 3638669, tuula.salmivaara-pesonen@hel.fi
Opiskeluterveydenhuoltoa koskevat kysymykset: Pia Valjakka, osastonhoitaja, Helsingin kaupunki, p. 050 352 7806, pia.valjakka@hel.fi
Anna Nikula, johtava ylilääkäri, Helsingin kaupunki, Terveys- ja päihdepalvelut, p. 09 31027043, anna.nikula@hel.fi
Viestinnän yhteyshenkilö:
Nina Rintala, viestintäasiantuntija, Helsingin kaupunki, viestintäosasto, p. 040 685 7690, nina.rintala@hel.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Vappuaattoa vietetään Kansalaistorilla ja ympäri Helsinkiä – Lakitustapahtumaa voi seurata myös Helsinki-kanavalla25.4.2024 11:39:15 EEST | Tiedote
Vappuaaton lakitustapahtumaa juhlitaan tänä vuonna Kansalaistorilla. Helsinkiläisten rakastama Havis Amanda -patsas on korjattavana, mutta tapahtumassa ammennetaan elementtejä Mantan yli satavuotisesta historiasta. Lakitusta voi seurata myös suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalta.
Ulkoilmatapahtumia, vehreyttä Kallioon ja lintutorni Pikku Huopalahteen – näitä ja monia muita hankkeita helsinkiläiset kehittävät yhdessä 6.5. keskustakirjasto Oodissa25.4.2024 09:19:11 EEST | Tiedote
Helsingin keskustakirjasto Oodissa järjestetään maanantaina 6.5. kello 17.00–19.30 kehittämistapahtuma. Sen aiheena on Helsingin Eteläisen, Keskisen ja Läntisen suurpiirin OmaStadi-hankkeiden yhteinen edistäminen kohti toteutusta.
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kaavaratkaisuista Laajasaloon ja Itäkeskukseen24.4.2024 19:54:57 EEST | Tiedote
Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 24.4. myös Stadin ammattiopiston hankesuunnitelmasta.
Kaupunginhallitus esittää Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualueen laajentamista22.4.2024 17:33:07 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 22. huhtikuuta esittää Uudenmaan ELY-keskukselle Vuosaaren Meri-Rastilassa sijaitsevan Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualueen laajentamista, alueen rauhoitusmääräysten muuttamista sekä hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä.
Helsingin kaupungin työterveys siirtyy Mehiläiselle vuoden lopulla18.4.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Kaupunki kilpailutti uuden työterveystoimijan kaupunginvaltuuston päätöksellä ja uusi työterveyskumppani on Mehiläinen. Kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula on tehnyt asiasta hankintapäätöksen 18. huhtikuuta. Alustavan aikataulun mukaan kaupungin henkilöstön työterveyspalvelut siirtyvät Mehiläiselle vuoden 2024 lopulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme