Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Kouluterveyskysely tuo esille monia huolestuttavia seikkoja helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvoinnista

Jaa

Kouluterveyskyselyn tuloksiin pohjautuva tilastojulkaisu tarkastelee helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Lapset ja nuoret vastasivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan kyselyyn loppukeväästä 2021. Silloin osa helsinkiläisnuorista, varsinkin toisella asteella olevat, olivat olleet etäopetuksessa koronaepidemiaan liittyvien rajoittamistoimien vuoksi.

Kuva: Charlotte Forsgård © Helsingin kaupunki.
Kuva: Charlotte Forsgård © Helsingin kaupunki.

Suuri osa helsinkiläislapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja he kokevat terveytensä hyväksi. Lapset ja nuoret pitävät koulun käymisestä tai opiskelusta sekä viihtyvät hyvin koulussa. Valtaosalla on jokin viikoittainen harrastus. Silti tyytyväisyys elämään, koettu terveys ja koulunkäynnistä tai opiskeluista pitäminen ovat heikentyneet viime vuosien aikana. Lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa on tapahtunut myös muita huolestuttavia muutoksia viime vuosien aikana.

Nuorten mielen hyvinvointi on koetuksella

Korkea tai kohtalainen ahdistuneisuus ja masennusoireilu ovat yleistyneet entisestään. Joka kolmas tyttö perusopetuksen 8. ja 9. luokalla tai toisella asteella kokee ahdistuneisuutta tai masennusoireilua. Poikien osuudet ovat matalammat, mutta ne ovat silti yleistyneet verrattuna edellisvuosiin. Melkein joka neljäs lapsi perusopetuksen 4. ja 5. luokalla on kokenut mieliala-ailahteluita edeltävän kahden viikon aikana. Helsinkiläisten mielen hyvinvoinnin haasteet ovat pääsääntöisesti muuta pääkaupunkiseutua ja koko maata yleisempiä. Mielen hyvinvointi oli yksi Kouluterveyskyselyn pääteemoja tänä vuonna, joten julkaisussa teemaa käsitellään aiempaa kattavammin.

Nuorten yksinäisyys on yleistynyt – perheolot ovat aiempaa haastavampia

Nuorten kokema yksinäisyys on yleistynyt selkeästi viime vuosien aikana. Suurin piirtein joka viides nuori kokee yksinäisyyttä usein. Lasten yksinäisyys on pysynyt samalla tasolla eli noin neljässä prosentissa viime vuosien aikana.

Keskusteluyhteys vanhempien kanssa on heikentynyt pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen. Vastaavasti keskusteluvaikeudet ovat lisääntyneet. Koronaepidemian tuomat rajoittamistoimet ovat haastaneet muutenkin sosiaalisia suhteita eli heikentäneet yhteydenpitoa läheisten kanssa Helsingissä koko maata yleisemmin.

Aiempaa suurempi osa lapsista ja nuorista on kokenut vanhempien aiheuttamaa henkistä väkivaltaa edeltävän vuoden aikana. Ikäryhmästä riippuen vanhemman aiheuttaman henkisen väkivallan osuudet vaihtelevat 27–37 prosentin välillä. Myös vanhemman aiheuttaman fyysisen väkivallan kokemukset ovat osin yleistyneet ja ne vaihtelevat ikäryhmäkohtaisesti 7–16 prosentin välillä. Yli kolmannes nuorista on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua edeltävän vuoden aikana. Häirinnän kokemus on selkeästi yleisempää tytöillä kuin pojilla ja se on yleistynyt aiempaan verrattuna.

Päihteiden käyttö aiempaa harvinaisempaa – arjen uni- ja ateriarytmissä paikoin petrattavaa

Terveyskäyttäytymisen osalta on havaittavissa osin myönteistä kehitystä. Alkoholin ja tupakkatuotteiden käyttö on helsinkiläisnuorten keskuudessa aiempaa harvinaisempaa. Myös kannabis- ja huumekokeilut ovat vähentyneet. Silti kyseiset kokeilut ovat yleisempiä Helsingissä kuin muualla pääkaupunkiseudulla tai koko maassa keskimäärin.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien lasten ja nuorten osuus on pääsääntöisesti kasvanut. Ainoastaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista aiempaa harvempi liikkuu tunnin päivittäin. Silti toisella asteella sekä lukiolaisista että ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suurempi osa Helsingissä liikkuu tunnin päivässä kuin pääsääntöisesti muualla pääkaupunkiseudulla tai koko maassa keskimäärin. Myönteisestä kehityksestä huolimatta alle viidennes toisen asteen opiskelijoista ja noin neljännes perusopetuksen 8. ja 9. luokan nuorista liikkuu tunnin päivittäin. Myös entistä suurempi osa nuorista harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla vain korkeintaan tunnin ajan viikossa.

Arjen rytmissä esiintyy myös paikoin haasteita. Aiempaa suurempi osa nuorista nukkuu alle kahdeksan tuntia öisin. Netin käyttö aiheuttaa haasteita osalle lapsista ja nuorista. Runsaalla neljänneksellä lapsista jää aamiainen syömättä vähintään kerran arkiaamuna. Aamiaisen jääminen väliin on yleisempää nuorilla. Monella jää myös kouluruoka väliin ainakin kerran viikossa eikä kaikkia kouluruoan osia syödä päivittäin. Koululounaan määrään, laatuun ja makuun ollaan kuitenkin tyytyväisiä varsinkin toisella asteella. Ruokatottumukset olivat toinen Kouluterveyskyselyn pääteema tänä vuonna, joten julkaisussa teemaa käsitellään myös laaja-alaisesti.

Koulussa viihdytään, vaikka koulu-uupumus on yleistynyt

Joka neljäs toisen asteen opiskelija kokee koulu-uupumusta, ja kyseinen osuus on aiempaa yleisempi. Toisaalta lapset ja nuoret kokevat, että he tulevat toimeen hyvin opettajien ja muiden koulutovereiden kanssa. Aiempaa suurempi osa kokee, että opettajilta saatu kohtelu on oikeudenmukaista ja välittävää. Melkein kaikki nuoret kokevat, että saavat tarvittaessa apua ja tukea hyvinvointiin, oppimiseen ja koulunkäyntiin koulun aikuisilta.

Kouluterveyskyselyyn vastattiin innokkaasti – osa vastasi kyselyyn etäopetusaikana

Yhteensä noin 23 800 lasta ja nuorta eri oppiasteilla Helsingissä vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamaan Kouluterveyskyselyyn. Kyselyyn osallistuivat perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat, 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Lukiossa kysely oli tarkoitettu nuorten opetussuunnitelmaa suorittaville ja ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa suorittaville alle 21–vuotiaille, jotka olivat aloittaneet opintonsa vuosina 2019–2021. Kouluterveyskyselyn tuloksia voi tarkastella avoimesti THL:n tulospalvelusta.

Pääkaupunkiseudun kunnat järjestävät Kouluterveyskyselyn seminaarin marraskuussa

Pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä THL järjestävät yhteisen verkkoseminaarin, jossa käsitellään pääkaupunkiseudun Kouluterveyskyselyn tuloksia sekä lasten ja nuorten hyvinvointia. Seminaari pidetään torstaina 4. marraskuuta klo 12–15. Tapahtuma on kaikille avoin ja sitä voi seurata Helsinki-kanavalla, josta löytyy myös tarkempi seminaarin ohjelma.

Helsingin kaupunkitietoyksikkö tekee laaja-alaista kaupunki­tutkimusta ja huolehtii kaupungin tilasto­toiminnan perustieto­varannoista, tilasto­julkaisuista sekä tieto­palvelusta.

Lue lisää:

Kouluterveyskysely 2021 – katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen Helsingissä (Suvi Määttä)

Tiivistelmä

Sammanfattning

Pressmeddelandet publiceras på svenska på www.hel.fi/sv.
Press release in English will be published on www.hel.fi/en.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Suvi Määttä, tutkija, Helsingin kaupunki, strategiaosasto, kaupunkitieto, p. 040 5887891, suvi.maatta@hel.fi

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala:

Vesa Nevalainen, oppilaiden hyvinvointipäällikkö / esi- ja perusopetus, p. 040 1490890, vesa.nevalainen@hel.fi

Riina Ståhlberg, opiskelijoiden hyvinvointipäällikkö, toinen aste, p. 050 567 5436, riina.ståhlberg@hel.fi

Niclas Rönnholm, chef för den grundläggande utbildningen, Helsingfors stad, Svenska servicehelheten, p. 040 1872659, niclas.ronnholm@hel.fi

Moa Thors, chef för den fria bildningen och gymnasieutbildningen, Helsingfors stad, Svenska servicehelheten, p. 040 3345110, moa.thors@hel.fi

Sosiaali- ja terveystoimiala:

Kouluterveydenhuoltoa koskevat kysymykset: Tuula Salmivaara-Pesonen, kouluterveydenhuollon päällikkö, Helsingin kaupunki, p. 050 3638669, tuula.salmivaara-pesonen@hel.fi

Opiskeluterveydenhuoltoa koskevat kysymykset: Pia Valjakka, osastonhoitaja, Helsingin kaupunki, p. 050 352 7806, pia.valjakka@hel.fi

Anna Nikula, johtava ylilääkäri, Helsingin kaupunki, Terveys- ja päihdepalvelut, p. 09 31027043, anna.nikula@hel.fi

Viestinnän yhteyshenkilö:
Nina Rintala, viestintäasiantuntija, Helsingin kaupunki, viestintäosasto, p. 040 685 7690, nina.rintala@hel.fi

Kuvat

Kuva: Charlotte Forsgård © Helsingin kaupunki.
Kuva: Charlotte Forsgård © Helsingin kaupunki.
Lataa
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suosittaa uusia rajoituksia yleisötilaisuuksiin29.11.2021 15:00:00 EET | Tiedote

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suosittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, että pääkaupunkiseudulla sisätiloissa järjestettävien yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten osallistujamäärä rajataan 20 henkilöön. Lisäksi ryhmä suosittaa sekä yleisölle avoimien tilojen että rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettujen tilojen osalta niiden käyttöä järjestettäväksi siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä.

Helsingillä useita valtteja startup-kaupunkien mittelössä – Slush tuo välivuoden jälkeen kasvuyrittäjät taas yhteen Messukeskukseen29.11.2021 13:00:00 EET | Tiedote

Helsingin kaupungilla ja kasvuyritysalan tapahtuma Slushilla on yhteinen tavoite: tukea kasvuyrityskenttää ja lisätä tietoisuutta Helsingistä. Kohteena ovat erityisesti ne kansainväliset kasvuyrittäjät, jotka haluavat elää myös toimivaa ja hyvää arkea. Slush järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 1.–2. joulukuuta ja Helsingin kaupunki on tapahtuman yhteistyökumppani. Slushin yhteydessä Helsinki esittelee myös uuden, kaupungin kansainvälistä tunnettuutta kasvattavan, Helsinki Partners -yhtiön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme