Jyväskylän yliopisto

Koulutetun vertaisen tuki auttaa liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä

Jaa

Diabetesta tai sydän- ja verisuonitautia sairastava tai riskiryhmässä oleva henkilö hyötyy koulutetun vertaisen tuesta liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä. Health Education & Behavior -lehdessä julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa raportoitiin ensimmäistä kertaa tuloksia kootusti aihepiiriin kuuluvista elämäntapainterventioista.

Koulutettujen vertaisten tarjoama tuki on tärkeää elämäntapainterventioissa.Kuva Petteri Kivimäki / JYU
Koulutettujen vertaisten tarjoama tuki on tärkeää elämäntapainterventioissa.Kuva Petteri Kivimäki / JYU

Koulutetun vertaisen tarjoama tuki ja ohjaus lisäävät elämäntapainterventioihin osallistuneilla etenkin liikunta-aktiivisuutta. Katsauksen mukaan liikunta-aktiivisuus lisääntyi, kun keskityttiin sosiaalisen tuen vahvistamiseen, oman toiminnan havainnointiin eli esimerkiksi terveystekojen kirjaamiseen, sekä harjoiteltiin ohjattua liikuntaa. Myös ravitsemustottumukset paranivat, kun interventioon sisältyi oman toiminnan havainnointia ja muutostavoitteen asettamista. Liikunnan lisääntymisen ohessa positiivisia muutoksia oli havaittavissa myös verenpaineessa ja veren rasva-arvoissa.

- Jo aikaisemmista tutkimuksista tiedämme, että vertaisten tuki ja ohjaus ovat hyödyllisiä esimerkiksi tyypin 2 diabeetikoiden omahoidossa. Nyt selvitimme koulutettujen vertaisten tarjoamaa tukea laajemmin elämäntapainterventioissa ja terveystottumusten muutospyrkimyksissä, tohtorikoulutettava Mari Punna Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Tukihenkilöinä toimineet vertaiset olivat saaneet keskimäärin 30–60 tunnin koulutuksen, jonka sisällöt koostuivat mm. sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta sekä omahoidon tukemisesta ja terveyskäyttäytymisen seurannasta. Useilla vertaisohjaajista oli myös omakohtaista kokemusta pitkäaikaissairauksista ja niiden omahoidosta. Vertaisohjattuja elämäntapainterventioita oli toteutettu yksilö- ja ryhmätapaamisina, koulutetun vertaisen ja terveydenhuollon ammattilaisen yhteistyönä, puhelimitse sekä verkko-ohjelman avulla. Interventioiden kestot vaihtelivat yhdestä päivästä kahteen vuoteen.

- Tulosten mukaan koulutettuja vertaisia tai kokemusasiantuntijoita kannattaa ottaa mukaan elämäntapainterventioihin. Elämäntapamuutosta voivat vauhdittaa hyvä sosiaalinen tuki sekä kannustava ympäristö, ja koulutetuilla vertaisilla onkin mahdollisuus vahvistaa näitä molempia, Punna sanoo.

Lisää tutkimusta tarvitaan erityisesti intervention toteutustapojen ja terveysmuuttujien välisestä yhteydestä. Tulokset perustuvat 40 alkuperäistutkimukseen, joissa oli tutkittu koulutettujen vertaisten ohjaamia elämäntapainterventioita sydän- ja verisuonitauteja sairastaville tai niiden riskissä oleville, yhteensä 7970 aikuiselle.

Alkuperäinen artikkeli:

Implementation and Outcomes of Lay Health Worker–Led Self-Management Interventions for Long-Term Conditions and Prevention: A Systematic Review. Punna, M., Kettunen, T., Bagnall, A-M. & Kasila, K. Health Education & Behavior, 6 Aug 2019. https://doi.org/10.1177/1090198119863842

Linkki julkaisuun: https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1090198119863842

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tohtorikoulutettava Mari Punna, mari.j.punna@jyu.fi, 040 6202743
Tiedottaja Martta Walker, martta.a.walker@jyu.fi, 040 8054717

Kuvat

Koulutettujen vertaisten tarjoama tuki on tärkeää elämäntapainterventioissa.Kuva Petteri Kivimäki / JYU
Koulutettujen vertaisten tarjoama tuki on tärkeää elämäntapainterventioissa.Kuva Petteri Kivimäki / JYU
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Ra­vit­se­muksel­lises­ti ar­vo­kas ko­ti­mai­nen ka­lan­mak­sa kan­nat­tai­si hyö­dyn­tää elin­tar­vik­kee­na9.12.2019 10:26:50 EETTutkimus

Aiemmin täysin hyödyntämättä jääneet viljellyn siian ja kirjolohen maksat soveltuvat hyvin käytettäväksi niin joukkoruokailussa kuin ravintoloissa monin tavoin. Kalanmaksan käyttö elintarvikkeena on ympäristöystävällistä ja voi lisätä kalanviljelyn tuottavuutta. Käyttö myös luo uutta terveellistä ruokakulttuuria. Tutkimuksissa kalanmaksan ravitsemuksellinen sisältö osoittautui erinomaiseksi. Kalanmaksan hyötykäyttömahdollisuuksia selvitettiin Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Maksaa vaivan –hankkeessa.

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla5.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).

Tut­ki­mus osoit­ti ensi ker­ran me­ka­nis­min, jol­la isän­tä­so­lun omat kal­paii­ni-ent­syy­mit edis­tä­vät en­te­ro­vi­rusin­fek­tio­ta3.12.2019 10:10:26 EETTutkimus

Pitkään on arveltu, että jotkut solun omat proteaasit (valkuaisaineita pilkkovat entsyymit) osallistuisivat virusinfektion edistämiseen enterovirusten infektoimissa soluissa. Tähän mennessä on ollut epäselvää, mitä nämä proteaasit ovat. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että viruksen sisältämien proteaasien lisäksi isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja siten tuottamaan viruspartikkelien kasauksessa tarvittavia kapsidiproteiineja. Tuloksia voidaan hyödyntää antiviraalihoitojen kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Viruses-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme