Koulutusmäärien kansallinen sääntely on säilytettävä
Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto painottavat, että sääntelyn tulee perustua pitkäjänteiseen osaamis- ja työllisyystarpeiden ennakointityöhön.
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n toimeenpanossa on ollut esillä nykyisen koulutusmääriä säätelevän järjestelmän romuttaminen. Keskusteluissa on ollut malli, jossa korkeakoulujen tutkintomäärille asetettaisiin vain minimitavoitteet ilman ylärajaa.
– Kansallisella tasolla koulutusjärjestelmää ja työelämän tarpeita on tarkasteltava kokonaisuutena. Koulutusmäärien on perustuttava aitoon työelämän tarpeeseen, joka tulee määritellä osaamisen ennakointijärjestelmän kautta. Tätä kokonaisuutta ei voi jättää yksittäisten korkeakoulujen arvioitavaksi heidän omista tarpeistaan lähtien, toteaa Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.
Suomen pitää säilyttää asemansa osaamisyhteiskuntana. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyössä määriteltiin tavoitteeksi, että 50 prosenttia nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Viiden liiton mukaan tavoitetta kohti on ensisijaisesti mentävä tehostamalla koulutuksen läpäisyä, sillä liian moni opintonsa aloittanut jättää ne kesken.
– Jo nyt korkeakoulujen sisäänottomäärät riittävät tavoitteen saavuttamiseen, mikäli saamme koulutuksen läpäisyn sille tasolle, jolla sen tulisi olla. Opiskelijat tarvitsevat ohjausta ja tukea sekä jouhevat polut läpi opintojen. Koulutusmäärien lisäämisen sijaan tulee panostaa läpäisyyn, muistuttaa Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää.
Liittojen mielestä osaamisen ennakointiin ja keskusteluun koulutustasosta pitää ottaa vahvemmin mukaan myös tutkintoa pienemmät osaamiskokonaisuudet, joilla voidaan tehokkaasti vastata työmarkkinoilla vallitsevaan osaamispulaan.
– Harva korkeakoulututkinnon suorittanut tarvitsee kokonaan uutta tutkintoa. Usein pienemmät, osaamista täydentävät kokonaisuudet riittävät. Monipuoliset jatkuvan oppimisen muodot vähentävät tarvetta moninkertaiseen tutkintokoulutukseen ja vapauttavat paikkoja ensimmäistä tutkintoaan tekeville, Salo huomauttaa.
Saranpään mukaan osaamisen kohtaantohaasteet ympäri Suomea ovat selkeä merkki siitä, että ennakointijärjestelmässämme ja siihen perustuvassa päätöksenteossa on selviä puutteita.
– Osaamiseen nojaavan maan on jatkossa onnistuttava paremmin. On pohdittava, miten mittaamme osaamistasoa ja sen nousua. Pelkästään suoritetuilla tutkinnoilla sitä ei voi arvioida. On otettava huomioon myös tutkintojen sisältö, valmistuneiden sijoittuminen eri aloille ja tutkintoa pienemmät osaamiskokonaisuudet, Saranpää summaa.
puheenjohtaja Samu Salo, Insinööriliitto IL ry
puheenjohtaja Timo Saranpää, Suomen Ekonomit ry
toiminnanjohtaja Jore Tilander, Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
toiminnanjohtaja Jari Jokinen, Tekniikan akateemiset TEK ry
johtaja Ville-Veikko Rantamaula, Tradenomiliitto TRAL ry
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Insinööriliitto: Mikko Valtonen (puh. 040 867 8250, mikko.valtonen@ilry.fi)
Suomen Ekonomit: Suvi Eriksson (puh. 040 848 8935, suvi.eriksson@ekonomit.fi)
Suomen Lakimiesliitto: Janne Hälinen (puh. 044 567 8163, janne.halinen@lakimiesliitto.fi)
Tekniikan akateemiset: Juhani Nokela (puh. 040 754 7459, juhani.nokela@tek.fi)
Tradenomiliitto: Ville-Veikko Rantamaula (puh. 040 832 6682, ville-veikko.rantamaula@tral.fi)
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Insinööriliitto on akavalainen ammattijärjestö, johon kuuluu jäsenjärjestöjen kautta 70 000 jäsentä. Jäsenet ovat insinöörejä ja muita tekniikan asiantuntijoita sekä insinööriopiskelijoita. Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Insinööriliitto IL ry
Kasvupanostukset jätettävä leikkausten ulkopuolelle12.4.2024 08:15:45 EEST | Tiedote
Insinööriliitto muistuttaa kehysriiheen kokoontuvaa maan hallitusta talouskasvun merkityksestä. Kasvu on tärkeässä roolissa, kun julkista taloutta pyritään tasapainottamaan.
Työmarkkinamiina purettava kokonaisuutena9.4.2024 14:52:29 EEST | Tiedote
Insinööriliiton mielestä hallituksen ja palkansaajaliittojen välejä hiertävistä asioista on etsittävä yhteisymmärryksessä ratkaisu, joka samaan aikaa edistää hallituksen haluamia asioita ja toisaalta vaimentaa kohtuuttomimpien esitysten vaikutuksia.
Työttömyysluvut kertovat talouden epävarmuudesta1.3.2024 08:09:03 EET | Tiedote
Työttömien määrän kasvusta huolimatta työssä käyvien määrä on pysynyt jokseenkin ennallaan. 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli tammikuussa 76,5 prosenttia, kun vastaava luku oli lokakuussa 77,4.
Ikääntyvien työntekijöiden asema syytä selvittää9.2.2024 08:12:13 EET | Tiedote
Insinööriliitto esittää, että hallitus asettaa selvityshenkilön etsimään keinoja ikääntyvien aseman parantamiseen työmarkkinoilla. Liiton mielestä samassa yhteydessä on syytä selvittää, mitä ikääntyneiden työntekijöiden taloudelliselle asemalle tapahtuu, kun työttömyys osuu kohdalle.
Insinöörien ostovoima heikkeni viime vuonna30.1.2024 11:03:47 EET | Tiedote
Insinöörien mediaanipalkka nousi viime lokakuussa vuoden takaisesta 4,2 prosenttia 4 480 euroon kuukaudessa. Mediaanipalkka nousi nopeammin kuin keskipalkka, joka kasvoi samana aikana 3,3 prosenttia. Inflaatio oli samalla aikavälillä 4,9 prosenttia, selviää Insinööriliiton tekemästä työmarkkinatutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme