Koulutussopimus suositumpi kuin oppisopimus - molempia voisi käyttää vielä enemmän
- Työelämälähtöisyyden lisääminen oli yksi ammatillisen koulutuksen uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista, eli oikeaan suuntaan ollaan menossa. Kehittämistä, viestintää ja resursseja tarvitaan silti edelleen, Pentikäinen sanoo.
27 prosentissa yrityksistä on ollut ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita koulutussopimuksella. Koulutussopimus on kohtalaisen tuore työpaikalla oppimisen muoto: se otettiin käyttöön Suomen Yrittäjien aloitteesta vuonna 2018. Koulutussopimuksessa ei solmita työsopimusta ja se tehdään tutkinnon osaksi tai sitä pienemmäksi kokonaisuudeksi kerrallaan.
Perinteisempi, työsopimukseen pohjautuva oppisopimus on jäänyt selkeästi jälkeen: se on ollut käytössä vain 20 prosentissa yrityksistä.
- Oppisopimus on erinomainen työkalu, mutta se on hinnoiteltu monen nuoren tavoittamattomiin. Oppisopimusajan palkkaus pitäisi uudistaa. Nykyinen tilanne ei ole kenenkään etu.
Kyse on rahasta: kouluttaminen ei saa käydä yritykselle liian kalliiksi
61 prosenttia oppisopimuksella kouluttaneista on saanut koulutuskorvausta. Vain 33 prosenttia oppisopimuksella kouluttaneista on tyytyväisiä korvauksen määrään. Laki ei mahdollista koulutuskorvausta koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa, eikä määritä minimiä oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksissa.
- On aivan selvää, että lainsäädännöstä pitää poistaa koulutuskorvauksen maksamisen esteet koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa, koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen sanoo.
- Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvausta pitää selkeästi myös lisätä.
Syksyn budjettiriihessä hallitus voi korjata tilanteen
Korjaukseen on seuraava mahdollisuus jo syksyllä, kun hallitus kokoontuu neuvottelemaan valtion ensi vuoden budjetista: Hallitus linjasi puoliväliriihessään huhtikuussa, että oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteita uudistetaan nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi. Hallitus päättää yksityiskohdista budjettineuvotteluissa syyskuussa.
Yrittäjien mukaan koulutuskorvausjärjestelmä tulee uudistaa niin, että korvauksen maksaminen on velvoittavaa, jos koulutettavana on ilman ammatillista peruskoulutusta oleva alle 30-vuotias henkilö.
Koulutuskorvauksen on myös oltava suhteessa työantajalta vaadittaviin resursseihin.
- Korvauksen taso voisi olla esimerkiksi 150–500 euroa kuukaudessa. Korkeampi koulutuskorvaus tulee olla esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa oppisopimuskoulutettava kuuluu oppivelvollisuuden piiriin, Vartiainen sanoo.
Palkan porrastus osaamisen mukaan toisi enemmän opiskelupaikkoja
Kyselyn perusteella on selvää, että jos oppisopimusopiskelijan palkkaus porrastetaan opiskelijan osaamisen mukaan, yhä useampi pääsee opiskelemaan ammattiin oppisopimuksella: Nyt 20 prosenttia yrityksistä on kouluttanut oppisopimuksella, mutta 36 prosenttia tekisi niin, jos opiskelijan palkkaa porrastettaisiin vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä.
Vielä enemmän kouluttamiseen kannustaisi palkkatuki: 43 prosenttia vastaajista kertoo, että ottaisi oppisopimusopiskelijan yritykseen, jos siihen tarjottaisiin palkkatukea.
Suomen Yrittäjät on esittänyt hallitukselle myös uudenlaista oppisopimustukea, joka on tarkoitettu yrityksille palkkauskustannusten porrastamiseen ja tasoittamaan kustannusten ja tuottavuuden välistä kuilua. Tuki myönnettäisiin automaattisesti työantajalle, joka ottaa perustutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen alle 30-vuotiaan vailla ammatillista peruskoulutusta olevan henkilön.
Fakta: Mitä eroa on oppisopimuksella ja koulutussopimuksella?
Vuonna 2018 uudistunut ammatillinen koulutus mahdollistaa yrityksille ja yrittäjille yhteistyömuotoja, joista keskeisimpiä ovat koulutussopimukseen perustuva koulutus ja entistä joustavampi oppisopimuskoulutus.
Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa.
Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, jota täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä. Oppisopimuskoulutus perustuu kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen.
Oppisopimuskoulutuksen aikana voidaan suorittaa kokonaisia tutkintoja, tutkinnon osia tai tutkinnon osia pienempiä kokonaisuuksia, jolloin oppisopimuksen kesto voi vaihdella yksilöllisesti ja joustavasti tarpeen mukaan.
Näin kysyttiin
- Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.
- Kyselyyn vastasi 1018 pk-yrityksen edustajaa.
- Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.
- Yrittäjägallup ei ole Suomen Yrittäjien jäsenkysely, vaan otos pyritään rakentamaan niin, että Yrittäjägallup kuvaisi edustavasti Suomen yrityksiä.
- Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
- Tiedot kerättiin 23.5. - 27.5.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marja Vartiainenkoulutusasioiden asiantuntija
Puh:044 985 5005marja.vartiainen@yrittajat.fiMikael Pentikäinentoimitusjohtaja
Puh:040 504 1944mikael.pentikainen@yrittajat.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Käynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI
09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 372 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Yrittäjägallup: Yrittäjien jaksaminen töissä parantunut24.4.2024 08:18:00 EEST | Tiedote
Yrittäjien töissä jaksaminen on parantunut viime vuosina. Eniten jaksamisongelmia on 5–9 henkeä työllistävillä, kertoo tuore Yrittäjägallup. Apua yrittäjä hakee useimmiten puolisolta.
Yrittäjägallup: Lähes 40 prosentilla pk-yrityksistä vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa23.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Osaajapula on edelleen pk-yritysten kasvun merkittävä este, kertoo tuore Yrittäjägallup.
Yrittäjägallup: Ennätysmäärä yrityksiä huonossa taloudellisessa tilanteessa19.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Yritysten tilanne on heikentynyt kevään aikana. Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan ennätysmäärä pk-yrityksiä ilmoittaa oman taloudellisen tilanteensa melko tai erittäin huonoksi.
Yrittäjät: Inhouse-yhtiöt rapauttavat markkinoita ja käyvät kalliiksi veronmaksajille17.4.2024 12:55:14 EEST | Tiedote
Tuoreen raportin mukaan 30 prosenttia julkisista sidosyksiköistä ei vertaile oman tuotannon kustannuksia yksityisiin markkinoihin. Suomen Yrittäjät vaatii kustannusvertailun käyttöönottoa ja omistuksen vähimmäisosuuden asettamista.
Yrittäjät: Kehysriihen ratkaisut kipeitä monille yrittäjille – ”Alv:n korotus liian suuri”16.4.2024 16:41:46 EEST | Tiedote
Yrittäjät pitää tarpeellisina toimia julkisen talouden tervehdyttämiseksi. – Suomen taloustilanne on erittäin vakava. Tarvitaan muutos, vaikka se on kipeä. Vaikutus voi olla vielä kipeämpi myöhemmin, jos suuntaa ei saada käännetyksi, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme