Köyhyysvahti 2022: Kriisit toisensa jälkeen osuvat samoihin ihmisiin – tarvitaan määrätietoista politiikkaa köyhyyden kasvun hillitsemiseksi
Kaikenlaiset kriisit osuvat raskaimmin jo niitä ennen vaikeassa tilanteessa eläneisiin. Tämä on viimeksi todettu koronakriisistä, kuten käy ilmi tuoreesta Köyhyysvahdista.
Köyhyysvahti on Köyhyyden vastaisen verkoston kokoama raportti Suomen köyhyystilanteesta. Se ei ole tutkimus vaan kooste tilasto- ja tutkimustietoa sekä köyhyyttä kokevien ihmisten näkemyksiä. Se julkaistaan YK:n köyhyyden vastaisena päivänä 17.10.2022.
Viimeisimpien tilastotietojen mukaan Suomi selvisi koronakriisistä melko hyvin: sosiaaliturvan korotusten ja laajennusten ansiosta pienituloisuus lisääntyi vain vähän ja melko lyhyeksi ajaksi. Jo vuonna 2021 työllisyys lähti kasvamaan, ja se vähensi köyhyyttä.
Erilaiset toimet eivät kuitenkaan juuri auttaneet heitä, joilla raha on ollut tiukoilla jo pitkään. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, yhden aikuisen perheet ja yksinasuvat.
Koronakriisiä on seurannut sota, elinkustannusten jyrkkä nousu ja sähköpula. Nämä kriisit eletään keskellä ilmastokriisiä, jonka senkin vaikutukset osuvat kovimmin pienituloisimpiin ja vaikeimmassa asemassa oleviin.
“Osa ihmisistä on elänyt kuukaudesta tai pikemminkin jo vuodesta toiseen jatkuvien kriisien ja jatkuvan stressin keskellä. Mahdolliset säästöt on käytetty kauan sitten, jos niitä on koskaan ollutkaan. Viidenneksellä ihmisistä ei ole lainkaan puskureita”, kertoo Köyhyysvahdin toimittanut SOSTEn erityisasiantuntija Erja Saarinen.
”Elämä eri tukien varassa on myös stressaavaa. Etuuksien hakumenettelyt ja kohtelu palveluissa ovat usein hankalia ja nöyryyttäviä, kuten köyhyyttä kokeneiden kertomuksista käy ilmi. On tärkeää katkaista näiden ihmisten vaikeat tilanteet ja köyhtyminen. Köyhyyttä ei nyt saa päästää lisääntymään”, jatkaa Erja Saarinen.
Köyhyyttä voidaan ehkäistä
Valtion toimet koronakriisiin puuttumiseksi osoittavat sen, että köyhyyttä pystytään ehkäisemään. Köyhyyden lisääntyminen ei ole väistämätöntä. Myös esimerkiksi asunnottomien määrän vähentyminen vuodesta toiseen osoittaa, että politiikkatoimilla, kuten asunto ensin -mallilla, pystytään puuttumaan vaikeisiin ongelmiin.
Köyhyysvahti-raportissa esitetään köyhyysverkoston näkemyksiä, miten köyhyyttä voidaan vähentää. Perusturva on korotettava sellaiselle tasolle, joka tarjoaa ihmisarvoisen elämän edellytykset ilman, että on jatkuvasti turvauduttava viimesijaiseen apuun, toimeentulotukeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja pitää alentaa. Terveyden ja palveluihin pääsyn eriarvoisuus on Suomessa silmiinpistävää esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Etuuksien lisäksi on oltava tarjolla ihmisten tarpeisiin vastaavia palveluita: esimerkiksi päivähoitoa, joka mahdollistaa työssäkäynnin yhden aikuisen perheessä ja terveystarkastuksia, joilla estetään työttömien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn heikkeneminen.
Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-FIN, European Anti Poverty Network Finland on avoin verkosto köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille. Sillä on 53 jäsentä, etupäässä sosiaali- ja terveysjärjestöjä. SOSTE on verkoston jäsen ja koordinoi sen toimintaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erja Saarinenerityisasiantuntija
Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy sekä EAPN-Fin-verkoston sihteeri- ja asiantuntijatehtävät
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.