Kriisipuhelimessa vastattiin kesällä ennätysmäärään soittoja
”Soittoyritysten määrä kasvaa normaalisti kesäkuukausina monien palveluiden ollessa kiinni. Lomat myös lisäävät haasteita erityisesti läheisten kanssa. Tänä kesänä pystyimme tarjoamaan keskusteluapua yhä useammalle soittajalle. Vastattuja puheluja oli noin 6000 enemmän kuin viime kesänä”, kertoo Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.
Vuoden 2020 alusta Kriisipuhelimessa on vastattu jo noin 50 000 soittoon, kun vuoden 2019 aikana Kriisipuhelimessa vastattiin yhteensä noin 56 000 soittoon. Kriisipuhelin siirtyi helmikuussa 2020 ympärivuorokautiseen aukioloon ja samalla päivystäjien määrää lisättiin. Koronakriisin myötä kriisityön ammattilaisia on siirtynyt kriisikeskusverkostossa puhelinpäivystämiseen ja vapaaehtoiset ovat lisänneet päivystysvuorojaan. Silti kaikkiin soittoihin ei pystytä vastaamaan, sillä soittoyritysten määrä kasvaa jatkuvasti.
Yleisimmät syyt soittaa liittyvät pahaan oloon, ihmissuhdeongelmiin ja arjessa selviytymisen haasteisiin.
Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä kasvoi kesäkuussa keskimäärin 20 soittoon vuorokaudessa, kun viime vuonna niitä tuli noin 9 vuorokaudessa. Erityisesti 18–29 -vuotiaiden naisten itsetuhoisten soittojen määrä kasvoi. Miehissä itsetuhoisuuden takia soittivat eniten keski-ikäiset. Akuutteja tilanteita on Kriisipuhelimessa useita joka vuorokausi.
”Hyvä, että itsetuhoisiin ajatuksiin lähdetään hakemaan apua matalalla kynnyksellä. Takana on raskas kevät, ja pitkittynyt huoli ja epävarmuus syksystä lisäävät kuormitusta. Jos tarvitsee viranomaisapua, täytyy aina soittaa hätänumeroon 112. Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua ja se on perustettu nimenomaan ehkäisemään itsemurhia. Soittajien palaute ja päivystäjien kokemus on, että puhuminen selkeyttää ajatuksia, tuo toivoa ja rauhoittaa oloa ”, kuvaa Winter.
Samalla, kun ihmiset ovat hakeneet koronakriisissä yhä paremmin apua pahaan oloonsa, myös häiriösoittojen määrä on kasvanut.
”Tämä on erittäin ikävä ilmiö. Häiriösoitot ruuhkauttavat linjoja ja hidastavat toisten avunsaantia.”
Kriisipuhelimessa päivystävät kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset. Kriisipuhelin päivystää neljällä kielellä suomeksi, ruotsiksi, arabiaksi ja englanniksi. Soittojen ja keskustelujen määrät ovat kasvaneet selvästi myös ruotsin- ja arabiankielisillä linjoilla.
Kriisipuhelimen aukioloajat
Kriisipuhelin suomeksi 09 2525 0111
Auki 24h vuoden jokainen päivä ja yö.
mieli.fi/kriisipuhelin
Kriisipuhelin ruotsiksi 09 2525 0112
Auki maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 16–20, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–13.
mieli.fi/kristelefon
Kriisipuhelin arabiaksi ja englanniksi 09 2525 0113 (Whatsapp 040 195 8202)
Auki maanantaisin ja tiistaisin klo 11–15, keskiviikkoisin klo 13–16 ja 17–21 ja torstaisin klo 10–15.
mieli.fi/azma
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Winter
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö
MIELI Suomen Mielenterveys ry
040 587 5197
etunimi.sukunimi@mieli.fi
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme