Krooninen kipu heikentää rajusti elämänlaatua
Krooninen kipu heikentää terveyttä sekä toimintakykyä ja siihen liittyy huomattavia psykososiaalisia ongelmia. Kroonisen kivun hoito on haastavaa, ja hoitotuloksissa on suurta vaihtelua. Moniammatillinen kivunhoito on nykykäsityksen mukaan tehokkain kroonisen kivun hoitomenetelmä, mutta hoidosta hyötyvien potilaiden tunnistaminen on ongelmallista.
Terveyteen liittyvä elämänlaatu kuvaa potilaan itse kokemaa terveydentilaa, ja se on keskeinen asia hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa sekä kustannushyötytutkimuksissa. Elämänlaatua mitataan väestötutkimuksissa arvotetuilla kyselylomakkeilla ja sitä voidaan vertailla kaikkien eri potilasryhmien välillä. Terveyteen liittyvää elämänlaatua suositellaan myös kroonisen kivunhoidon vaikuttavuuden tutkimuksissa, mutta eri elämänlaatumittareiden käyttökelpoisuutta kipupotilaiden kohdalla ei ole vertailtu.
– Erilaisten hoitomenetelmien lisääntyessä niiden vaikuttavuuden arvioiminen ja vertailu on koko ajan tärkeämpää. Hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös potilaan oma kokemus hoidosta ja terveydestään, sanoo LL Pekka Vartiainen, joka väitöstutkimuksessaan selvitti kahden elämänlaatumittarin, EQ-5D:n 15D:n, soveltuvuutta kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden hoidon vaikuttavuuden arviointiin
Tutkimukseen osallistui kaikkiaan lähes 2 000 potilasta, jotka olivat olleet kroonisen kivun vuoksi hoidettavana yliopistosairaalan kipuklinikalla.
Molemmat elämänlaatumittarit olivat vahvasti yhteydessä kivun eri piirteitä mittaaviin muuttujiin, mutta 15D osoittautui näihin muuttujiin verrattuna hieman herkemmäksi. Lisäksi 15D erotteli tarkemmin potilaita paremmissa terveydentiloissa.
– Molemmat mittarit ovat valideja kipupotilailla, mutta tulosten perusteella suomalainen 15D-mittari toimi kansainvälisesti paljon käytettyä EQ-5D:tä jonkin verran paremmin, Vartiainen toteaa.
Kipupotilaiden elämänlaatu oli yhteydessä kroonisen kivun psykologiseen ja toiminnalliseen sairaudentaakkaan, mutta näiden lisäksi kivun intensiteetillä ei näyttänyt olevan itsenäistä yhteyttä elämänlaatuun. Elämänlaadussa havaittiin kliinisesti ja tilastollisesti merkitsevä keskimääräinen parantuminen 12 kuukautta hoitojakson alkamisen jälkeen. Yli puolella potilaista (53 %) elämänlaadun paraneminen ylitti kliinisesti merkittävän rajan, ja 43 prosentilla elämänlaadussa tapahtui suuri paraneminen.
Kuitenkin 35 prosentilla potilaista elämänlaatu jo valmiiksi huonosta lähtötilanteesta huolimatta laski edelleen, ja potilaiden keskimääräinen elämänlaatu jäi yhä paljon alhaisemmaksi kuin verrokkiväestöllä ja suurimmalla osalla muista potilasryhmistä.
– Elämänlaadun muutokset näyttivät keskittyvän kumpaankin ääripäähän, eli suurimmalla osalla potilaista elämänlaatu joko parani tai huononi suuresti, Vartiainen huomauttaa.
Töissä olo, korkeampi koulutus ja lyhyempi kivun kesto ennakoivat hieman suurempaa elämänlaadun kohentumista.
– Keskimääräinen elämänlaatu yliopistosairaalan kipuklinikalla hoidetuilla potilailla oli hyvin alhainen, paljon huonompi kuin verrokkiväestöllä, ja yksi alhaisimmista 15D-mittarilla raportoiduista tuloksista. Tähän vaikuttaa merkittävästi kivusta aiheutuva psykososiaalinen kuormitus. Koska elämänlaadun muutos hoitojakson jälkeen vaihtelee yksilötasolla hyvin paljon, olisi tärkeää oppia tunnistamaan paremmin ne potilaat jotka hyötyvät – tai eivät hyödy – kroonisen kivun hoidosta, Vartiainen toteaa.
LL Pekka Vartiainen väittelee 29.9.2018 kello 10 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Health-related quality of life in patients with chronic pain". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Seth Wichman -luentosali, Naistenklinikka, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on professori Torsten Gordh, Uppsalan yliopistosta, ja kustoksena on professori Eija Kalso. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa e-thesiksessä https://helda.helsinki.fi/handle/10138/242263
Väittelijän yhteystiedot:
*********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 05 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme