Helsingin yliopisto

Kuivasylki- ja kuivasormenpääverinäytteet ovat hyödyllisiä koronarokotevasteen seurannassa

Jaa
Vasta-ainetutkimuksen perusteella itse helposti otettavat kuivasylki- ja kuivasormenpääverinäytteet voisivat olla hyödyllisiä rokotevasteen seurannassa.
Kuva: Mufid Majnun / Usplash
Kuva: Mufid Majnun / Usplash

Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) tutkimuksessa analysoitiin yli 1200 sote-alan työntekijän koronavasta-ainetasoja sen selvittämiseksi, onko eri vasta-aineluokissa eroja virusaltistuksen mukaan. Tutkimuksessa käytettiin kuivasylki- ja kuivaverinäytteitä, jotka kerättiin tammikuun ja maaliskuun välillä vuonna 2021. Altistumis- ja taustatiedot kerättiin kyselykaavakkeella.

Tulosten perusteella sormenpäästä otetulla verinäytteen IgG:llä on 99,5 % herkkyys ja 75,3 % tarkkuus erottaa kahdesti rokotetut ei-altistuneista, altistuneista, aikaisemmin koronavirusinfektion sairastaneista tai kerran rokotetuista. Myös syljestä mitattu IgG erotti kahdesti rokotetut muista ryhmistä 85.3 % herkkyydellä ja 65.7 % tarkkuudella.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Medical Microbiology and Immunology -tiedelehdessä.

Hammaslääkäreillä vähiten vasta-aineita virukselle

Sote-ammattilaisten altistuminen koronavirukselle vahvistui tutkimuksessa ja näkyi tuloksissa kohonneina virusvasta-aineina. Joko sairastetun koronavirustaudin, rokotuksen tai altistumisen vuoksi 47,5 % sairaanhoitajista ja 47,7 % lääkäreistä oli seropositiivisia, kun taas vain 8,7 % hammaslääkäreistä oli altistunut virukselle. Matalimpia vasta-ainearvoja todettiin hammaslääkäreiden lisäksi hallinto- ja sosiaalityöntekijöillä.

Kaikista korkeimmat vasta-ainearvot sekä veressä että syljessä oli niillä, jotka olivat sekä sairastaneet koronavirustaudin että saaneet rokotuksen. Matalimmat vasta-ainepitoisuudet olivat henkilöillä, jotka eivät olleet altistuneet virukselle eivätkä sairastaneet tautia eivätkä myöskään saaneet rokotusta.

– Vastoin odotuksiamme hammashoidon henkilökunnan koronatartunnat ja -altistumiset ovat olleet vähäisempiä kuin esimerkiksi sairaalalääkäreillä, vaikka hammashoidossa tehdään paljon aerosolia tuottavia toimenpiteitä lähietäisyydellä potilaasta, tutkija Laura Lahdentausta kertoo.

Näytteiden keräyshetkellä hammashoidon henkilökunta oli saanut myös vähiten koronavirusrokotteita, mikä näkyi vasta-ainearvoissa.

Uutta tietoa syljen käyttämisestä vasta-ainetutkimuksissa

Tutkimuksen tavoitteena oli myös tutkimusmenetelmien kehittäminen. Tutkimuksesta saadaankin tärkeää lisätietoa syljen käyttämisestä vasta-ainearvojen selvittämisessä. 

– Tulosten perusteella kuivanäytteet paljastavat luotettavasti vasta-aineet virukselle, kertoo professori Pirkko Pussinen

Kuivasylki- ja kuivasormenpääverinäytteiden etu on niiden helppo kerääminen. Kuivanäytteet voidaan ottaa kotona ilman laboratorio-olosuhteita. Näytteiden kerääminen on halpaa ja lisäksi sylkinäytteen otto on kajoamatonta.

– Tätä kuivanäytteisiin perustuvaa tutkimusmenetelmää voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää hyvin sekä rokotevasteen että rokotetarpeen seurantaan suurista potilasmääräistä, Pussinen täydentää. 

Lisätietoja

Hammaslääketieteen tohtori Laura Lahdentausta, Helsingin yliopisto
laura.lahdentausta@helsinki.fi
p. 040 749 34 78

Professori Pirkko Pussinen, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto
pirkko.pussinen@helsinki.fi
p. 040 774 1005

Alkuperäinen artikkeli: Lahdentausta L, Kivimäki A, Oksanen L, Tallgren M, Oksanen S, Sanmark E, Salminen A, Geneid A, Sairanen M, Paju S, Saksela K, Pussinen P, Pietiäinen M. Blood and saliva SARS-Cov-2 antibody levels in self-collected dried spot samples. Medical Microbiology and Immunology. DOI  10.1007/s00430-022-00740-x

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Mufid Majnun / Usplash
Kuva: Mufid Majnun / Usplash
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye