Kuka vastaa remontin turvallisuudesta?

”Liian usein vastuut sivuutetaan olankohautuksella tai niitä tiedostamatta”, toteaa Tiiivin asennuspalveluista vastaava kehitysinsinööri Vesa Piironen.

Jokaiselle työmaalle tilaajan tulee nimetä valvova turvallisuuskoordinaattori, joka vastaa tilaajan puolelta turvallisuusasioiden valvonnasta ja toteuttamisesta. Näin on myös silloin, kun remontin tekee ulkopuolinen urakoitsija. Usein pientalojen remonteissa koordinaattorina toimii rakennuttaja tai tilaaja itse. Valvontavastuu remontti- tai rakennustyömaalla edellyttää osaamista, remontin seurantaa ja osallistumista remonttia koskeviin kokouksiin.

”Turvallisuuden toteuttaminen ja omalta puoleltaan sen valvonta ja säännölliset turvallisuustarkastukset ovat urakoitsijan vastuulla. Mikäli turvallisuusasioissa on puutteita turvallisuuskoordinaattorin tulee huomauttaa niistä ja urakoitsijan korjata puute”, Piironen kertoo.

Kun remontti tehdään omin voimin, tai vaikkapa talkootyönä, vakuutusturvasta huolehtiminen on tärkeää.

Tiedäthän työmaa-alueen rajat?

”Asiansa osaava remontin tekijä huolehtii turvallisuusasioista oma-aloitteisesti osana työtään ja ammattitaitoaan. Se vähentää riskejä merkittävästi, mutta ei poista remontin tilaajan vastuuta turvallisuudesta”, sanoo Piironen.

Turvallisuus remonttityömaalla tarkoittaa niin remontin tekijän kuin ulkopuolisten henkilöiden turvallisuutta. Se on turvallisuutta varmistavien varusteiden, työkalujen, toimintatapojen ja hyvän tiedottamisen yhdistelmä.

Ikkuna- ja oviremontti on esimerkki remontista, jonka aikana asukas voi asua kodissaan. Tiivin asennusryhmän toteuttama remontti etenee yksi huone kerrallaan. Asentajat rajaavat kulloinkin remontoitavan huoneen työmaa-alueeksi.

Myös pientalojen remonteissa työmaa- tai varastoalueen tulee olla kaikkien alueella liikkuvien tiedossa. Liikkuminen näillä alueilla edellyttää aina turvavarustusta. Koneita ja laitteita saa käyttää vain siihen opastuksen saanut henkilö.

Jätteet kuuluvat niille varattuun paikkaan, kuten jätelavalle, ja sieltä kierrätykseen. Remonttitarvikkeet ja -materiaalit taas säilytetään varastoalueella silloin kun niitä ei tarvita.

Varastoalueen ja jätelavan sijoittaminen tulee pohtia myös turvallisuuden näkökulmasta. Ne eivät saa aiheuttaa vaaraa piha-alueella liikkuville, kuten lapsille tai lemmikeille.

Siisteys ja järjestys remonttialueella sujuvoittavat työtä ja vähentävät vahinkoja. Kulkureittien tulee pysyä aina vapaina, mikä pienentää kompastumisen riskiä.

Turvavarusteet aina työtehtävän mukaan

Urakoitsijan turvavarustuksen tulee olla on työtehtävän mukainen. Ikkunaremontissa urakoitsijan tulee käyttää aina kypärää, suojalaseja, turvakenkiä sekä huomiovärisiä vaatteita ja heijastimia.

Peltiä ja lasia käsitellessä listaan kuuluvat viiltosuojakäsineet, pölyävissä tehtävissä hengityssuojain ja yli 85 desibelin melussa kuulosuojaimet. Jokaisen urakoitsijan taskusta tulee löytyä henkilökortti.

Jos työtä on tarpeen tehdä tasolla, jonne ei kiipeämättä yletä, se tapahtuu asianmukaisten telineiden tai nostimien avulla. Tikapuilta ei saa työskennellä. Paikoissa, joista on putoamisvaara, kuuluu käyttää turvavaljaita.

”Turvallisuus on paljolti myös asennekysymys. Kypärä suojaa vain päässä. Vastuulliset urakoitsijat eliminoivat ikävät yllätykset etukäteen aina kun se on mahdollista. Onnistunut remontti on aina myös turvallinen remontti”, Piironen sanoo.