Kultainen nanoliima täydentää ihmemateriaalin

Jaa

Uudessa tutkimuksessa on onnistuttu kehittämään nanoliitos, jolla yksi lupaavimmista puolijohdemateriaaleista, molybdeenisulfidi, kyetään liittämään muihin komponentteihin, kuten nikkeliin.

Nanoteknologian suosituin tutkimuskohde on viime vuosina ollut grafeeni. Tämä ihmeaine on periaatteessa hyvin yksinkertaista, sillä se koostuu pelkästä hiilestä, ja sitä voidaan valmistaa kuorimalla tavallisesta grafiitista teipin avulla yksi atomikerros pois. Näin saatu materiaali on kaksiulotteinen, minkä ansiosta sillä on joukko tavallisista kolmiulotteisista materiaaleista poikkeavia ominaisuuksia.

Yksi tärkeä ominaisuus grafeenilta kuitenkin puuttuu: se ei ole puolijohde, mikä vaikeuttaa sen käyttöä elektroniikan sovelluksissa. Tutkijat ovatkin alkaneet etsiä muita kaksiulotteisia materiaaleja, joilla on tämä toivottu ominaisuus. Yksi lupaavimmista on molybdeenidisulfidi (MoS2), joka grafiitin tavoin koostuu toisiinsa heikosti sidoksissa olevista kerroksista. Sen lisäksi, että molybdeenisulfidi on puolijohde, sen puolijohtavat ominaisuudet muuttuvat riippuen siitä, onko atomikerroksia yksi vai useampia.

Jotta yhden tai muutaman kerroksen paksuinen molybdeenisulfidi olisi käyttökelpoinen erilaisissa sovelluksissa, täytyy se kyetä liittämään muihin komponentteihin. Tarvitaan siis metallinen johdin, joka on ominaisuuksiltaan sellainen, että sähkövirta kulkee helposti tämän johtimen ja puolijohteen välillä. Molybdeenisulfidin tapauksessa lupaava johdin on nikkeli, jolla on myös muita sovellusten kannalta lupaavia ominaisuuksia.

Oulun yliopiston Nano- ja molekyylisysteemien (NANOMO) tutkimusyksikön johtama kansainvälinen tutkijaryhmä havaitsi äskettäin kuitenkin, että nikkelistä valmistetut nanohiukkaset eivät sellaisenaan kiinnity molybdeenisulfidiin. Tarvitaan kultaa, joka ”liimaa” johtimen ja komponentin toisiinsa.

NANOMOssa työskentelevä dosentti Wei Cao selittää, miten tällainen liima syntyy: ”Synteesi saadaan aikaan käyttäen äänikemiaa.” Äänikemia on menetelmä, jossa ultraäänen avulla saadaan aikaan kemiallisia reaktioita. NANOMOn tutkija Xinying Shi lisää: ”Liitoksena voi toimia joko pelkkä kultakide tai kullan, nikkelin ja molybdeenisulfidin muodostama seos.”

Näin saadaan aikaan nanoliitos, jonka sähkövastus on hyvin pieni. Liitos ei myöskään huononna molybdeenisulfidin puolijohde- eikä nikkelin magneettisia ominaisuuksia. Uudella materiaalilla on lisäksi hyviä ominaisuuksia, joita millään sen osista sellaisenaan ei ole. Se toimii mm. valokatalyyttina, joka toimii huomattavasti tehokkaammin kuin pelkkä molybdeenisulfidi. Kultaisen nanoliitoksen valmistaminen on helppoa ja halpaa, mikä tekee kehitetystä materiaalista lupaavan sovellusten kannalta.

Nanoliitoksia käsittelevä artikkeli julkaistiin johtavassa nanotieteen yleisjulkaisusarjassa Small, https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/smll.201870100

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professorit Matti Alatalo ja Marko Huttula, dosentti Wei Cao, NANOMO-tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, yhteyshenkilö: Matti.Alatalo@oulu.fi, puh. 040 5127 332

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 0294 48 4091, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tekoälystä uusia mahdollisuuksia lääketieteen kuvantamiseen16.10.2018 15:58Tiedote

Tekoälyn mahdollisuuksista lääketieteellisessä kuvantamisessa saadaan pian uutta tietoa, kun lääkäreistä, fyysikoista ja matemaatikoista koostuva monialainen tutkimusryhmä pureutuu aiheeseen Oulun yliopiston professori Miika Niemisen johdolla. Tavoitteena on luoda tekoälyyn perustuvaa diagnostiikkaa, joka on nykyiseen verrattuna nopeampaa, tarkempaa ja kustannustehokkaampaa. Hankkeelle on myönnetty yli puolen miljoonan euron rahoitus Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta.

Uutta tietoa luonnonmateriaalien hyödyntämisestä jätevesien puhdistamisessa26.9.2018 06:00Tiedote

Pajukosteikolla voidaan lisätä ravinteidenpoistoa jätevesistä myös pohjoisissa olosuhteissa. Lisäravinteiden saanti jätevesistä lisää myös pajujen biomassan tuotantoa. Pajulajikkeiden välillä oli kuitenkin selvästi eroa biomassan tuotannossa. Muun muassa nämä asiat selviävät Oulun yliopiston tutkijoiden toteuttaman ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittaman hankkeen ”Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla” -loppuraportista.

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä arktisilla alueilla4.9.2018 13:05Tiedote

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin luontaisia päästölähteitä arktisilla alueilla. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on todettu, että joista ilmakehään vapautuvan hiilen määrä on aiemmin arvioitua suurempi maailman laajimmalla turvealueella Länsi-Siperiassa. Ilmaston lämmetessä sulava ikirouta paljastaa alueella valtavat turvealueet, joihin sitoutunut orgaaninen hiili voi vapautua ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme