Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Kultapistiäiset uhanalaistuvat isäntälajejaan nopeammin

Jaa

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että muiden hyönteisten loisina elävät kultapistiäiset ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa 1960-luvun jälkeen. Tutkimuksessa myös löydettiin tieteelle aiemmin tuntematon laji, jolle annettiin nimeksi pohjankultiainen.

Tutkimuksessa löytyi myös tieteelle uusi laji, joka sai suomenkielisen nimen pohjankultiainen (kuva: Alexander Berg)
Tutkimuksessa löytyi myös tieteelle uusi laji, joka sai suomenkielisen nimen pohjankultiainen (kuva: Alexander Berg)

Kultapistiäiset elävät pääasiassa erakkoampiaisten ja petopistiäisten loisina ja ovat siten korkealla ravintoketjussa. Tällaiset ravintoketjun huipulle sijoittuvat eläimet ovat poikkeuksellisen herkkiä ympäristönmuutoksille, sillä ne tarvitsevat suuria ja vakaita saalis- tai isäntäeliöiden kantoja. Erikoistuneiden loisten kannat ovat myös selvästi niiden isäntien kantoja pienempiä.

Suomessa elää viitisenkymmentä kultapistiäislajia, joista yhdentoista todettiin vähentyneen ajanjaksojen 1840–1967 ja 1968–2015 välillä. Samalla yksikään laji ei ollut merkitsevästi runsastunut. Erityisen voimakkaasti taantuivat paahteisen ympäristön kuolleesta puuaineksesta riippuvaiset, pienikokoiset ja jo valmiiksi vähälukuiset lajit. Nämä lajit ovat isäntiensä rinnalla kärsineet metsätalouden tehostumisesta ja vanhojen hirsirakennusten katoamisesta. Isäntäeläimet käyttävät kuolleen puun koloja pesäpaikkoinaan.

Avointen hiekkapohjaisten ympäristöjen lajit olivat taantuneet vähemmän, vaikka monet niistäkin ovat harvinaistuneet muun muassa ketojen ja hietikoiden umpeenkasvun seurauksena. Todennäköisesti tienpientareet ja sorakuopat ovat jossain määrin korvanneet menetettyjä elinympäristöjä.

Luonnontieteelliset kokoelmat käyttöön

– Väitöstutkimuksessani kultapistiäisten kannanmuutoksia oli mahdollista tutkia museokokoelmien avulla. Helpommin tunnistettavien ryhmien – kuten vaikka päiväperhosten – kohdalla kokoelmiin kertyy harvinaisia lajeja suhteessa enemmän. Kultapistiäislajit ovat kuitenkin usein vaikeita tunnistaa maasto-olosuhteissa ja siksi eri lajien edustajia päätyy kokoelmiin lähes samassa suhteessa kuin niitä löytyy luonnosta, kertoo tutkija Juho Paukkunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Pohjois-Euroopan kultapistiäislajisto kartoitettiin osana tutkimusta ja samassa yhteydessä laadittiin määritysohjeet Pohjoismaiden ja Baltian maiden lajeille. Kartoituksessa löytyi 74 lajia, joista neljä oli Pohjois-Euroopalle uusia ja yksi, pohjankultiainen (Chrysis borealis), myös tieteelle aiemmin tuntematon.

Lajien tunnistuksessa käytettiin ulkoisten tuntomerkkien ohella myös mitokondriaalisen DNA:n sekvenssejä, joiden todettiin soveltuvan hyvin erityisesti kryptisten eli ulkonäöltään hyvin samankaltaisten lajien erottaminen toisistaan.

– Kultapistiäiset ovat lämpöhakuisia hyönteisiä, joiden lajimäärä ja runsaus vähenevät nopeasti siirryttäessä pohjoista kohti. Onkin todennäköistä, että ilmaston lämpenemisen myötä Pohjois-Eurooppaan leviää tulevaisuudessa uusia lajeja etelästä, Paukkunen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kultapistiäisille sopivien elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen ovat vakava uhka monille lajeille. Kuolleiden puunrunkojen ja vanhojen hirsirakennelmien säilyttäminen aurinkoisilla metsänreunoilla ja maatalousympäristöissä hyödyttää kultapistiäisten lisäksi monia tärkeitä pölyttäjiä ja muita harvinaistuvia hyönteisiä.

FM Juho Paukkunen väittelee 14.12.2018 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Flying jewels – Taxonomy and distribution of Northern European cuckoo wasps (Hymenoptera: Chrysididae). Väitöstilaisuus järjestetään Metsätalolla (luentosali 1, Unioninkatu 40).

Juho Paukkusen väitöskirja: Flying jewels – Taxonomy and distribution of Northern European cuckoo wasps (Hymenoptera: Chrysididae) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/258648

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimuksessa löytyi myös tieteelle uusi laji, joka sai suomenkielisen nimen pohjankultiainen (kuva: Alexander Berg)
Tutkimuksessa löytyi myös tieteelle uusi laji, joka sai suomenkielisen nimen pohjankultiainen (kuva: Alexander Berg)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme