Jyväskylän yliopisto

Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnalta seitsemän uutta hanketta Jyväskylän yliopistoon

Jaa

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon seitsemän neljävuotista akatemiahanketta. Ne aloittavat toimintansa 1.9.2021. Jyväskylän yliopistoon myönnetyn rahoituksen yhteissumma on hieman yli 3,6 miljoonaa euroa.

Toimikunta pitää tärkeänä, että akatemiahankkeissa työskentelee tutkijanuran eri vaiheessa olevia tutkijoita. Pääpaino on kuitenkin väitöksen jälkeisen tutkijanuran edistämisessä. Kaikkiaan toimikunta jakoi lähes 30 miljoonan euron rahoituksen 59 akatemiahankkeelle, joista kahdeksan oli konsortiohankkeita.

Tiedekunnissa ollaan ilahtuneita hyvästä tuloksesta. – Tämä on osoitus tutkimuksemme korkeasta tasosta ja monipuolisesta osaamisesta, tutkimuksesta vastaava varadekaani Jari Ojala humanistis-yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta kommentoi.

Rahoitetut hankkeet:  

Professori Pertti Ahonen, historian ja etnologian laitos: Pakkomuuttojen uhrit ja etno-kansalliset kategorisoinnit Euroopassa, 1943–1948, 480 181 euroa.

Projekti tarkastelee uudessa valossa yhtä Euroopan toisen maailmansodan jälkeisen siirtymäkauden keskeistä ulottuvuutta: valtioiden rajojen yli pakkosiirrettyjen, kansallisiksi vähemmistöiksi määriteltyjen väestöryhmien etno-kansallista kategorisointia. Tutkimus aikoo osoittaa, että sodan loppuvaiheissa ja pian sen jälkeen tapahtuneet laajat väestöjen pakkosiirrot yli valtiollisten rajojen eivät johtaneet etnisesti homogeenisten kansallisvaltioiden syntyyn.

Professori Tommi Jantunen, kieli- ja viestintätieteiden laitos: Näyttäminen ja kertominen suomalaisessa viittomakielessä, 482 279 euroa.

Pääkysymys on, miten merkityksen näyttäminen on yhteydessä merkityksen kertomiseen. Hankkeessa tarkastellaan kehollisen näyttelemisen – konstruoidun toiminnan – ja perinteisen leksikaalisen kielenkäytön – peruskerronnan – suhdetta suomalaisessa viittomakielessä. Toistaiseksi konkreettiset tavat liikkeiden fyysisen tuoton ja aivoperustaisen merkitysprosessoinnin alueilla ovat jääneet tutkimuksessa vähälle huomiolle.

Professori Jari Kaukua, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos: Ibn Sinan perintö: Metafyysinen essentialismi ja sen kritiikki islamilaisessa filosofiassa, 484 688 euroa.

Projektin lähtökohtana on Ibn Sinan (k. 1037 jaa.) metafysiikkaan ja sen islamilaiseen vastaanottoon keskittyvä filosofianhistoriallinen perustutkimus, mutta projekti pyrkii myös kehittämään tulosten pohjalta uusia avauksia metafyysisestä essentialismista käytävään nykykeskusteluun. Tutkimus liittyy läheisesti metafyysiseen ja tieteenfilosofiseen uusaristotelismiin.

Projektipäällikkö Riitta-Leena Metsäpelto, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta: Opettajankoulutus ja osaamisen kehittymisen jatkumo opiskelijavalinnasta työelämään, Konsortio, 335 326 euroa.

Tutkimuksessa tarkastellaan opettajankoulutusta, sen opiskelijavalintoja ja opiskelijoiden osaamisen kehitystä jatkumona valintavaiheesta ja opettajankoulutuksesta työelämään. Siinä analysoidaan valintamenetelmien toimivuutta ja sitä ennakoivatko ne opettajaopiskelijoiden kehitystä opintojen aikana ja työelämässä. Tutkimus toteutetaan konsortiona Jyväskylän ja Turun yliopistojen opettajankoulutuslaitoksilla.

Apulaisprofessori Terhi Mäntylä, opettajankoulutuslaitos, Selittämisen ja ymmärtämisen dynamiikka – Käsitteellinen kehitys opettajankoulutuksessa, 500 000 euroa.

Hanke keskittyy tarkastelemaan selittämisen ja ymmärtämisen dynamiikkaa selityksen käsitteellisen rakenteen näkökulmasta. Selitykset ovat keskeisiä ymmärtämisen välineitä, joten kyky selittää on tärkeä taito opettajalle.

Yliopistotutkija Mirva Peltoniemi, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu: Yksilötason päätösten yhdistäminen toimialaevoluutioon: Teknologisen muutoksen nanotaloustiede, 496 134 euroa.

Projektin tavoitteena on tutkia yksilöiden päätöksiä ja niiden vaikutusta toimialatason kehityskulkuihin. Yksilöt tekevät päätöksiä investoinneista, yritysten lopettamisesta, uuden työpaikan etsinnästä ja keksinnöistä. Näillä on vaikutus yritysten kohtaloihin ja sitä kautta koko toimialan rakenteeseen. Projektissa keskitytään Suomen metsäteollisuuden, kemianteollisuuden ja konepajateollisuuden dynamiikkaan 1800-luvulta nykypäivään.

Dosentti Tuija Saresma, Musiikin,taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos: Verkon affektiiviset käytännöt: Vihapuheen tuottaminen, kokemus ja hallinta digitaalisella aikakaudella. (HAFFECT)

Hankkeessa tutkitaan vihapuhetta affektiivisena käytäntönä ja osana digitaalista arkeamme. Projektissa tarkastellaan sitä, kuinka vihapuheeseen kytkeytyviä tunteita tuotetaan, koetaan, kierrätetään ja hallinnoidaan. Myös se, kuinka digitaaliset alustat osallistuvat affektiivisten käytäntöjen tuottamiseen ja kuinka vihapuheen hallinnoimisesta on itsessään tullut mediateollisuuden ja digitaalisten infrastruktuurien kannalta keskeinen, myös taloudellinen, kysymys. Monitieteinen media- ja kulttuurintutkimusta sekä teknologian tutkimusta yhdistävä projekti tuottaa ja syventää teoreettista, metodologista ja empiiristä ymmärrystä vihapuheesta ja sen vaikutuksista yksilöihin ja yhteiskuntaan laajemminkin.

Lisätietoja:

Pertti Ahonen, +358408054491, pertti.t.ahonen@jyu.fi

Tommi Jantunen, +358408053185, tommi.j.jantunen@jyu.fi

Jari Kaukua, +358408054147, jari.kaukua@jyu.fi

Riitta-Leena Metsäpelto, +358408053349, riitta-leena.metsapelto@jyu.fi

Terhi Mäntylä, +358406462776, terhi.k.mantyla@jyu.fi

Mirva Peltoniemi, +358408054943, mirva.peltoniemi@jyu.fi

Tuija Saresma, puh. +358408053841, tuija.saresma@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Väitös 19.6.2021: ”Pystynkö minä?” – Lasten uskomukset omista kyvyistään merkityksellisiä lukutaidon kehittymiselle (Peura)9.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Lasten myönteiset uskomukset omista kyvyistään lukemisessa vahvistavat lukutaidon kehitystä, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Myönteiset kokemukset oppimistilanteista auttavat kehittämään uskoa omiin kykyihin, mutta huolestuttavaa on, että osa lapsista kokee saavansa vähemmän kannustavaa palautetta ja vertaiskokemuksia lukemisessa ajan myötä.

Tekoäly tunnistaa nuoret, joiden kestävyyskunto on tulevaisuudessa heikko9.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Hyvällä kestävyyskunnolla on yhteys nuorten terveyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Heikkoa kestävyyskuntoa voidaan kehittää elintapainterventioilla, mutta toimenpiteiden kohdentaminen murrosikäisillä on haastavaa, sillä aiemmin käytetyissä menetelmissä on epätarkkuutta yksilötasolla. Tuore tutkimus osoitti, että nuoria joille elintapainterventioita voidaan suositella, pystytään tunnistamaan tekoälyn avulla kokonaisvaltaisen elämäntilanteen perusteella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme