Suomen Akatemia

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen 44 uutta akatemiahanketta

Jaa
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) on myöntänyt lähes 24 miljoonan euron rahoituksen 44 akatemiahankkeelle, jotka muodostuivat kaikkiaan 60 osahankkeesta.

Akatemiahanke on kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi. Tutkimussuunnitelman korkean tieteellisen laadun ohella toimikunta painottaa rahoituspäätöksissä erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä tieteen uudistumiseen.

Akatemiahankkeen rahoitus käytetään tutkimusryhmän palkkaamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Myönnettävä rahoitus ohjataan suomalaiselle yliopistolle tai tutkimusorganisaatiolle, joka vastaa akatemiahankkeen rahoituksen käytöstä. Akatemiahankerahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi. 

KY-toimikunta pitää tärkeänä, että akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuran vaiheessa olevia tutkijoita. Pääpaino on kuitenkin väitöksen jälkeisen tutkijanuran edistämisessä.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta päätti rahoittaa korkealuokkaisia hankehakemuksia kansainväliseen vertaisarviointiin perustuen. ”Lisäksi toimikunta kiinnitti huomiota myös edustamiensa tieteenalojen moninaisuuteen ja rahoitti siten laaja-alaisesti eri tutkimusaloja”, toteaa toimikunnan puheenjohtaja, professori Petri Karonen. ”Kilpailu tutkimusrahoituksesta oli tällä kertaa poikkeuksellisen kovaa, minkä vuoksiakatemiahankkeiden hyväksymisprosentti jäi alhaiseksi. Moni erinomaiseksikin arvioitu hanke jää valitettavasti tänä vuonna ilman rahoitusta”, Karonen sanoo.

Esimerkkejä rahoitetuista akatemiahankkeista:

Tapio Litmanen Jyväskylän yliopistosta käsittelee hankkeessaan energiatekniikan ja ydinvoimasektorin lupauksia. Millaisia ennakko-odotuksia ja lupauksia ydinteknologioille ja niiden kehitykselle on esitetty aiemmin ja esitetään nykyään? Mitä menneisyyden oppeja voidaan hyödyntää meneillään olevassa energiantuotannon murroksessa ja kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa? Litmanen keskittyy tutkimuksessaan ennen kaikkea kokonsa ja tehonsa puolesta perinteisiä reaktoreita pienempiin modulaarisiin ydinreaktoreihin. Tutkimusta täydentävät muun muassa ydinjätteen kierrätystä ja loppusijoitusta koskevat lupaukset. Kohdemaita ovat Suomen lisäksi Kanada, Ranska, Ruotsi ja Iso-Britannia.

Niina Nummela Turun yliopistosta ja Wilhelm Barner-Rasmussen Åbo Akademista tutkivat yhteisessä konsortiohankkeessaan kosmopoliittista elämää, identiteettiä ja työn tulevaisuutta. Tutkimuksessa selvitetään globaalisti liikkuvien ihmisten ja niin kutsuttujen maailmankansalaisten näkemyksiä siitä, mitä kestävä, syrjimätön ja merkityksellinen työ sekä elämäntapa ovat. Suomeen tarvitaan lisää työvoimaa ulkomailta ja töihin halutaan houkutella koulutettuja osaajia. Nummelan ja Barner-Rasmussenin akatemiahanke pyrkii osoittamaan, kuinka suomalaista yhteiskuntaa tulisi kehittää, jotta yhä useammat globaalisti liikkuvat ihmiset ja kansainväliset osaajat muuttaisivat ja kiinnittyisivät Suomeen.

Rebekah Rousi Vaasan yliopistosta johtaa kyberturvallisuutta, yksityisyyden kokemusta ja etiikkaa käsittelevää akatemiahanketta. Kyberturvallisuudesta huolehtiminen koskee nykyään lähes jokaista. Siitä huolimatta tietokoneen ja internetin käyttäjät sivuutetaan toistuvasti esimerkiksi sähköisten tietoturvaratkaisujen ja -järjestelmien suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä. Rousin monitieteinen akatemiahanke keskittyy kyberturvallisuuden henkilökohtaiseen puoleen, käytettävyyteen ja käyttäjäkokemukseen. Tutkimuksen tulokset voivat tukea uusien kyber- ja tietoturvaratkaisujen kehitystä.

Miika Tervonen Siirtolaisuusinstituutista tarkastelee akatemiahankkeessaan karkottamista yhteiskunnallisena ilmiönä ja karkotuksia Suomesta. Tervonen tutkii suomalaista karkotuspolitiikkaa ja sen käytänteitä vuosien 1970–2025 välillä. Hankkeessa laaditaan ensimmäinen suomalainen pitkän aikavälin analyysi aiheesta ja hyödynnetään esimerkiksi aiemmin käyttämättömiä arkistolähteitä. Tervosen tutkimuksen merkitystä korostaa se, että maasta poistettujen ei-kansalaisten määrä on selvästi kasvanut Suomessa ja monessa muussa läntisessä teollisuusmaassa.

Akatemiahankepäätösten lisäksi kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta teki päätökset niiden tutkijatohtori- ja akatemiatutkijahakemusten osalta, joilta pyydettiin selvityksiä Venäjä- tai Valko-Venäjä-yhteyksien vuoksi. Toimikunta päätti myöntää 24.5.2022 yhden tutkijatohtorirahoituksen ja yhden akatemiatutkijarahoituksen.

Lisätietoja

sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2022 rahoitamme tutkimusta 468 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Forskningsinfrastrukturer får finansiering från Finlands Akademi1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Kommittén för forskningens infrastrukturer vid Finlands Akademi har beviljat elva projekt drygt 22 miljoner euro i finansiering för att bygga och utveckla nationella och internationella forskningsinfrastrukturer. Det här är de andra och sista delbesluten om FIRI 2023-utlysningen. Totalt beviljade Akademin över 52 miljoner euro inom utlysningen. FIRI-finansieringen stöder uppbyggnad och utveckling av högklassiga forskningsinfrastrukturer, som lägger grunden för genomslagskraftig forskning, utveckling och innovation.

Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin yli 22 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. FIRI-rahoituksella tuetaan korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä vaikuttavan TKI-toiminnan perustana.

Research infrastructures receive major funding from Research Council of Finland1.2.2024 10:05:10 EET | Press release

The Finnish Research Infrastructure Committee at the Research Council of Finland has awarded eleven projects more than 22 million euros in funding to build and upgrade national and international research infrastructures. This was the second and last set of decisions on the FIRI 2023 call. The funding granted under the call totals more than 52 million euros. FIRI funding supports the establishment and upgrading of high-quality research infrastructures, which lay a solid foundation for high-impact research, development and innovation.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye