Suomen Akatemia

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeet on valittu

Jaa

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) on myöntänyt lähes 30 miljoonan euron rahoituksen 59 akatemiahankkeelle. Näistä hankkeista kahdeksan oli konsortiohankkeita ja yhteensä hankkeet muodostuivat 71 osahankkeesta. 14 hanketta on nuoren tutkijasukupolven akatemiahankkeita, joilla tuetaan tutkijoiden urakehitystä.

Akatemiahankerahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi.  Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunta pitää tärkeänä, että akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuran vaiheessa olevia tutkijoita. Pääpaino on kuitenkin väitöksen jälkeisen tutkijanuran edistämisessä.

Akatemiahanke on kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi. Tutkimussuunnitelman korkean tieteellisen laadun ohella toimikunta painottaa rahoituspäätöksissä erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.

"KY-toimikunnan päätöksentekoa akatemiahankehaussa ohjasivat tänäkin vuonna rahoitettavien tutkimusryhmien kansainvälisen vertaisarvioinnin kautta todettu laatu, vaikuttavuus ja kyky uudistaa tiedettä. Samalla toimikunta kiinnitti myös huomiota edustamiensa tieteenalojen moninaisuuteen pyrkien rahoittamaan laajasti eri tutkimusalueita”, sanoo toimikunnan puheenjohtaja, professori Sami Pihlström.

”Kokonaisuutena akatemiahankerahoitusmuodon hyväksymisprosentti jäi valitettavan alhaiseksi rahoitusmahdollisuuksien rajallisuuden vuoksi. Kilpailu tutkimusrahoituksesta on niukkojen resurssien olosuhteissa erittäin kovaa, ja moni erinomainen hanke jää ikävä kyllä ilman rahoitusta", Sami Pihlström sanoo.

Esimerkkejä rahoitetuista hankkeista

Heidi Hirsto Vaasan yliopistosta johtaa tutkimushanketta, jossa käsitellään sosiaalisen median ja joukkorahoitusalustojen roolia sijoituskulttuurissa. Talous- ja kulutussosiologinen tutkimus keskittää tarkastelun ennen kaikkea kuluttajaan ja pyrkii selvittämään, kuinka kuluttajat määrittelevät ja ymmärtävät sijoittamisen, miten sijoittamista oikeutetaan digitaalisissa sijoittajayhteisöissä ja millaisia sijoituskulttuurin diskurssit ovat. Ajankohtainen hanke valottaa muun muassa sitä, millaisia retorisia keinoja joukkorahoitusalustoilla on käytetty sijoittajien houkutteluun koronaviruspandemian aikana ja kuinka niin kutsuttuja sosiaalisen median vaikuttajia on hyödynnetty potentiaalisten sijoittajien tavoittamiseen.

Otto Latva Turun yliopistosta johtaa tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitetään ihmisten suhdetta Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin. Hankkeessa tarkastellaan historian-, kielen- ja kulttuurintutkimuksen sekä paleoekologian näkökulmista ihmisten suhdetta kadonneisiin, uhanalaisiin ja saapuneisiin merieläimiin ja -kasveihin. Hankkeen tavoitteena on selvittää, kuinka ihmiset ovat havainneet ja kokeneet meribiodiversiteetin muutokset pitkällä aikavälillä, ja kuinka nämä muutokset ovat vaikuttaneet ihmisten näkemyksiin ja mielipiteisiin meri- ja saaristoympäristöstä. Hanke tuottaa työkaluja muun muassa ympäristösuunnitteluun.

Heidi Westerlund  Taideyliopistosta yhdistää tutkimuksessaan musiikkikasvatuksen, professionalismin ja ekopolitiikan tutkimusaloja. Tässä kansainvälisessä hankkeessa tutkitaan musiikin opettajuutta ja opettajankoulutusta Suomessa, Australiassa ja Etelä-Afrikassa. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa uusia vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa musiikin ja ylipäätään taiteiden opetusta: tapoja, jotka olemukseltaan ovat kestävää kehitystä edistäviä, sosiaalisesti vastuullisia ja tulevaisuuteen orientoituneita.

Uskali Mäki Helsingin yliopistosta johtaa tieteenfilosofista tutkimushanketta, jossa analysoidaan taloustieteen merkitystä julkiselle päätöksenteolle koronaviruspandemian jälkeisessä yhteiskunnassa. Monitieteinen hanke luo uutta ymmärrystä taloustieteen valmiudesta tarjota ratkaisuja koronaviruspandemian aiheuttamiin ja paljastamiin ongelmiin sekä kyvystä reagoida luotettavasti talouden ja yhteiskunnan kriiseihin tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2021 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Akatemiahankerahoitusta tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavalle luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimukselle3.6.2021 13:44:29 EEST | Tiedote

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 72 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä sata osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita yhteensä noin 44 miljoonalla eurolla. Rahoituspäätöksissä toimikunta korosti etenkin tutkimuksen tieteellistä laatua, uutuusarvoa ja mahdollisuutta läpimurtoihin sekä hankkeen toteutettavuutta.

Ikäihmisten enemmistö selviytyy koronasta kokemuksensa avulla - heikoimmat kärsivät27.5.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Ikäihmiset ovat enimmäkseen selviytyneet korona-ajan rajoituksista hyvin. Tässä ovat auttaneet sopeutumiskyky, kekseliäisyys ja elämänkokemuksen tuoma suhteellisuudentaju. Tämä selviää Tampereen yliopiston professorin Marja Jylhän johtamasta Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin haastatteluin koronarajoitusten vaikutuksia ikääntyneiden elämään.

Etäopetuksessa oppilaat kokivat saaneensa riittävästi apua27.5.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Suurin osa oppilaista odotti koronan aikaisen etäopetuksen aikana lähiopetukseen palaamista. Vain vajaat 12 prosenttia olisi toivonut etäopetuksen jatkumista. Suurin osa koki, että opettaja tiesi, mitä oppilaalle kuului. Yhteyttä pidettiin videotapaamisilla, oppimispäiväkirjoin tai henkilökohtaisilla viesteillä. Lähes kaikkien oppilaiden mukaan he saivat riittävästi apua, eniten omilta vanhemmiltaan sekä myös kavereilta ja sisaruksilta. Opettajalta ei niin helposti kysytty apua, mutta monien oppilaiden mielestä opettaja oli tarvittaessa käytettävissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme