Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alojen tutkijatohtoreiksi valittiin korkeatasoisia tieteellisen uransa alkuvaiheen tutkijoita
Tutkijatohtorirahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden pätevöityminen vaativiin tutkimus- tai asiantuntijatehtäviin sekä edistää heidän siirtymistään kohti itsenäistä tutkijanuraa. Toimikunta painotti tutkijatohtoreiden valinnassa hakemuksen korkeaa tieteellistä laatua ja hakijan pätevyyttä, tavoitteita kansainväliseen yhteistyöhön, akateemista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista.
Toimikunnan puheenjohtajan, professori Petri Karosen mukaan tänäkin vuonna tutkijatohtoreiksi valittiin kansainvälisen vertaisarvioinnin pohjalta korkeatasoisia tieteellisen uransa alkuvaiheen tutkijoita. ”Rahoitettavissa hankkeissa yhdistyvät tutkimuksen korkea laatu vaikuttavuuteen ja tieteen uudistamiseen. Toimikunta on rahoituspäätöksissään kiinnittänyt huomiota myös edustamiensa tieteenalojen monipuolisuuteen ja moninaisuuteen”, Karonen täsmentää.
Kuten muissakin Akatemian rahoitusmuodoissa, myös tutkijatohtoreilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Rahoitus on tarkoitettu tutkijatohtorin oman palkan lisäksi henkilökohtaisiin tutkimuskuluihin sekä kansainväliseen ja kotimaiseen liikkuvuuteen.
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta käyttää tutkijatohtorien rahoitukseen noin 7 miljoonaa euroa. Rahoituskausi on kolmivuotinen. Tutkijatohtorihakemuksista rahoitettiin nyt noin 12 prosenttia. Osa päätöksistä tehdään myöhemmin Venäjä- tai Valko-Venäjä-yhteyksiin liittyvien selvitysten takia. Noin 62 prosenttia nyt rahoitetuista tutkijatohtoreista on naisia.
Esimerkkejä rahoitetuista tutkijatohtoreista:
Anna Hägglund Turun yliopistosta tarkastelee vanhemmuuden vaikutuksia palkkaan ja palkkaeroihin. Väestötieteen tutkimuksessaan Hägglund selvittää, miten ja miksi lastensaannin vaikutus palkkaan eroaa vanhempien koulutus- ja tulotason sekä sukupuolen mukaan. Hägglund tutkii aihetta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa hyödyntäen tutkimuksessaan muun muassa kyseisten maiden väestörekistereitä. Suomen tuleva perhevapaauudistus ja muutokset syntyvyydessä korostavat Hägglundin tutkimuksen ajankohtaisuutta.
Laura Kohonen-Aho Oulun yliopistosta tutkii ihmisten sosiaalista vuorovaikutusta virtuaalitodellisuudessa. Digitaalinen kanssakäyminen ja keinotekoisten virtuaaliympäristöjen käyttö yleistyvät ja luovat tarvetta uudelle tutkimustiedolle. Kohonen-Ahon monitieteinen tutkimus lisää ymmärrystä siitä, kuinka vuorovaikutus ja esimerkiksi yhteisymmärrys rakentuvat usean käyttäjän jakamassa virtuaalitodellisuudessa. Lisäksi Kohonen-Aho selvittää, mahdollistaako ja muovaako virtuaalitodellisuus aivan uudenlaisia sosiaalisen toiminnan muotoja.
Stefano Lombardi Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) selvittää, millaisia vaikutuksia talouden taantumilla on eriarvoisuuteen. Kuinka talouden kriisit, kuten COVID-19-pandemia vaikuttavat eri opiskelija- ja työntekijäryhmien terveyteen ja sosioekonomiseen kehitykseen? Entä mistä johtuvat erot opiskelijoiden, työntekijöiden ja työnantajien terveys- ja sosioekonomisissa kehityspoluissa? Lombardin tutkimus tuottaa tietoa talouskriisien vaikutuksista päättäjien ja esimerkiksi kansanterveyspoliittisen päätöksenteon tueksi.
Lisätietoja
- Rahoituspäätökset
- Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan rahoituspäätösten kriteerit ja linjaukset
- Suomen Akatemian Venäjä-yhteistyön ohjeet
- tiedeasiantuntija Sampsa Kaataja p. 029 533 5167
- tiedeasiantuntija Suvi Kansikas, p. 029 533 5047
- johtava tiedeasiantuntija Siru Oksa p. 029 533 5125
- KY-toimikunta järjestää syyskuun hakuja koskevan palautetilaisuuden kesäkuussa. Hakijat kutsutaan tilaisuuteen sähköpostitse.
Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heidi WirkkalaViestintäsuunnittelija
Suomen Akatemia
www.aka.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2022 rahoitamme tutkimusta 468 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
COHORT-arviointiryhmä: terveystietorekisterit saatava helpommin tutkijoiden käyttöön7.3.2024 11:26:13 EET | Tiedote
Erilaisiin rekistereihin pohjautuvat laajat suomalaiset terveydentutkimuksen seurantatutkimukset ovat vaikeuksissa tietosuojan takia. Lupia rekistereiden käyttöön on yhä vaikeampi ja hitaampaa saada. Siksi Suomen Akatemian Terveyttä kohorteista ja biopankeista (COHORT) -akatemiaohjelman arviointiraportti päätyykin esittämään tähän ongelmaan puuttumista.
Forskningsinfrastrukturer får finansiering från Finlands Akademi1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote
Kommittén för forskningens infrastrukturer vid Finlands Akademi har beviljat elva projekt drygt 22 miljoner euro i finansiering för att bygga och utveckla nationella och internationella forskningsinfrastrukturer. Det här är de andra och sista delbesluten om FIRI 2023-utlysningen. Totalt beviljade Akademin över 52 miljoner euro inom utlysningen. FIRI-finansieringen stöder uppbyggnad och utveckling av högklassiga forskningsinfrastrukturer, som lägger grunden för genomslagskraftig forskning, utveckling och innovation.
Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote
Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin yli 22 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. FIRI-rahoituksella tuetaan korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä vaikuttavan TKI-toiminnan perustana.
Research infrastructures receive major funding from Research Council of Finland1.2.2024 10:05:10 EET | Press release
The Finnish Research Infrastructure Committee at the Research Council of Finland has awarded eleven projects more than 22 million euros in funding to build and upgrade national and international research infrastructures. This was the second and last set of decisions on the FIRI 2023 call. The funding granted under the call totals more than 52 million euros. FIRI funding supports the establishment and upgrading of high-quality research infrastructures, which lay a solid foundation for high-impact research, development and innovation.
Suomen Akatemia myönsi akatemiapalkinnot Simo Hosiolle ja Timo Miettiselle24.1.2024 08:00:27 EET | Tiedote
Ihmisjoukkojen hajautetun älyn saattamista hyötykäyttöön tutkiva Simo Hosio ja nyky-Euroopan taustalla vaikuttavia ideoita ja aateperintöjä tutkiva Timo Miettinen palkitaan poikkeuksellisesta tieteellisestä rohkeudesta ja luovuudesta sekä toiminnasta tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme