Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Kulttuurin kevät on täynnä vahvoja naisia

Jaa

Tulevan naistenpäivän kunniaksi haluamme nostaa esille kulttuurikentän vahvoja naisia. Tänä vuonna sekä Helsingin taidemuseo HAMissa että Helsingin kaupunginmuseossa vietetään kahden vahvan naisen, Ellen Thesleffin ja Signe Branderin, 150-vuotisjuhlia. Keskustakirjasto Oodissa muistetaan puolestaan kirjaston radikaalia voimanaista Helle Kannilaa. Keväällä lavalle nousevat Savoy-teatterissa yhdysvaltalainen äänitaituri Jazzmeia Horn sekä Vuotalossa suomalainen Mirel Wagner, joka on niittänyt myös kansainvälistä uraa. Kanneltalossa nähdään maaliskuussa koregrafi Sonya Lindforsin teos Cosmic Latte. Myös nuorille on tarjolla monenlaisia sukupuoleen liittyviä tapahtumia ja teemoja.

Ellen Thesleff: Thyra Elisabeth, 1892. Kuva: HAM/Hanna Kukorelli
Ellen Thesleff: Thyra Elisabeth, 1892. Kuva: HAM/Hanna Kukorelli

150 vuotta Ellen Thesleffin ja Signe Branderin syntymästä

Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 150 vuotta Ellen Thesleffin (1869–1954) syntymästä. Helsingin taidemuseo HAMissa 26.4.2019 aukeava näyttely tuo esiin taiteilijan uraauurtavan ja kehittyvän taiteen lisäksi myös hänen elämänsä tapahtumia tekstien, valokuvien ja arkistomateriaalien avulla.

Ellen Thesleff oli poikatukkainen radikaali, joka teki, mitä halusi ja eli taiteelleen. Hän vihasi opettamista, mutta teki sitä, että saattoi matkustaa, asua ulkomailla ja maalata. Hän on yksi maamme ensimmäisistä symbolisteista ja ekspressionisteista, ja yksi merkittävimmistä pohjoismaalaisista maalareista. Thesleff eli kiehtovan ja rikkaan elämän, ja oli edelläkävijä aikana, jolloin naistaiteilijoiden oli vaikea saada tunnustusta. Näyttelyn kuratoi taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreck.

Helsingin kaupunginmuseossa vietetään tänä vuonna Signe Branderin 150-vuotisjuhlia. Brander on yksi nimekkäimpiä ja rakastetuimpia Helsinki-kuvaajia. 15. huhtikuuta 1869 syntynyt Brander kuvasi Helsingin muinaismuistolautakunnalle ja kaupunginmuseolle noin tuhat valokuvaa vuosina 1907−1913. Ne ovat kaupunginmuseon valokuvakokoelmien perusta. Brander ei tyytynyt dokumentoimaan purettavia rakennuksia ja muuttuvia maisemia, vaan hän halusi tallentaa kuviinsa helsinkiläisten arkielämää. Tämä on varmasti yksi syy, miksi Signe Branderin valokuvat ovat säilyttäneet kiinnostavuutensa vuosikymmenestä toiseen. Branderin syntymäpäiväjuhlia vietetään kaupunginmuseossa 14. huhtikuuta monipuolisella ohjelmatarjonnalla.

Huhtikuussa museossa avataan myös virtuaalielämys Aikakoneen uusi versio 2.0. Aikakoneessa Signe Branderin sadan vuoden takaiset valokuvat heräävät eloon uuden teknologian avulla. Vuonna 2004 ilmestynyt kirja Signe Branderin Helsinki-kuvista on kaikkien aikojen suosituin kaupunginmuseon julkaisu, ja 150-vuotisjuhlan kunniaksi siitä otetaan keväällä uusintapainos.

Kirjaston voimanainen Helle Kannila

Helsingin keskustakirjasto Oodin pääoven ja Kansalaistorin väliin jäävä alue sai nimekseen Helle Kannilan aukio. Se on kunnianosoitus kirjaston radikaalille voimanaiselle.

Helle Kannila (1896−1972) on suomalaisten kirjastoammattilaisten kantaäiti, joka loi perustan suomalaiselle kirjastolaitokselle ja kirjastolainsäädännölle. Juuri Helle Kannila toi Suomeen ajatuksen verovaroin ylläpidetystä, kaikille avoimesta ja maksuttomasta yleisestä kirjastosta. Minna Canthin innoittamana hän osallistui myös naisten aseman parantamista koskevaan keskusteluun ja toimi aktiivisesti Suomalaisessa Naisliitossa. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yksilönvapaus sekä kulttuuriarvojen korostaminen olivat Kannilan toimintaa ohjanneita arvoja. Kannila oli aikanaan poikkeuksellinen persoona, urbaani sinkku, joka nautti seikkailuista ja kahvilaelämästä ja eli rohkeasti oman mielensä mukaan.

"Uskaltaisin väittää, että kaikessa täytyy olla vähän hulluutta, sillä jos elämässä kokonaan vallitsisi vain järkevyys ja poroporvarillisuus, niin olisi kovasti ikävää eikä maailma menisi eteenpäin", julisti kuukautta vajaa kolmekymppinen Helle Kannila.

Musiikkia ja tanssia

Yhdysvaltalainen äänitaituri ja sielukas jazzlaulaja Jazzmeia Horn esiintyy ensimmäistä kertaa Suomessa Savoy JAZZFestin yhteydessä. Viime vuonna Grammy-ehdokkuudella huomioitu Horn esiintyy Savoy-teatterissa nelihenkisellä kokoonpanolla lauantaina 9.3. kello 19.

Kansainvälistä uraa niittänyt laulaja-lauluntekijä Mirel Wagner saapuu uusien kappaleiden kanssa Vuotaloon lauantaina 6.4 kello 19. Vaihtoehtorokista, folkista ja bluesista vaikutteita saanut Wagner on keikkaillut ympäri maailmaa mm. Swansin ja Warren Ellisin kanssa ja esiintynyt BBC:n legendaarisessa Late Night with Jools Holland -ohjelmassa. Hänen musiikkiaan on myös kuultu useissa TV-sarjojen, pelien ja elokuvien soundtrackeissa. Wagnerille myönnettiin ensimmäisenä suomalaisena vuonna 2015 Nordic Music Prize, joka jaetaan vuosittain Pohjoismaiden parhaalle albumille.

Cosmic Latte on Sonya Lindforsin mustuutta käsittelevän teossarjan kolmas osa, joka sai ensi-iltansa toukokuussa 2018 Zodiakissa. Cosmic Latte kysyy mitä olisi utooppinen tulevaisuus rakenteiden murtumisen ja vastakkainasettelujen jälkeen. Ajattelumme logiikka on muuttunut, sillä musta ja valkoinen eivät ole enää toistensa vastakohtia. Rajapinnat ovat liudentuneet ja merkitykset sekoittuvat toisiinsa kuin nesteet. Cosmic Latte -esitys Kanneltalossa 20.3. kello 19.

Koreografi Sonya Lindfors voitti vuoden 2018 kansainvälisen Anti-festivaalin palkinnon. Palkinto jaetaan esitystaiteen alalla ansioituneelle tekijälle. Lindfors on lisäksi palkittu tanssitaiteen valtionpalkinnolla vuonna 2013.

Naistenpäivän teemoja ja tapahtumia nuorille

Ompelulaneissa valmistetaan alushousuja naistenpäivän kunniaksi perjantaina 8.3. Alushousuihin on tarjolla kaavat, ohjeet ja jonkin verran materiaaleja tapahtuman puolesta. Tapahtuma järjestetään Kanneltalon aulassa kello 18–24 ja se on kaikille avoin. Tapahtumaa järjestävät Värkkäämö, Kanneltalo, Kannelmäen kirjasto ja Operaatio Pulssi.

Studio Pikkiz on Liikkuvan Studion pysyvä kotipaikka. Studio on rento ja hyvin akustoitu kompakti pieni tila Pikku Huopalahden nuorisotalolla. Studiolla nuoret voivat kirjoittaa ja äänittää musiikkia. Äänityskopissa hoituvat hyvin laulut, räpit, sekä kitara- ja bassoäänitykset. Nuoria ohjaa Studio Pikkiksessä Maria Karppinen, joka on ollut mukana äskettäin julkaistussa Into-kustannuksen Hyvä Verse -kirjassa. Kirja kertoo mm. siitä, millaista on räpätä naisena miesten maailmassa.

SignaaliMedia on aloittamassa Normiton-podcastin tuotantoa saateenkaarevien nuorten kanssa. Podcastissa keskustellaan muun muassa vähemmistöihin, voimaantumiseen, yhteisöllisyyteen, tasa-arvoon ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvistä aiheista.

Happi Pride on nuorten sateenkaareva tila Helsingissä. Happi Pride tarjoaa toimintaa 13–25-vuotiaille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ja sateenkaariteemoja pohtiville nuorille. Happi Pridessa käy nuoria monenlaisilla elämänkokemuksilla ja toimintaa ohjaavat sateenkaariteemoihin perehtyneet työntekijät. Toimintaa toteuttaa Helsingin kaupungin nuorisopalvelut yhteistyössä HeSeta ry:n kanssa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mirella Lampela (HAM ja kaupunginmuseo), viestintäasiantuntija, mirella.lampela@hel.fi, 050 402 5519
Marjo Haatainen (kirjasto), viestintäasiantuntija, marjo.haatainen@hel.fi, 050 382 8150
Minna Roine (Savoy-teatteri, Vuotalo, Kanneltalo), viestintäasiantuntija, minna.roine@hel.fi, 040 192 4579
Jonna Pennanen (nuoriso), viestintäsuunnittelija, jonna.pennanen@hel.fi, 041 512 1779

Kuvat

Ellen Thesleff: Thyra Elisabeth, 1892. Kuva: HAM/Hanna Kukorelli
Ellen Thesleff: Thyra Elisabeth, 1892. Kuva: HAM/Hanna Kukorelli
Lataa
Ellen Thesleff, 1889. Kuva: Svenska Litteratursällskapet i Finland
Ellen Thesleff, 1889. Kuva: Svenska Litteratursällskapet i Finland
Lataa
Tytöt kantavat pyykkikoria Yrjönkadun ja Iso Roobertinkadun risteyksessä vuonna 1907. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Signe Brander
Tytöt kantavat pyykkikoria Yrjönkadun ja Iso Roobertinkadun risteyksessä vuonna 1907. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Signe Brander
Lataa
Fredrikinkadun ja Bulevardin kulmaus vuonna 1907. Rinnakkain matalia 1800-luvun puutaloja sekä uusia kerrostaloja. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Signe Brander
Fredrikinkadun ja Bulevardin kulmaus vuonna 1907. Rinnakkain matalia 1800-luvun puutaloja sekä uusia kerrostaloja. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Signe Brander
Lataa
Jazzmeia Horn. Kuva: Jacob Blickenstaff.
Jazzmeia Horn. Kuva: Jacob Blickenstaff.
Lataa
Mirel Wagner. Kuva: Renaud Monfourny.
Mirel Wagner. Kuva: Renaud Monfourny.
Lataa
Cosmic Latte. Kuva: Ernest Protasiewicz.
Cosmic Latte. Kuva: Ernest Protasiewicz.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/

Helsinki on vetovoimainen ja elinvoimainen kaupunki. Se tarjoaa tapahtumia, elämyksiä, tiloja, virikkeellisiä alueita ja taidekokoelmia, tukea kansalaistoiminnalle, oppimiselle ja kasvatustyölle sekä asiantuntijapalveluja. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala haluaa tukea kaupunkilaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia, aktiivista kansalaisuutta ja sivistystä. 

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala jakautuu neljään kokonaisuuteen, jotka ovat kulttuuri, kirjasto, liikunta ja nuoriso. Kulttuuripalvelukokonaisuus sisältää HAM Helsingin taidemuseon, kaupunginmuseon, kaupunginorkesterin ja yleiset kulttuuripalvelut. Näiden lisäksi kulttuuripalvelukokonaisuus vastaa kaupungin kulttuuripolitiikasta.

Kulttuuri- ja vapaa-aika

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Helsingin kaupunginkirjasto ottaa käyttöön tekoälypohjaisen kellutus- ja logistiikkajärjestelmän14.5.2019 12:00:00 EESTTiedote

Helsingin kaupunginkirjasto ottaa käyttöön tekoälypohjaisen kirjaston aineiston kellutus- ja logistiikkajärjestelmän keskiviikkona 15.5.2019. Uudistuksen myötä Helsingin kaupunginkirjasto siirtyy yhteen yhtenäiseen kokoelmaan. Jatkossa kirjat jäävät siihen kirjastoon, johon asiakas ne palauttaa, ellei niille ole tarvetta muissa kirjastoissa. Järjestelmä oppii vähitellen asiakkaiden lainojen ja palautusten avulla, minkä kirjaston profiiliin palautuva kirja parhaiten sopii, ja ohjaa sen oikeaan paikkaan. Aikaa kunkin kirjaston profiilin muokkautumiseen menee noin 1,5–2 vuotta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme