Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kulttuuritarjonta on kaupungeille tärkeä keino erottautua

Jaa

Kaupungit haluavat kulttuuritarjonnallaan tietoisesti profiloitua ja erottua muista kaupungeista. Kuntaliiton, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja 24 kaupungin yhteistyönä tekemä selvitys paljastaa, että selvityksessä verrattujen kaupunkien välillä on suuria eroja siinä, miten paljon rahaa kulttuuriin käytetään. Kustannukset vaihtelivat 5,1 miljoonasta eurosta 109,0 miljoonaan euroon vuodessa. Asukaskohtaisesti panostus kulttuuriin vaihteli 95 eurosta 257 euroon vuodessa.

Kuntaliitto tiedottaa
29.1.2018
Julkaisuvapaa heti


24 kaupunkia käytti kulttuuritoimintaan yhteensä lähes 531 miljoonaa euroa vuonna 2016

Kulttuuritarjonta on kaupungeille tärkeä keino erottautua

Kaupungit haluavat kulttuuritarjonnallaan tietoisesti profiloitua ja erottua muista kaupungeista. Kuntaliiton, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja 24 kaupungin yhteistyönä tekemä selvitys paljastaa, että selvityksessä verrattujen kaupunkien välillä on suuria eroja siinä, miten paljon rahaa kulttuuriin käytetään. Kustannukset vaihtelivat 5,1 miljoonasta eurosta 109,0 miljoonaan euroon vuodessa. Asukaskohtaisesti panostus kulttuuriin vaihteli 95 eurosta 257 euroon vuodessa. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2016 tilinpäätöksistä.

Edellisen kerran kaupunkien kulttuuriin käyttämiä euroja on vertailtu vuonna 2013.

–Vuoden 2013 tarkasteluun verrattuna selvityksessä mukana olevien kaupunkien yhteenlasketut kulttuurikustannukset kasvoivat vain vähän, 1,5 prosentilla eli 7,9 miljoonalla eurolla. Indeksikorjauksen jälkeen kustannukset ovat kuitenkin laskeneet 2,1 miljoonalla eurolla, kertoo tutkija Minna Ruusuvirta Cuporesta.

Kustannusten kasvu on pysähtynyt - syyt vaihtelevat eri kaupungeissa

Selvityksen perusteella kustannusten kasvu on pysähtynyt. Kun vielä vuosien 2007–2010 välillä varsinkin muutamissa suurissa kaupungeissa oli merkittävää euromääräistä kokonaiskasvua, oli kasvu vuosien 2010 ja 2013 välillä jo huomattavasti pienempää. Vuosien 2013 ja 2016 välillä kasvu on useissa kaupungeissa tasaantunut tai kääntynyt laskuun.

Kustannusten kasvun pysähtymisen taustalla saattaa olla kyse toiminnan tehostamisesta tai toimintojen karsimisesta. Asukaslukuun suhteutettujen kustannusten vertailussa on huomioitava, että asukasmäärän kasvaessa esimerkiksi kuntaliitoksen kautta, on kaupungeilla usein vähemmän rahaa asukasta kohden käytettävissä kulttuuriin.

Kaupungit satsaavat vahvasti kirjastoihin ja kulttuurilaitoksiin

Useimmissa kaupungeissa suurin osa kustannuksista kohdistui taide- ja kulttuurilaitosten ja kirjaston toimintaan. Kaupunkien kulttuuriprofiilit eroavat myös toisistaan siinä, mihin kulttuuritoiminnassa erityisesti panostetaan.

–Esimerkiksi on panostettu erityisesti kunnan omiin taidelaitoksiin, toisissa taas profiloiduttu taiteen perusopetukseen, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.

Kunnallisen toiminnan osuus kaupunkien kulttuurin nettokäyttökustannuksista oli 77,5 prosenttia eli yhteensä lähes 412 miljoonaa euroa.  Avustuksiin kohdistettiin kaupungeissa keskimäärin 22,5 prosenttia kustannuksista eli 119 miljoonaa euroa. On huomattava, että moni kunnan avustamista yksityisoikeudellisista organisaatioista on itse asiassa kunnan omistamia ja kuntakonserniin kuuluvia toimijoita, kuten Helsingin Kaupunginteatteria ylläpitävä Helsingin teatterisäätiö tai Kymi Sinfoniettaa ylläpitävä Kymenlaakson Orkesteri Oy.
 
24 suomalaisen kaupungin kulttuuritoiminnan tuloja ja menoja selvitettiin nyt neljännen kerran Kuntien kulttuuripalvelujen toiminnan ja talouden vertailutiedosto -projektissa. Tiedot koskevat vuoden 2016 tilinpäätöstietoja. Projekti toteutettiin Suomen Kuntaliiton, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja mukana olleiden kaupunkien yhteistyönä.

Projektiin osallistuneet kaupungit olivat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Liite: Renko, V ja Ruusuvirta, M. (2018). Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV. Kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016. Helsinki: Cupore ja Suomen Kuntaliitto.

Liite: Yhteenveto raportista

Lisätietoja:
Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee p. 050 435 9420
Tutkija Minna Ruusuvirta, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, p. 050 326 8014

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Utmaningarna i tävlingen Klash har öppnats: Nu letar vi efter team som ska lösa kommunernas utmaningar11.4.2019 09:49:49 EESTTiedote

Klash är en riksomfattande innovationstävling och idégenerator där vi söker nya lösningar på problem som kommunerna definierat. Tävlingens mål är att förbättra kommunernas livskraft med hjälp av konkreta, nya lösningar. Nu letar vi efter team som vill påverka kommunernas framtida lösningar. Utmaningarna gäller transporter och mobilitet i glesbygden, stöd för kommuninvånarnas frivilliga verksamhet och att hjälpa ungdomar att hitta studievägar och hållas kvar på dem.

Klash-haastekilpailu avautui: Nyt etsitään ratkaisijoita kuntien haasteisiin11.4.2019 09:46:13 EESTTiedote

Klash on valtakunnallinen haastekilpailu ja ideakiihdyttämö, jossa haetaan innovatiivisia ratkaisuja kuntien määrittelemiin ongelmiin. Tavoitteena on parantaa Suomen kuntien elinvoimaa konkreettisten uusien ratkaisujen avulla. Nyt etsitään tiimejä vaikuttamaan tulevaisuuden ratkaisuihin. Haasteet liittyvät haja-asutusalueilla liikkumiseen, kuntalaisten omaehtoisen toiminnan tukemiseen sekä nuorten opintopolkujen löytymiseen ja niissä pysymiseen.

Bekämpandet av klimatförändringen förutsätter starkt partnerskap mellan kommunerna och staten8.4.2019 08:34:51 EESTTiedote

Kommunförbundet har kompletterat sina klimatpolitiska mål för regeringsprogrammet. Kommunerna behöver bättre förutsättningar att bekämpa klimatförändringen och främja den cirkulära ekonomin, anser Kommunförbundet. Kommunerna måste ha möjlighet att delta i beslutsfattandet om målen och resurser måste riktas till att stödja klimatåtgärder och den cirkulära ekonomin i kommunerna.

Kunnat lisänneet työllisyyspanostuksiaan - Kuntaliitto esittää työllistymisen lähipalveluja kunnille5.4.2019 02:45:00 EESTTiedote

Kuntaliiton tuoreen työllisyyskyselyn tulokset osoittavat, että kunnat ovat lisänneet panostuksiaan työllisyyden edistämiseen. Kun mukaan lasketaan kuntien osuus työmarkkinatuesta, kunnat rahoittavat työllisyydenhoitoa yli 800 miljoonalla eurolla. Kasvua viiden vuoden takaiseen kyselyyn on 240 miljoonaa euroa, mikä selittyy pääosin kuntien osuudella työmarkkinatuesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme