Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kulttuuritarjonta on kaupungeille tärkeä keino erottautua

Jaa

Kaupungit haluavat kulttuuritarjonnallaan tietoisesti profiloitua ja erottua muista kaupungeista. Kuntaliiton, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja 24 kaupungin yhteistyönä tekemä selvitys paljastaa, että selvityksessä verrattujen kaupunkien välillä on suuria eroja siinä, miten paljon rahaa kulttuuriin käytetään. Kustannukset vaihtelivat 5,1 miljoonasta eurosta 109,0 miljoonaan euroon vuodessa. Asukaskohtaisesti panostus kulttuuriin vaihteli 95 eurosta 257 euroon vuodessa.

Kuntaliitto tiedottaa
29.1.2018
Julkaisuvapaa heti


24 kaupunkia käytti kulttuuritoimintaan yhteensä lähes 531 miljoonaa euroa vuonna 2016

Kulttuuritarjonta on kaupungeille tärkeä keino erottautua

Kaupungit haluavat kulttuuritarjonnallaan tietoisesti profiloitua ja erottua muista kaupungeista. Kuntaliiton, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja 24 kaupungin yhteistyönä tekemä selvitys paljastaa, että selvityksessä verrattujen kaupunkien välillä on suuria eroja siinä, miten paljon rahaa kulttuuriin käytetään. Kustannukset vaihtelivat 5,1 miljoonasta eurosta 109,0 miljoonaan euroon vuodessa. Asukaskohtaisesti panostus kulttuuriin vaihteli 95 eurosta 257 euroon vuodessa. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2016 tilinpäätöksistä.

Edellisen kerran kaupunkien kulttuuriin käyttämiä euroja on vertailtu vuonna 2013.

–Vuoden 2013 tarkasteluun verrattuna selvityksessä mukana olevien kaupunkien yhteenlasketut kulttuurikustannukset kasvoivat vain vähän, 1,5 prosentilla eli 7,9 miljoonalla eurolla. Indeksikorjauksen jälkeen kustannukset ovat kuitenkin laskeneet 2,1 miljoonalla eurolla, kertoo tutkija Minna Ruusuvirta Cuporesta.

Kustannusten kasvu on pysähtynyt - syyt vaihtelevat eri kaupungeissa

Selvityksen perusteella kustannusten kasvu on pysähtynyt. Kun vielä vuosien 2007–2010 välillä varsinkin muutamissa suurissa kaupungeissa oli merkittävää euromääräistä kokonaiskasvua, oli kasvu vuosien 2010 ja 2013 välillä jo huomattavasti pienempää. Vuosien 2013 ja 2016 välillä kasvu on useissa kaupungeissa tasaantunut tai kääntynyt laskuun.

Kustannusten kasvun pysähtymisen taustalla saattaa olla kyse toiminnan tehostamisesta tai toimintojen karsimisesta. Asukaslukuun suhteutettujen kustannusten vertailussa on huomioitava, että asukasmäärän kasvaessa esimerkiksi kuntaliitoksen kautta, on kaupungeilla usein vähemmän rahaa asukasta kohden käytettävissä kulttuuriin.

Kaupungit satsaavat vahvasti kirjastoihin ja kulttuurilaitoksiin

Useimmissa kaupungeissa suurin osa kustannuksista kohdistui taide- ja kulttuurilaitosten ja kirjaston toimintaan. Kaupunkien kulttuuriprofiilit eroavat myös toisistaan siinä, mihin kulttuuritoiminnassa erityisesti panostetaan.

–Esimerkiksi on panostettu erityisesti kunnan omiin taidelaitoksiin, toisissa taas profiloiduttu taiteen perusopetukseen, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.

Kunnallisen toiminnan osuus kaupunkien kulttuurin nettokäyttökustannuksista oli 77,5 prosenttia eli yhteensä lähes 412 miljoonaa euroa.  Avustuksiin kohdistettiin kaupungeissa keskimäärin 22,5 prosenttia kustannuksista eli 119 miljoonaa euroa. On huomattava, että moni kunnan avustamista yksityisoikeudellisista organisaatioista on itse asiassa kunnan omistamia ja kuntakonserniin kuuluvia toimijoita, kuten Helsingin Kaupunginteatteria ylläpitävä Helsingin teatterisäätiö tai Kymi Sinfoniettaa ylläpitävä Kymenlaakson Orkesteri Oy.
 
24 suomalaisen kaupungin kulttuuritoiminnan tuloja ja menoja selvitettiin nyt neljännen kerran Kuntien kulttuuripalvelujen toiminnan ja talouden vertailutiedosto -projektissa. Tiedot koskevat vuoden 2016 tilinpäätöstietoja. Projekti toteutettiin Suomen Kuntaliiton, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja mukana olleiden kaupunkien yhteistyönä.

Projektiin osallistuneet kaupungit olivat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Liite: Renko, V ja Ruusuvirta, M. (2018). Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV. Kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016. Helsinki: Cupore ja Suomen Kuntaliitto.

Liite: Yhteenveto raportista

Lisätietoja:
Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee p. 050 435 9420
Tutkija Minna Ruusuvirta, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, p. 050 326 8014

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets styrelses arbetsutskott om förlängd läroplikt: Det krävs stärkt basfinansiering, ökade stödåtgärder inom grundläggande utbildning och på andra stadiet samt flexiblare skolstart3.5.2018 14:23Tiedote

Kommunförbundets styrelses arbetsutskott har behandlat kostnadsberäkningar för en förlängd läroplikt. Förbundet föreslår mer flexibilitet såväl vid skolstarten som i den fortsatta skolgången, en förlängning av förskoleundervisningstiden samt riktade stödåtgärder inom den grundläggande utbildningen och på andra stadiet.

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta oppivelvollisuuden pidentämisestä: Perusrahoitusta vahvistettava, lisää tukitoimia perusopetukseen ja toiselle asteelle ja koulupolun alkua joustavoitettava3.5.2018 10:36Tiedote

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta on käsitellyt oppivelvollisuuden pidentämiseen liittyviä kustannuslaskelmia. Liitto ehdottaa koulupolun aloittamisen ja etenemisen joustavoittamista, esiopetusajan pidentämistä sekä kohdennettuja tukitoimia perusasteen ja toisen asteen koulutukseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme