Kuluttajatutkimus villiruoasta - VILLIRUOKA INNOSTAA SUOMALAISIA

ELO-säätiön ja maa- ja metsätalousministeriön teettämään villiruoka-aiheiseen tutkimukseen vastasi 1000 suomalaista. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä heinäkuussa 2013. Vastaajat edustavat aikuisia suomalaisia.

- Villiruoka-sana ei ole vielä aivan tuttu kaikille suomalaisille, vaikka ihmiset arvioivatkin oikein, mitä se voi sisältää. Villiruoka on ihmisten mielestä vapaana suomalaisessa luonnossa kasvanutta ruokaa, joka on joko itse metsästä haettua tai muiden, yksityisten ihmisten poimimaa tai pyydystämää. Ulkomaisista metsistä poimittu tai omassa pihassa kasvatettu ei ole samalla tavalla villin tuntuista, sanoo ELO-säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Antolainen. 

ELO-säätiö määrittää villiruoan luonnosta saaduksi, luonnollisesti kasvaneeksi ruoaksi. Villiruokaa ovat mm. villiyrtit ja -vihannekset, marjat, sienet, kala ja riista.

Marjat ykkösvilliruoka

Kun määritellään villiruoka suomalaisessa luonnossa vapaana kasvaneiksi kasvi- ja eläinkunnan tuotteiksi, 67% suomalaisista kertoo kokevansa sen erittäin tai melko mieluisaksi. Lähi-, luomu- ja villiruoan mieluisuus on samaa luokkaa. Kaikki nämä omalla tavallaan aitoutta edustavat ruokatyypit puhuttelevat nyt suomalaisia.

Käytetyin villiruokamme on marjat. Suomalaisista 59% kertoo käyttävänsä metsästä poimittuja marjoja säännöllisesti, ja lisäksi 36% joskus. Seuraavaksi käytetyimpiä ovat sienet, kalat ja kasvit, näitä noin kolmannes suomalaisista käyttää säännöllisesti. Riistaa käyttää säännöllisesti 10% suomalaisista.

Lisätieto ohjaa villiruoan luo

Tutkimuksen kiinnostavin asia on, että huolimatta runsaasta käytöstä villiruoan osuutta ruokavaliossa haluttaisiin lisätä. Yli joka kolmas haluaisi käyttää enemmän suomalaisesta luonnosta koottuja marjoja, riistaa, kaloja, luonnonvaraisia kasveja ja sieniä. Marjat ovat joka suhteessa suosituimmat: 59% suomalaisista haluaisi lisätä niiden käyttöä.

Tutkimuksessa selvitettiin, mikä saa suomalaiset metsään syötävää keräämään. Villiruokaan liitetään monia hyviä ominaisuuksia. Yli 50% suomalaisista on täysin tai melko samaa mieltä kaikista tutkimuksessa listatuista villiruoan vahvuuksista. Se on suomalaisten mielestä esimerkiksi puhdasta, terveellistä, hyvää ja edullista.

Villiruokaa ympäröivät myös tärkeät yhteisöllisyyden arvot, niin villiä kuin se onkin. Villiruoan hankkimista pidetään tärkeänä perinteenä ja metsässä oleminen antaa hyvän syyn olla yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Kaikkein vahvimmin villiruokaan liitettävä piirre, ja tärkein syy lähteä sitä keräämään on kuitenkin luonto sinänsä. 82% suomalaisista arvioi että luonto tekee hyvää. 72% on sitä mieltä, että villiruoka on maamme rikkaus.

- Suomalaiset tietävät, mitä ainutlaatuista annettavaa meillä on matkailijoille: villiruoka yhdistettynä suomalaiseen luontoelämykseen. Teemme töitä sen hyväksi, että tästä tulisi yhä vahvempi maallemme kertoo Antolainen.

Villiruokaan liitetään hyvin vähän negatiivisia asioita. Kun kysytään esteitä villiruoan hakemiselle, vastaan tulee ajan ja erityisesti tiedon puute. Suomalaisista 32%  sanoo, ettei tunne lajeja ja 21% ei tiedä, mitä missäkin kasvaa tai miten pyydystetään. ELO-säätiön hanke pyrkii raivaamaan suomalaisille polkua metsään niillekin, joille se tuntuu vielä vaikealta.

Lisätiedot tutkimuksesta
Tutkija Anne Leppänen, Kuule Oy, puh 040 7201055

Lisätiedot Villiruoka-hankkeesta
ELO-säätiön puheenjohtaja Heikki Antolainen, puh 0400 402320

Taustatietoa
ELO-säätiön Villiruoka-hanke

ELO-säätiön Villiruoka-hankkeen tavoitteena on villiruoan tunnettuuden ja arvostuksen lisääminen sekä kotimaassa että ulkomailla. Villiruoalla tarkoitetaan luonnosta saatua, luonnollisesti kasvanutta ruokaa. Suomalaista villiruokaa ovat mm. villiyrtit ja -vihannekset, marjat, sienet, kala ja riista.

- Villiruoka on maukasta, ekologista, ravinteikasta ja eksoottista. Meillä kasvaa luonnossa valtavasti raaka-aineita, joita ei vielä täysin hyödynnetä. Hankkeessamme haluamme tuoda sekä kuluttajien, median että ruoka- ja matkailualan käyttöön tietoa, taitoa ja hyviä ideoita. Uskomme vakaasti, että Suomella on kansainvälisesti paljon ammennettavaa ainutlaatuisesta luontosuhteesta ja luonnon tarjoamasta ruoasta mm. matkailuvalttina, sanoo ELO-säätiön puheenjohtaja Heikki Antolainen.

Villiruoka-hanke sai alkusysäyksensä vuoden 2012 syksyllä, kun ELO-säätiö julkisti Villiruoan yhdeksi toiminnan painopisteistä. Villiruoan lähettiläänä toimii kokki Sami Tallberg, joka on muun muassa matkustanut hankkeen puitteissa eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin mukana vienninedistämismatkoilla esittelemässä suomalaista villiruokaa.

Marraskuussa 2012 julkistettiin Klaus Haapaniemen hankkeelle suunnittelema Wild Food –tunnus, joka vie suomalaisen villiruoan sanomaa eteenpäin. Kesällä 2013 selvitettiin yhdessä Maa- ja metsätalousministeriön kanssa, mitä villiruoka suomalaiselle kuluttajalle merkitsee. Tutkimuksen tulokset julkistettiin syyskuussa 2013.

- Hankkeessamme on jo saatu paljon aikaan. Nyt on aika alkaa kertoa tarinaa niin, että kaikki sen kuulevat. Villiruoka ei ole suomalaisille mikään uusi asia; se on meille arkea ja juhlaa, ruoan nautintoa ja luontoharrastusta. Villiruoka näkyy meidän ruokakulttuurissamme arkisista perinneruoista nykyaikaiseen huippugastronomiaan. Haluamme hankkeellamme pitää huolta siitä, että kaikki suomalaiset osaavat olla ylpeitä kulttuurimme upeasta tuotteesta ja haluavat kertoa siitä eteenpäin. Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa villiruoka yhdistetään maailmalla mielikuvissa Suomeen, Antolainen pohtii.

Villiruoka-hanke on ELO-säätiön koordinoima hanke jonka yhteistyökumppaneina toimivat Polarica AB ja A.Ahlström Osakeyhtiö.