Helsingin yliopisto

Kun kallo täytyy rakentaa uudelleen

Jaa

Kallon saumojen ennenaikainen luutuminen on yleisimpiä pään ja kasvojen alueen synnynnäisiä epämuodostumia. Tilanteen korjaamiseksi kallo täytyy avata ja ’rakentaa’ uudelleen tai venyttää oikeaan muotoon. Väitöstutkimuksessaan LL Mikko Savolainen löysi keinoja kummankin menetelmän kehittämiseksi.

Kuva: 123rf
Kuva: 123rf

Kraniosynostoosi eli yhden tai useamman kallon sauman ennenaikainen luutuminen on huuli- ja suulakihalkioiden jälkeen pään ja kasvojen alueen yleisimpiä synnynnäisiä epämuodostumia; Suomessa näitä diagnosoidaan vuosittain noin viisikymmentä. Koska kraniosynostoosi estää kallon normaalin kasvun, se johtaa muutoksiin myös aivojen kasvussa ja voi aiheuttaa aivotoiminnan häiriöitä.

Kraniosynostoosi hoidetaan leikkauksella, jossa korjataan kallon muoto ja luodaan aivoille riittävästi kasvutilaa.

Perinteisessä avoimessa leikkausmenetelmässä, kranioplastiassa, kallon luut irrotetaan ja kootaan uudelleen. Leikkaus on potilaalle raskas ja siihen liittyy vaikeiden komplikaatioiden riski. Kestävien luiden välisten liitosten aikaansaaminen on myös haastavaa, ja leikkauksessa syntyneet luupuutokset jäävät joskus luutumatta.

Uudessa, vähemmän invasiivisessa hoitomuodossa kalloa ei avata ja koota uudelleen, vaan kallon muoto korjataan venyttämällä kallon luita. Tähänkin hoitomuotoon liittyy vielä tällä hetkellä useita ongelmia, kuten luun venyttimien hajoaminen ja irtoaminen.

LL Mikko Savolainen etsi väitöstyössään ratkaisuja näiden molempien leikkausmenetelmien ongelmiin.

Ensiksi Savolainen selvitti, voisiko avoimessa kranioplastiassa syntyvien luupuutosten luutumista edistää demineralisoidun luulevyn avulla. Kahdeksalletoista potilaalle asetettiin leikkauksen aikana puutoskohtaan luulevy, ja tilanne tarkastettiin viikon sekä vuoden kuluttua leikkauksesta. Tulosten perusteella demineralisoidun luulevyn käyttö edisti luutumista merkittävästi, ja materiaali osoittautui myös turvalliseksi käyttää.

Yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa Savolainen kehitti metodin, jolla pystytään määrittämään ne voimat, jotka kallon venytyshoidon aikana vaikuttavat kudoksessa. Mittausten perusteella voitiin päätellä, että kallon venytyshoidon komplikaatioita voidaan vähentää jakamalla venytys useampiin lyhyempiin jaksoihin.

Savolainen teki myös laboratoriotutkimuksia selvittääkseen biohajoavien kiinnittimien kestävyyttä ja soveltuvuutta kallon venytyshoitoon. Ensimmäinen tutkimus osoitti, että perinteisen biohajoavan ruuvin ja ultraäänellä aktivoitavan ’pinnin’ kestävyydessä ei ole kliinisesti merkittävää eroa. Toisessa kokeessa Savolainen testasi kolmen erilaisen biohajoavan kiinnitysmekanismin soveltuvuutta kallon luun venyttimen kiinnittämiseen ja havaitsi, että luun venytin voidaan turvallisesti kiinnittää kalloon kahdeksalla biohajoavalla ruuvilla tai kahdellatoista biohajoavalla lämmöllä aktivoitavalla pinnillä.

– Biohajoavalla kiinnityksellä voidaan mahdollisesti vähentää hoitoon liittyviä komplikaatioita. Jos käytetään biohajoavaa kiinnitystä, ei tarvita niin laajaa luun venyttimen poistoleikkausta kuin ei hajoavia kiinnitysvälineitä käytettäessä, Savolainen arvioi.

LL Mikko Savolainen väittelee 6.4.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Calvarial vault reconstruction in craniosynostosis surgery; Overcoming commonly seen challenges". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Töölön sairaala, Luentosali 1, Topeliuksenkatu 5. Vastaväittäjänä on professori Willy Serlo, Oulun Yliopisto, ja kustoksena on professori Erkki Tukiainen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/232697

Väittelijän yhteystiedot:
Mikko Savolainen
savolainen_mikko@yahoo.com

**************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Kuvat

Kuva: 123rf
Kuva: 123rf
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Ympäristöturvallisuuden edistämiseksi etsitään yhä käytännön väyliä24.9.2018 10:30Tiedote

Laajalle ja avoimelle turvallisuuskäsitteelle on tarvetta, kun ympäristöön liittyvät uhat tulevat yhä näkyvämmiksi. Ympäristöongelmien torjumisen ja yhteiskunnan vakauttamisen yhdistäminen olisi ratkaisu, mutta sen käytännön toteutus takkuaa, kun konkreettisia ympäristöturvallisuutta edistäviä toimia ei löydetä, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme