Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Kunnat painostavat vaikeasti vammaisia työnantajaksi omalle avustajalleen

Jaa

Monet kunnat asettavat henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytykseksi, että vaikeavammainen avun hakija ottaa kannettavakseen kaikki lainsäädännön mukaiset työnantajavastuut.

Työnantajamalli on kunnille tuntihinnaltaan halvin. Sen valitsemalla kunta pääsee itse eroon muun muassa työnantajavastuista ja kilpailutusprosesseissa.

Työnantajamalli aiheuttaa erilaisia haasteita avustajille, koska ristiriitatilanteissa toisena osapuolena saattaa olla työnantaja, joka ei ole lainkaan perillä työnantajille kuuluvista vastuista.

– Moni kunta ei ole nähnyt ongelmaksi asettaa työnantajiksi esimerkiksi kehitysvammaisia henkilöitä, jotka eivät edes ymmärrä olevansa työnantajia. Työnantajaksi on saatettu pyytää esimerkiksi kuurosokeaa, kirjoittaa JHL:n lakimies Reeta Holmi JHL blogissa.

Lue blogikirjoitus kokonaisuudessaan alta.

Lisätiedot:
Lakimies Reeta Holmi, JHL, 0504679546
Sopimustoimitsija, Veikko Lehtonen, JHL, 050 318 3598

Vaikeasti vammainen työnantajana – kuka kantaa vastuun?

Monet kunnat eivät myönnä henkilökohtaista apua, jos vaikeavammainen ei suostu toimimaan henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Kuinka työnantajan roolista voi ottaa vastuuta henkilö, joka ei edes itse ymmärrä olevansa työnantaja?

Henkilökohtainen apu on sosiaalipalvelu, johon vaikeavammaiselle henkilöllä on vammaispalvelulain kriteerien täyttyessä subjektiivinen oikeus. Kunta voi järjestää palvelun omana toimintanaan, ostopalveluna, palvelusetelillä tai niin sanotulla työnantajamallilla, jossa vammainen henkilö toimii työnantajana ja kunta vastaa työntekijän palkkaamisesta johtuvista kustannuksista.

Vammaispalvelulaki määrittää, että kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset tilanteessa, jossa päätetään henkilökohtaisen avun järjestämistavasta. Lisäksi on huomioitava avustettavan palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Koska lainsäätäjä on jättänyt viime kädessä kunnan päätettäväksi henkilökohtaisen avun järjestämistavan, moni kunta on tarjonnut henkilökohtaista apua hakeville pelkkää työnantajamallia. Työnantajamalli on kunnille tuntihinnaltaan halvin. Sen valitsemalla kunta pääsee itse eroon muun muassa työnantajavastuista ja kilpailutusprosesseissa. Näitä kunnan täytyisi järjestää, mikäli palvelu järjestettäisiin ostopalveluna.

Monet kunnat siis asettavat henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytykseksi, että vaikeavammainen avun hakija ottaa kannettavakseen kaikki lainsäädännön mukaiset työnantajavastuut. Marko Päivänsäde kertoi elokuussa Ilkka-lehdelle siitä, kuinka kunta velvoittaa hänet toimimaan työnantaja vastoin hänen omaa tahtoa. Päivänsäde kiinnitti huomiota muun muassa siihen, kuinka raskasta avustajien jatkuva rekrytointi on. Työnantajamallissa myös se jää vaikeavammaisen itsensä huolehdittavaksi. Vaikka Päivänsäde on haluton toimimaan työnantaja, hänellä vaikuttaa olevan kyky selvitä työnantajavelvoitteista.

Monella vaikeavammaisella tilanne on huonompi, koska osalla ei ole minkäänlaista kykyä huolehtia työnantajavelvoitteista. Moni kunta ei ole nähnyt ongelmaksi asettaa työnantajiksi esimerkiksi kehitysvammaisia henkilöitä, jotka eivät edes ymmärrä olevansa työnantajia. Helsingin kaupunki on vaatinut muun muassa kuurosokeaa henkilöä toimimaan työnantajana. Korkein hallinto-oikeus kumosi tämän päätöksen.

Vastentahtoinen työnantajuus tai ymmärtämättömyys omasta työnantajuudesta ovat luonnollisesti huonoja lähtökohtia työsuhteelle. Työntekijä on hankalassa tilanteessa, kun henkilökohtaisen avustajan työtä tehdään yleensä todella lähellä avustettavaa ja samaan aikaan kaikki työsuhteen perusasiat saattavat olla pielessä. Työnantajamallia tarjoava kunta myös usein haluaa ulkoistaa vastuut työnantajana toimivalle vaikeavammaiselle, mutta samaan aikaa käyttää mahdollisimman paljon päätösvaltaa työsuhteessa, joskus jopa työvuorosuunnittelusta lähtien. Kunta ei kuitenkaan ole työsuhteen osapuoli.

Työnantajamalli aiheuttaa erilaisia haasteita myös avustajille, koska ristiriitatilanteissa toisena osapuolena saattaa olla työnantaja, joka ei ole lainkaan perillä työnantajille kuuluvista vastuista. Viime kädessä esimerkiksi työsuhteen päättämistä koskevassa riitatilanteissa kanne saatetaan nostaa vammaista työnantajaa vastaan. Näin käy tilanteessa, jolloin asiaa ei saada sovittua ja asia siirtyy tuomioistuinkäsittelyyn. Tällöin vammainen myös vastaa mahdollisesta häviöstä oikeudenkäyntikuluineen henkilökohtaisesti. Tämä on taloudellisesti valtava riski työnantajalle, joka vammaisuutensa takia myös saattaa elää pelkästään sosiaalitukien varassa.

Työnantaja on vastuussa työntekijästään myös työsuhteen aikana. Vammaisen täytyy työnantajan roolissa huolehtia työntekijän (eli henkilökohtaisen avustajan) työturvallisuudesta ja esimerkiksi vastata vahingoista jotka työntekijä työtehtävissään aiheuttaa. Henkilökohtaisessa avussa pätevät normaalit työoikeuden periaatteet, joista tärkein on työntekijän suojelun periaate. Työntekijä on työsuhteen heikompi osapuoli, minkä johdosta esimerkiksi työsopimusta voidaan tulkita työntekijän eduksi.

Työnantajamallin ongelmat ovat yleisesti tiedossa ja muun muassa eduskunnan oikeusasiamies on antanut asiaa koskevia ratkaisuja ilman suurempia vaikutuksia. Siksi onkin tärkeää, että osa työnantajamallin ongelmista on huomioitu uuden vammaispalvelulain valmistelussa. Uuden lain keskeisimpiä uudistuksia olisi vaikeavammaisen suostumuksen saaminen työnantajamallin käyttöön. Lisäksi työnantajamallin valitseminen edellyttäisi arviointia siitä, kykeneekö avun saaja huolehtimaan työnantajavelvoitteista. Näillä uudistuksilla olisi positiivinen vaikutus henkilökohtaiseen apuun niin avun saajien kuin henkilökohtaisten avustajienkin kannalta. Työsuhde on varmasti mielekkäämpi, kun kumpikaan osapuoli ei ole asemassaan pakotettuna ja molemmat osapuolet tunnistavat omat velvollisuutensa ja oikeutensa.

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Sörnäisten rantatie 23
00500 HELSINKI

010 77031http://www.jhl.fi

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n yli 200 000 jäsentä huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista, peruspalveluista ja turvallisuudesta monenlaisissa tehtävissä. Heidän alojaan ovat hoito, hoiva, kasvatus, sivistys, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus. JHL:n jäsenet työskentelevät kunnissa, valtiolla, yrityksissä, järjestöissä ja seurakunnissa. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

JHL:n edustajisto: Luottamus palautettava työmarkkinoille15.11.2018 13:04Tiedote

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajisto pitää tärkeänä, että maan hallitus vahvistaa luottamusta työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelemalla keskeiset työelämän lait ja muutokset kolmikantaisesti. Työmarkkinaosapuolten laajaa osaamista tulee hyödyntää myös seuraavan hallitusohjelman strategisten päämäärien valmistelussa. Suomalaisen yhteiskunnan kehittäminen on perustunut keskinäiseen luottamukseen eikä tätä luottamusta ole varaa horjuttaa enää yhtään enempää. Suomella ei ole varaa menettää kolmikantaa. Aidolla kolmikantaisella valmistelulla on ollut keskeinen rooli luottamuksen rakentamisessa, ristiriitojen sovittamisessa käytännön politiikaksi sekä pitkäjänteisen, yli hallituskausien kantavienyhteiskunnallista tasa-arvoa lisäävien uudistusten tekemisessä. Edustajisto toivoo, että tuleva hallitus ymmärtää nykyistä paremmin kolmikannan merkityksen hyvän lainsäädäntövalmistelun, jatkuvuuden ja yhteiskuntarauhan takaajana. Nykyhallituksen aikana kolmikannan asema on oll

JHL kräver att uppsägningslagens motiveringar bereds som trepartssamarbete, vi är inte ännu i mål26.10.2018 17:15Tiedote

Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL kräver att uppsägningslagens detaljerade motiveringar bereds som trepartssamarbete. Dessutom ska de osakliga uppsägningsgrunder som nämns i 7 kapitlet 2 § i arbetsavtalslagen förbli oförändrade. Annars föreligger fara att uppsägningsskyddets nivå fastställts först i konflikter som behandlas i domstol.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme