Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kunnat rauhoittivat kymmeniä uusia luonnonmuistomerkkejä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi

Jaa

Kuntaliiton Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kampanja Luonnonmuistomerkki 100-vuotiaan Suomen kunniaksi johti 65 uuden luonnonmuistomerkin rauhoittamiseen. Kuntaliitto kannusti Suomen kuntia perustamaan luonnonsuojelulain mukaisia luonnonmuistomerkkejä satavuotiaan Suomen kunniaksi.

Kuntaliitto tiedottaa
9.3.2018
Julkaistavissa heti

Kunnat rauhoittivat kymmeniä uusia luonnonmuistomerkkejä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi

Kuntaliiton Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kampanja Luonnonmuistomerkki 100-vuotiaan Suomen kunniaksi johti 65 uuden luonnonmuistomerkin rauhoittamiseen.

Kuntaliitto kannusti Suomen kuntia perustamaan luonnonsuojelulain mukaisia luonnonmuistomerkkejä satavuotiaan Suomen kunniaksi. Yhteensä 22 kuntaa lähti kampanjaan mukaan.

– Olemme todella iloisia kampanjan saamasta vastaanotosta. Kunnat ympäri Suomea suojelivat arvokkaita luontokohteitaan ja useassa kunnassa tehtiin monia päätöksiä vuoden aikana, kertoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.

Lisäksi kuudessatoista kunnassa luonnonmuistomerkin rauhoittaminen on laitettu vireille viime vuoden puolella, mutta lopullisia päätöksiä ei ole vielä olemassa. Mikäli päätös syntyy, myös nämä kohteet lasketaan osaksi Suomi100-kampanjaa.

Luonnonmuistomerkki on tyypillisesti puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella.

Luonnonmuistomerkkejä on perustettu jo 1920-luvulta lähtien, innokkaimmin 1960-1990-luvuilla. Yhteensä luonnonmuistomerkkejä on Suomessa rauhoitettu 2 963 kohdetta.

– Tämä kaunis tapa jättää muistoja ja maamerkkejä tuleville sukupolville oli jo unohtumassa, mutta Kuntaliitto halusi Suomi100-kampanjallaan olla elvyttämässä uudelleen luonnonmuistomerkkien suojelemisen, kertoo Miira Riipinen.

– Luonnonmuistomerkeissä yhdistyy monta suojeltavaa elementtiä. Luonnon lisäksi niiden kautta vaalitaan kulttuuria ja historiaa sekä luodaan yhteisöllisyyttä. Usein muistomerkkeihin liittyy tarinoita ja paikallishistoriaa ja ne saattavat olla tärkeitä kokoontumispaikkoja.

Pyhäjoella rauhoitettiin Aaro Hellaakosken suvun petäjä, Joensuussa ”dinosauruksen jalanjälki”, Askolassa Kotikuusi

Monissa kunnissa luonnonmuistomerkkien on oivallettu tuovan näkyvyyttä kunnalle ja ne onkin otettu mukaan edistämään matkailua tai nostettu tapahtumien vetonauloiksi tai opetuskohteiksi.

Joensuu oli vuoden aikana aktiivisin kunta luonnonmuistomerkkien suojelussa. Kaupungissa rauhoitettiin peräti 21 uutta kohdetta ja samalla saatettiin ajan tasalle tiedot aikaisemmin rauhoitetuista kohteista.

– Meillä oli tähän liittyen myös oma kampanjamme, sillä olemme huomanneet, että useat luontokohteet ovat paikallisille ihmisille merkittäviä. Halusimme kertoa, miten arvokas kohde voidaan suojella, sanoo ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen Joensuun kaupungilta.

– Suurin osa meidän luontomuistomerkeistämme on puita, mutta mukana on myös ”dinosauruksen jalanjälki” eli jääkauden aikainen kalliopainauma, joka todellakin muistuttaa dinosauruksen jälkeä, Leinonen toteaa.

Pyhäjoella suojeltiin 11 kohdetta eri puolilta kuntaa.

– Meillä syntyi jopa pienoinen kisa kylien välille, sillä toisten esimerkki innosti muitakin etsimään arvokkaita kohteita omasta kylästään, kertoo Pyhäjoen ympäristösihteeri Vesa Ojanperä tyytyväisenä.

Esimerkiksi runoilija Aaro Hellaakosken suvun asuinsijoilla Pyhäjoen rannassa kasvava erikoinen petäjä suojeltiin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Puun arvellaan olevan yli 300-vuotias ja vuonna 1903, kun tuleva runoilija kuvattiin sen juurella pikkupoikana, oli petäjä hyvin samanlainen, kuin nykyään.

– Kuntalaiset innostuivat asiasta, kun huomattiin, miten helppoa suojelu on. Luonnonmuistomerkin rauhoittaminen ei myöskään pääsääntöisesti rajoita isommin maankäyttöä, Ojanperä huomauttaa.

Askolassa rauhoitettiin kymmenen luonnonmuistomerkkiä.

– Meillä kiitos kuuluu erityisesti aktiiviselle kuntalaiselle, joka vei hanketta eteenpäin ja innosti kuntalaisia mukaan, kiittelee Askolan ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta.
– Hän teki luonnonmuistomerkeistä myös upean kuvakalenterin, jossa jokainen kohde pääsee esille.

Askolan uusia luonnonmuistomerkkejä ovat muun muassa Askolan Vahijärvellä sijaitseva Tassukiven siirtolohkare, kirjailija Johannes Linnankosken kotitalon pihassa sijaitseva koivu sekä kunnantalon pihaan Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi istutettu Kotikuusi.

Uusia luonnonmuistomerkkejä toivotaan myös jatkossa

Luonnonmuistomerkin suojeleminen on kunnille helppo tapa vaalia luontoa, sillä päätöksen suojelusta tekee kunnanvaltuusto maanomistajan suostumuksella. Jos suojeltavaksi esitetty muistomerkki sijaitsee valtion maalla, päätöksen tekee Metsähallitus.

Myös jatkossa luonnonmuistomerkkejä toivotaan rauhoitettavan lisää. Aloitteen asiassa voi kunnan lisäksi tehdä esimerkiksi maanomistaja, yksityishenkilö tai asukasyhdistys.

Ohjeet luonnonmuistomerkin suojelemiseen löytyvät Kuntaliiton verkkosivuilta.

Luettelo kunnista, joissa rauhoitettiin luonnonmuistomerkkejä vuonna 2017:
Asikkala 1
Askola 10
Hämeenlinna 2
Järvenpää 2
Joensuu 21
Joutsa 1
Kontiolahti 1
Koski TL 1
Kouvola 1
Lieksa 1
Lieto 1
Liperi 1
Nurmijärvi 1
Padasjoki 1
Pori 2
Porvoo 1
Pyhäjoki 11
Ruovesi 1
Siikajoki 1
Tampere 2
Tohmajärvi 1
Turku 1

Lisätietoja:
Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen, p. 040 824 4401
Joensuun ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen, p. 050 376 8584
Pyhäjoen ympäristösihteeri Vesa Ojanperä, p.040 359 6073
Askolan ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta, p. 040 763 9420


Liitteet:
Kuvat Aaro Hellaakosken sukutilan petäjästä Pyhäjoelta ja Neitikiven siirtolohkareesta Joensuusta

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Pyhäjoella Pirttikosken kylän komea petäjä sijaitsee Hellaakosken rakennusryppään yhteydessä Pyhäjoen ranta-ahteella. Petäjä on kansallisrunoilija Aaro Hellaakosken suvun syntymäsijoilla ja runoilijasta on olemassa valokuva, jossa hän on lapsena petäjän juurella äitinsä ja sisarustensa kanssa vuonna 1903. Rungon vahvuudelta puun voi arvioida hyvinkin olevan ainakin jo 300 vuoden ikäinen.
Pyhäjoella Pirttikosken kylän komea petäjä sijaitsee Hellaakosken rakennusryppään yhteydessä Pyhäjoen ranta-ahteella. Petäjä on kansallisrunoilija Aaro Hellaakosken suvun syntymäsijoilla ja runoilijasta on olemassa valokuva, jossa hän on lapsena petäjän juurella äitinsä ja sisarustensa kanssa vuonna 1903. Rungon vahvuudelta puun voi arvioida hyvinkin olevan ainakin jo 300 vuoden ikäinen.
Lataa
Neitikiveen liittyy tarina miehestä, joka näki järvellä ollessaan kivellä kauniin naisen ja lähti uimaan häntä kohti, mutta epäonnekseen hukkui. (Kuva: Suvi Kärmeniemi / Joensuun kaupunki)
Neitikiveen liittyy tarina miehestä, joka näki järvellä ollessaan kivellä kauniin naisen ja lähti uimaan häntä kohti, mutta epäonnekseen hukkui. (Kuva: Suvi Kärmeniemi / Joensuun kaupunki)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton johtaja Tarja Myllärinen: Sote-uudistuksen säästötavoitteet ja toteutusaikataulu kaipaavat realismia22.5.2018 10:20Tiedote

Kuntaliiton sote-asioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen peräänkuuluttaa realismia maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoon. – Esimerkiksi valtiovarainministeriön esittämät arviot teknologiaratkaisujen säästöpotentiaalista osana kustannuskehityksen hillintää kuulostavat ylioptimistisilta. Merkittävät hyödyt eivät tule teknologian käyttöönotolla, vaan toimintamallien muutoksilla pitkällä aikavälillä, Tarja Myllärinen totesi sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivien avaustilaisuudessa Jyväskylässä 22.5.2017.

Kommunförbundets styrelses arbetsutskott om förlängd läroplikt: Det krävs stärkt basfinansiering, ökade stödåtgärder inom grundläggande utbildning och på andra stadiet samt flexiblare skolstart3.5.2018 14:23Tiedote

Kommunförbundets styrelses arbetsutskott har behandlat kostnadsberäkningar för en förlängd läroplikt. Förbundet föreslår mer flexibilitet såväl vid skolstarten som i den fortsatta skolgången, en förlängning av förskoleundervisningstiden samt riktade stödåtgärder inom den grundläggande utbildningen och på andra stadiet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme