Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntajohtajien työhyvinvointikysely: Kunnanjohtajien työkyky hyvällä tasolla, mutta heikentymässä

Jaa

Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n vuodenvaihteessa toteuttaman tutkimuksen mukaan kolme neljästä (76 %) kuntajohtajasta arvioi oman työkykynsä olevan melko tai erittäin hyvä työn henkisten vaatimusten kannalta. Tilanne on hieman heikentynyt, sillä vuonna 2018 työkykynsä arvioi melko tai erittäin hyväksi 82 % kunnanjohtajista.

Kuntajohtajien työhyvinvointikysely: Kunnanjohtajien työkyky hyvällä tasolla, mutta heikentymässä

Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n vuodenvaihteessa toteuttaman tutkimuksen mukaan kolme neljästä (76 %) kuntajohtajasta arvioi oman työkykynsä olevan melko tai erittäin hyvä työn henkisten vaatimusten kannalta. Tilanne on hieman heikentynyt, sillä vuonna 2018 työkykynsä arvioi melko tai erittäin hyväksi 82 % kunnanjohtajista.

- Kuntakentän muutos sekä koronavirukseen liittyvät poikkeusajat ovat olleet työteliäitä ja raskaita myös kunnan johtamisen kannalta. Kunnat ja kuntajohtajat ovat selvinneet poikkeavasta ajasta hienosti, mutta kuormitusta se lisää, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kuntajohtajat kokevat stressiä, mutta ovat innoissaan työstään

Stressiä kokee melko tai erittäin paljon 32 % kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista. Runsas kolmannes eli 38 % kokee jonkin verran stressiä. Ei lainkaan tai vähän stressiä kokee noin kolmannes vastanneista (32 %). Stressiä kokee nyt selvästi useampi kuntajohtaja kuin vuonna 2018, (jolloin melko tai erittäin paljon stressiä koki 19 % vastaajista).

Stressiä voi aiheuttaa laaja työkenttä, sillä 90 % vastanneista kokee työssään tekemättömien töiden painetta, ja 79 % kokee laiminlyövänsä kotiasioita viikoittain.

Harvempi kuin joka toinen kuntajohtaja kokee, että hänellä on mahdollisuus tehdä omaa jaksamista tukevia valintoja.

Oma osaaminen koetaan sopivaksi. Peräti 92 % kokee, että työn vaateet ja osaaminen kohtaavat.

Yli puolet kuntajohtajista kokee, että kuntien taloustilanne (62 %), koronaepidemia (55 %) ja julkinen keskusteluilmapiiri (53 %) vaikuttavat kielteisesti omaan työhyvinvointiin.

- Sen sijaan kuntavaaleilla ja sote-uudistuksella ei nähdä olevan vaikutusta asiaan, toteaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Hänen mukaansa on myös erittäin ilahduttavaa, että tuloksissa näkyy kuntajohtajien innostus työstään. Likimain jokainen vastanneista kokee itsensä vahvaksi ja tarmokkaaksi työssään vähintään kerran viikossa (97 %), on innostunut työstään (96 %) ja tuntee tyydytystä syventyessään työhönsä (96 %).

Työtyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla, vaikka se onkin laskenut kahdessa vuodessa 10 prosenttiyksiköllä. 74 % vastanneista on melko- tai erittäin tyytyväinen työhönsä. Kahta vuotta aiemmin lukema oli 83 %.

Omalta esimieheltä kaivataan enemmän tukea

Tukea kuntajohtajat saavat eniten perheeltä, johtoryhmän jäseniltä ja kollegoilta sekä toisilta kuntajohtajilta. Enemmän tukea toivottaisiin erityisesti omalta esimieheltä eli kunnanhallituksen puheenjohtajalta, sekä kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistolta.

Kunnan päätöksentekoilmapiirin kehitys kuluvalla valtuustokaudella jakaa kuntajohtajien mielipiteet. 38 %:n mielestä päätöksentekoilmapiiri on heikentynyt, mutta 40 % on asiasta eri mieltä. Neljä kunnanjohtajaa kymmenestä (39 %) on kohdannut valtuustokauden aikana jonkinlaista epäluottamusta luottamushenkilöiden taholta.

Epävarmuus oman työn jatkumisesta vähäistä, mutta moni harkitsee työpaikan vaihtoa

Suurin osa kuntajohtajista (70 %) ei koe epävarmuutta oman työn jatkumisesta kuntakentän ajankohtaisten muutosten vuoksi. Epävarmuutta kokevia on vain 10 % kyselyyn vastanneista kuntajohtajista.

Kuntajohtajista runsas kolmannes (36 %) on harkinnut työpaikan vaihtoa paljon. Naiset ovat harkinneet työpaikan vaihtoa enemmän kuin miehet ja suomenkieliset enemmän kuin ruotsinkieliset.

Puolet (49 %) kokee, ettei työn vaativuus ja tehty työmäärä vastaa siitä saatua korvausta. 44 % kokee korvauksen riittäväksi, ja 7 % ei ole samaa eikä eri mieltä väittämän kanssa.

Häirintäkokemukset ovat lisääntyneet

Puolet kuntajohtajista on ilmoittanut kokeneensa häirintää tai uhkailua. Lukema on noussut kahden vuoden takaisesta (41 %).Häirintä on ilmennyt useimmiten asiattomana palautteena mediassa (76 % häirintää kokeneista). Myös sanallista uhkailua, huutoa tai aggressiota (39 %) on esiintynyt, samoin kuin uhkauksia sähköisesti (37 %) sosiaalisessa mediassa (33 %) tai puhelimitse (32 %).

Häirintä liittyy useimmiten päätösten vastustamiseen (68 %).

Häirintää kokevat etenkin yli 40-vuotiaat kunnanjohtajat, naiset, vakituisessa työsuhteessa olevat sekä pidempään työssään olleet. Suomenkieliset kuntajohtajat kohtaavat häirintää useammin kuin ruotsinkieliset. Selvästi eniten häirintää on yli 50 000 asukkaan kaupungeissa.

Tulokset ilmenevät vuodenvaihteessa tehdystä tutkimuksesta, johon vastasi 169 kuntajohtajaa. Vastausprosentti oli 55. Tutkimuksen toteutti Kuntaliitto yhteistyössä Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa. Vastaava tutkimus on toteutettu vuodesta 2007 lähtien noin kahden vuoden välein.

Lisätietoja:
Minna Karhunen, Kuntaliiton toimitusjohtaja, p. 050 380 5907
Timo Kietäväinen, Kevan toimitusjohtaja, p. 0400 486 043
Kari Karjalainen, puheenjohtaja, Suomen kuntajohtajat ry., p. 0400 827 357
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 3375634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommuninvånarna är nöjdare än tidigare med den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen19.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Kommuninvånarna är nöjda med den grundläggande utbildningen både i årskurserna 1–6 och i 7–9. De är också nöjda med gymnasieutbildningen. Mest nöjda är de med den grundläggande utbildningen i de lägre årskurserna, där samarbetet mellan hem och skola är god. Kommuninvånarna är nöjda med hur utbildningstjänsterna har skötts och ordnats för den grundläggande utbildningens och gymnasieutbildningens del. Kommuninvånarnas allmänna nöjdhet med kommunerna utbildnings- och bildningstjänster märks sålunda också i den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets invånarundersökning där man bland annat frågar om invånarnas åsikt om kommunens service. Jämn ökning i kommuninvånarnas nöjdhet med servicen Under 2000-talet har invånarna varit allt mer tillfreds med både den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen. Nöjdheten har kontinuerligt ökat sedan början av 2000-talet. Det positiva är att det är i synnerhet de som använt utbildningstjänst

Kuntalaiset aiempaa tyytyväisempiä perusopetukseen ja lukiokoulutukseen19.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Kuntalaiset ovat tyytyväisiä perusopetuspalveluun sekä vuosiluokilla 1‒6 (alakoulu) että 7‒9 (yläkoulu). Tyytyväisyys jatkuu korkeana myös lukiokoulutuksessa. Suurinta tyytyväisyys on perusopetuksen alaluokilla, jossa kodin ja koulun välinen yhteistyö on lähtökohdiltaan tiivistä. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta kuntalaiset ovat tyytyväisiä tapaan, jolla koulutuspalvelut on järjestetty ja hoidettu. Kuntalaisten yleinen tyytyväisyys kuntien koulutus- ja sivistyspalveluihin näkyy siten vahvana myös perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kuntalaiskyselystä, joka antaa tietoa muun muassa kuntalaisten käsityksistä oman kunnan palveluista. Kuntalaisten palvelutyytyväisyys kasvanut tasaisesti Palvelutyytyväisyys on lisääntynyt 2000-luvulla sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Tyytyväisyys on kasvanut tasaisesti 2000-luvun alusta lähtien. Myönteistä on, että erityisen tyytyväisiä ovat ennen kaikkea koulutuspalveluja käyttäneet. Palveluja käytt

Invånarnas förtroende för kommunalt beslutsfattande har ökat15.4.2021 08:43:05 EEST | Tiedote

Invånarna förhåller sig mer positivt än tidigare till kommunalt beslutsfattande och till beslutsfattare. Under hela den undersökta perioden 1996–2020 har invånarna förhållit sig mer kritiskt än positivt till kommunalt beslutsfattande, men förtroendet har stegvis förbättrats. Kommuninvånarnas förtroende för kommunalt beslutsfattande och beslutsfattare har kartlagts som en del av Kommunförbundets stora invånarundersökning. Undersökningen kartlade kommuninvånarnas åsikter om påståenden om kommunalt beslutsfattande och beslutsfattare. De flesta förhåller sig neutralt till de framställda påståendena. Undersökningen visar att kommuninvånarna förhåller sig snarare lite misstänksamt är tillitsfullt till kommunens beslutsfattande och beslutsfattare. Invånarna förhåller sig mera positivt än negativt till hur kommunen sköter informationen om service och beslut samt hur kommunens beslutsfattare sörjer för ett gott liv i den egna kommunen. Samtidigt framställdes också negativa omdömen i svaren. Av

Kuntalaisten luottamus kunnalliseen päätöksentekoon kohentunut15.4.2021 08:30:36 EEST | Tiedote

Kuntalaiset suhtautuvat aiempaa positiivisemmin kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin. Suhtautuminen kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin on ollut läpi tarkasteluajanjakson 1996-2020 pikemmin kriittistä kuin positiivista, mutta luottamus on vähitellen kohentunut. Kuntalaisten luottamusta kunnan päätöksentekoon ja päättäjiin on kartoitettu osana Kuntaliiton suurta kuntalaistutkimusta. Tutkimuksessa kartoitettiin kuntalaisten mielipiteitä kunnan päätöksentekoon ja päättäjiin liittyvistä väitteistä. Suurin osa vastaajista suhtautuu esitettyihin väittämiin neutraalisti. Tutkimuksesta ilmenee, että kuntalaiset suhtautuvat kuntansa päätöksentekoon ja päättäjiin pikemmin hieman epäileväisesti kuin luottavaisesti. Kuntalaiset suhtautuvat pikemmin positiivisesti kuin negatiivisesti kuntien palveluista ja päätöksistä tiedottamisen riittävyyteen sekä siihen, että kunnan päättäjät huolehtivat hyvän elämän edellytyksistä omassa kunnassa. Toisaalta vastauksissa esitettiin myös kriittisiä

Tampere ja HUS logistiikka jakoivat vuoden taidokkaimman hankinnan palkinnon14.4.2021 12:27:59 EEST | Tiedote

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö palkitsi vuosien 2019–2020 taidokkaimmat julkiset hankinnat tiistaina 13. huhtikuuta. Toista kertaa jaettavan palkinnon voittajat valitsi hankintojen ammattilaisista koottu tuomaristo. Se päätyi jakamaan Vuoden taidokkain hankinta -tittelin kahdelle hankinnalle: jaetulle ensimmäiselle sijalle suoriutuivat HUS Logistiikan tutkimuskäsineiden hankinta ja Tampereen kaupungin IoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta.

Barnens val 2021: vi låter barnen få sina röster hörda!6.4.2021 08:43:45 EEST | Tiedote

I samband med kommunalvalet våren 2021 ordnas också det riksomfattande valet Barnens val. Kommunförbundet, Finlands Juniorhandelskamrar rf och Björneborgs stad är huvudarrangörer för valet. Det viktigaste målet med Barnens val är att stödja och utvidga barnens fostran i demokrati. I vår kampanj låter vi barnen rösta och få sina röster hörda. Barnens val är fullständigt partipolitiskt obundet. Kandidaterna i valet är tecknade figurer som gjorts av finländska illustratörer och som beskrivs i inspirerande och positiva ordalag. Man kan bekanta sig med kandidaterna på webbplatsen för Barnens val. När de vuxna sätter sig in i kommunalvalet får också barnen bekanta sig med olika sätt att påverka samhället. Vid Barnens val har det vanligtvis funnits ett eget valställe för barn i närheten av det officiella röstningsstället för vuxna, där barnen har kunnat rösta under handledning av en vuxen som de haft med sig. På grund av det snabbt föränderliga coronaläget genomförs omröstningen den här gånge

Lasten vaalit 2021: päästämme lapset ääneen!6.4.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Kevään 2021 kuntavaalien yhteydessä järjestetään valtakunnalliset Lasten vaalit. Kuntaliitto, Suomen Nuorkauppakamarit ry ja Porin kaupunki toimivat vaalien pääjärjestäjinä. Lasten vaalien tärkeimpänä tavoitteena on tukea ja laajentaa lasten demokratiakasvatusta. Kampanjassamme päästämme lapset sekä ääneen että äänestämään. Lasten vaalit ovat puoluepoliittisesti täysin sitoutumattomat. Vaalien ehdokkaina toimivat suomalaisten kuvittajien tekemät piirroshahmot, joita kuvaillaan ehdokkaiden esittelyissä innostavin ja positiivisin sanakääntein. Ehdokkaisiin on mahdollista tutustua Lasten vaalien verkkosivuilla. Aikuisten orientoituessa kuntavaaleihin, myös lapset pääsevät tutustumaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoihin. Perinteisesti Lasten vaaleissa aikuisten virallisen äänestyspaikan lähellä on ollut lasten omatoiminen vaalipiste, jossa lapset ovat voineet äänestää mukanaan olevan aikuisen opastuksella. Tällä kertaa nopeasti muuttuvan koronatilanteen johdosta äänestys toteutetaan p

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme