Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntalaisten luottamus kunnalliseen päätöksentekoon kohentunut

Jaa

Kuntalaiset suhtautuvat aiempaa positiivisemmin kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin.

Suhtautuminen kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin on ollut läpi tarkasteluajanjakson 1996-2020 pikemmin kriittistä kuin positiivista, mutta luottamus on vähitellen kohentunut. Kuntalaisten luottamusta kunnan päätöksentekoon ja päättäjiin on kartoitettu osana Kuntaliiton suurta kuntalaistutkimusta.

Tutkimuksessa kartoitettiin kuntalaisten mielipiteitä kunnan päätöksentekoon ja päättäjiin liittyvistä väitteistä. Suurin osa vastaajista suhtautuu esitettyihin väittämiin neutraalisti. Tutkimuksesta ilmenee, että kuntalaiset suhtautuvat kuntansa päätöksentekoon ja päättäjiin pikemmin hieman epäileväisesti kuin luottavaisesti.

Kuntalaiset suhtautuvat pikemmin positiivisesti kuin negatiivisesti kuntien palveluista ja päätöksistä tiedottamisen riittävyyteen sekä siihen, että kunnan päättäjät huolehtivat hyvän elämän edellytyksistä omassa kunnassa.

Toisaalta vastauksissa esitettiin myös kriittisiä arvioita. Vastaajista 40 prosenttia arvioi, että valtakunnan tason päättäjät eivät pidä hyvin huolta elämisen edellytyksistä heidän asuinseudullaan. Lisäksi 35 prosenttia vastaajista koki, että heidän kunnassaan ei kuunnella kuntalaisten mielipiteitä.

-Vaikka tasaista positiivista kehitystä on vuosien saatossa onneksi tapahtunut, on kuntalaisten luottamuksen rakentamisessa yhä parannettavaakin. Tulevissa kuntavaaleissa valittavilla valtuutetuilla on keskeinen rooli luottamuksen rakentamisessa, erityisesti avoimuuden ja vuorovaikutuksen kehittämisen kautta. Kuntapäättäjien kannattaa myös kiinnittää entistäkin enemmän huomiota oikeudenmukaiseen päätöksentekoon ja eri väestöryhmien tasavertaiseen kohteluun, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Nuorimmat ja vanhimmat kuntalaiset luottavat kunnan päätöksentekoon eniten

Kuntalaiskyselyn mukaan vastaajien eri ominaisuudet, kuten sukupuoli, ikä, äidinkieli ja koulutus vaikuttavat kunnan päätöksentekoon kohdistuvaan luottamukseen.

Tuloksista ilmenee, että muutokset kunnan taloustilanteessa ja kunnan päätöksentekoilmapiirissä heijastuvat herkästi kuntalaisten luottamukseen kunnan päätöksentekoon.

Vastausten mukaan naiset suhtautuvat kunnalliseen päätöksentekoon miehiä luottavaisemmin. Samoin ruotsinkielinen väestö suhtautuu päätöksentekoon luottavaisemmin kuin suomenkieliset.

Selkeitä eroja on havaittavissa myös muiden taustatekijöiden osalta. Esimerkiksi korkeakoulutuksen omaavat ovat luottavaisempia, kuin vähemmän koulutetut. Samoin korkeintaan viisi vuotta nykyisessä kunnassa asuneet ovat luottavaisempia kuin sitä pidempään kunnassa asuneet vastaajat.

- Tulokset osoittavat, että luottamuksen kokemukseen vaikuttaa moni taustatekijä. Kiinnostavaa on myös se, että nuorinta ja vanhinta ikäluokkaa edustavat ovat luottavaisempia, kuin 30–69 -vuotiaat, Pekola-Sjöblom toteaa.

Kuntalaisten luottamus kunnan päätöksentekoon on yhteydessä myös kuntarakenteellisiin tekijöihin kuten kuntakokoon. Tulokset vaihtelevat kunnittain paitsi kuntakokoluokkien välillä myös kuntakokoluokkien sisällä.

Luottamus kunnan päätöksentekoon on suurinta 10 001–20 000 asukkaan tutkimuskunnissa ja heikointa 50 001–100 000 asukkaan kunnissa. Kuntakeskuksessa asuvat luottavat kunnalliseen päätöksentekoon enemmän, kuin keskustan reuna-alueilla, lähiössä tai haja-alueella asuvat.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 -kyselystä, johon vastasi viime keväänä yli 10 000 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa, jossa on mukana 43 kuntaa eri puolilta Suomea.

Listätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommuninvånarna mycket nöjda med biblioteks- och kulturtjänsterna och den grundläggande konstundervisningen12.5.2021 10:24:44 EEST | Tiedote

Kommuninvånarna i kommuner av olika storlek runt om i landet är mycket nöjda med hur kultur- och fritidstjänsterna sköts. Även om kommuninvånarna genomgående ger högt betyg för skötseln av kommunala tjänster och tjänsternas tillgänglighet, är det ändå kultur- och fritidstjänsterna man är mest nöjd med. Till dessa hör bibliotekstjänster, kulturtjänster och tjänster inom den grundläggande konstundervisningen samt medborgar- och arbetarinstitut, idrotts- och motionstjänster och ungdomstjänster. Sammanlagt 91 procent av enkätdeltagarna bedömer att den egna kommunens bibliotekstjänster sköts väl. Kulturtjänsterna sköts väl enligt 73 procent av enkätdeltagarna. Man var också mycket positiv i fråga om hur idrotts- och motionstjänsterna sköts. -Resultaten av vår enkät visar att kommuninvånarna värdesätter bland annat biblioteks- och kulturtjänsterna mycket högt och att dessa tjänster verkligen har stor betydelse för kommuninvånarna. Tack vare detta kan kommunen till exempel genom kulturverksam

Kuntalaiset erittäin tyytyväisiä kirjasto-, kulttuuri- ja taiteen perusopetuksen palveluihin12.5.2021 10:01:00 EEST | Tiedote

Kuntalaisten tyytyväisyys kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen hoitoon on hyvin vahvalla tasolla kaikenkokoisissa kunnissa ympäri Suomen. Vaikka kuntalaisten arviot kunnallisten palvelujen hoidosta ja saavutettavuudesta ovat kautta linjan positiivisia, ovat kuntalaiset kuitenkin kaikkein tyytyväisimpiä kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen kokonaisuuteen. Siihen lukeutuvat kirjasto-, kulttuuri- ja taiteen perusopetuksen palvelut sekä kansalais- ja työväenopistot, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut. 91 prosenttia kantaa ottaneista arvioi oman kuntansa kirjastopalvelujen olevan hyvin hoidettuja. Kulttuuripalveluja hyvin hoidettuina pitää 73 prosenttia kantaa ottaneista. Myös arviot liikuntapalvelujen hoidosta ovat hyvin positiivisia. - Kyselymme tulokset osoittavat, että kuntalaiset arvostavat muun muassa kirjasto- ja kulttuuripalveluita hyvin korkealle ja että näillä palveluilla todella on kuntalaisille suuri merkitys. Tämän myötä esimerkiksi kulttuuritoiminnalla kunta voi profiloitua mie

Kommunsektorn befarar att vårdreformens mål inte uppfylls3.5.2021 08:35:35 EEST | Tiedote

Kommunerna och samkommunerna befarar att målen för vårdreformen inte kommer att uppfyllas. Ledningen i kommunerna och samkommunerna anser det är i synnerhet de ekonomiska förväntningarna på reformen samt bättre tillgång på service och tillgänglighet som inte kommer att uppnås med det nuvarande förslaget. Kommunförbundet har kartlagt kommunernas och samkommunernas inställning till saken med enkät. – Kommunernas allvarliga budskap vittnar om att regeringens proposition behöver justeras en hel del innan reformens mål har en möjlighet uppfyllas, säger Hanna Tainio, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet. – Vi måste komma ihåg att vårdreformens mål har ett brett understöd i kommunerna. Men frågan är om vi verkligen kan uppnå målen med den föreslagna modellen, säger Tainio. Totalt 56 procent av kommunerna och samkommunerna uppskattar att målet att bromsa kostnadsökningen kommer att uppnås ganska eller mycket dåligt med den föreslagna modellen. Endast 16 procent av de tillfrågade bed

Kuntakentällä epäillään sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista3.5.2021 08:30:40 EEST | Tiedote

Kunnissa ja kuntayhtymissä suhtaudutaan kriittisesti sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Kuntien ja kuntayhtymien johto katsoo, että erityisesti uudistukseen liitetyt taloudelliset tavoitteet ja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen eivät nykyesityksellä toteudu. Kuntaliitto kartoitti asiaa kunnille ja kuntayhtymille suunnatulla kyselyllä. - Kuntien vakava viesti kertoo siitä, että hallituksen esityksessä on vielä merkittäviä korjaustarpeita, jotta uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen olisi varmemmalla pohjalla, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo. - On muistettava, että sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita kannatetaan kunnissa laajasti. Kysymys on kuitenkin siitä, voidaanko tällä esitetyllä mallilla tavoitteet aidosti saavuttaa, Tainio jatkaa. 56 prosenttia kunnista tai kuntayhtymistä arvioi, että nykyesityksellä tavoite kustannusten kasvun hillitsemisestä toteutuu melko tai erittäin huonosti. Vain 16 prosent

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme