Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton EU-tavoitteet 2018: EU:n rakennerahastovaroja tulee olla käytettävissä koko Suomessa

Jaa

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta on käsitellyt liiton EU-edunvalvonnan tavoitteita ja painopisteitä vuodelle 2018. Kuntaliiton keskeinen edunvalvontakohde on EU:n monivuotinen rahoituskehys ja alueellisen yhteenkuuluvuuden eli koheesiopolitiikan tulevaisuus.

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
Julkaistavissa heti
23.3.2018

Kuntaliiton EU-tavoitteet 2018: EU:n rakennerahastovaroja tulee olla käytettävissä koko Suomessa

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta on käsitellyt liiton EU-edunvalvonnan tavoitteita ja painopisteitä vuodelle 2018. Kuntaliiton keskeinen edunvalvontakohde on EU:n monivuotinen rahoituskehys ja alueellisen yhteenkuuluvuuden eli koheesiopolitiikan tulevaisuus.

- Paikallis- ja aluetasolla on keskeinen rooli alueellisen yhteenkuuluvuuspolitiikan toteutuksessa myös tulevaisuudessa. Pohjoisen harvaan asutun alueen erityisasema, arktisen alueen mahdollisuudet, Itämeren alueen yhteistyö sekä ulkorajayhteistyö Venäjän suuntaan ovat suomalaisten kuntien ja maakuntien kannalta keskeisiä maantieteellisiä teemoja, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.

Brexit-neuvottelujen lisäksi Euroopan suurimpia lähivuosien haasteita ovat muuttoliike, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä puolustus. Tämän seurauksena on riskinä, että koheesio- ja maatalouspolitiikan varat vähenevät.

- Alueellisen yhteenkuuluvuuden politiikan on koskettava koko Eurooppaa. Kuntaliiton tavoite on, että EU:n rakennerahastovaroja tulee olla käytettävissä myös Suomessa koko maan kattavasti. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusvälineen rahoitusta on käytettävissä suorien tukien lisäksi myös maaseudun muun yritystoiminnan kehittämiseen koko maassa, korostaa Koskinen.

Koheesio- eli alueellista yhteenkuuluvuuspolitiikkaa toteuttavat rakennerahastovarat ovat olleet tärkeitä yritystoiminnan ja työllisyyden edistämisessä, osaamisen vahvistamisessa sekä syrjäytymisen ehkäisyssä. Kunnat ovat olleet keskeisiä yhteistyökumppaneita ja rahoittajia erilaisissa kehittämis- ja investointihankkeissa.

Kaupunkipolitiikka, liikenneverkko ja kiertotalous huomioitava

Euroopan unionin kaupunkiagendan tavoitteena on edistää kaupunkipolitiikkaa EU-tasolla ja mahdollistaa kaupunkien osallistuminen EU-politiikan muotoiluun. EU:n kaupunkiagendalla tavoitellaan monitasoisuutta ja parempaa sääntelyä, kaupunkien näkökulmasta paremmin toimivaa rahoitusta ja parempaa tietämystä.

- Kuntaliiton näkemyksen mukaan hahmotettaessa kansallisen ja EU-tason kaupunkipolitiikan parhaita käytäntöjä on samalla varmistettava, että kaupunkipolitiikan päävastuu säilyy jäsenmailla itsellään ja EU täydentää jäsenmaiden toimia, muistuttaa Jari Koskinen.

EU:n kiertotalousohjelman tavoitteena on poistaa taloudellisia ja ympäristöön liittyviä huolenaiheita maksimoimalla resurssien käytön tehokkuus koko arvoketjussa mukaan lukien kestävä kulutus, tuotanto ja jätehuolto. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa innovoinnin avulla uusien markkinoiden ja liiketoimintamallien kehittäminen.

- Kuntaliitto kannattaa lähtökohtaisesti kiertotaloutta edistävien toimien täytäntöönpanoa. Kuntien rooli tavoitteiden toimeenpanossa on keskeinen. Kuntien toimia, kuten ilmastotyötä, kiertotaloutta edistävän jätehuollon kehittämistä ja kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja on tuettava. Niihin on kannustettava vapaaehtoisuuden pohjalta paikalliset ratkaisut mahdollistaen, sanoo Kuntaliiton ruotsinkielisten ja kansainvälisten asioiden johtaja Kristina Wikberg.

Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä. Tällä hetkellä kaksi liikenteen ydinverkkokäytävää ulottuu eteläiseen Suomeen. Tulevaisuuden tavoitteena on Tornioon ulottuvan pääradan ja valtatie 4:n lisääminen North Sea-Baltic liikenteen ydinverkkokäytävään ja Verkkojen Eurooppa -rahoituksen piiriin.

- Verkkojen Eurooppa -rahoituksen turvaaminen on oleellista myös seuraavalla EU-ohjelmakaudella. Tällä tuetaan tavoitetta linkittää koko Eurooppa pohjoisia alueita myöten EU-markkinoihin, painottaa Wikberg.

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2019 jälkipuoliskolla.

- On välttämätöntä, että kuntien ja maakuntien asema otetaan huomioon Suomen puheenjohtajakauden valmisteluissa, muistuttaa Wikberg.

Lisätietoja:
Jari Koskinen, toimitusjohtaja, p. 044 9764225
Kristina Wikberg, johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat p. 050 378 0466
Erja Horttanainen, EU-asiain päällikkö, p. 050 525 2145
Annukka Mäkinen, erityisasiantuntija, p. 040 594 1252
Miira Riipinen, ympäristöpäällikkö, p. 040 824 4401
Ulla Karvo, Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja p. +32 474 540 851

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Vertailututkimus: Kunnat onnistuneet pitämään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kurissa - Uudenmaan kunnat kärjessä6.6.2018 12:00Tiedote

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2017 edellisvuoden tasossa, selviää Kuntaliiton kymmenen suuren kaupungin vertailututkimuksesta. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat yhteensä 5 miljardia euroa, ja ne hoitivat noin 2,2 miljoonan suomalaisen palvelut. Keskimäärin kustannukset olivat 2 297 euroa asukasta kohti.

Jämförande undersökning: Kommunernas social- och hälsovårdskostnader under kontroll – bäst resultat i nyländska kommuner6.6.2018 12:00Tiedote

År 2017 hölls hälso- och sjukvårdskostnaderna i de stora städerna på samma nivå som året innan. Det framgår av en jämförande undersökning som Kommunförbundet utfört bland tio stora städer. De stora städerna hade hälso- och sjukvårdskostnader på sammanlagt 5 miljarder euro och de tillhandahöll tjänster för omkring 2,2 miljoner finländare. I snitt uppgick kostnaderna till 2 297 euro per invånare.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme