Kuntaliiton hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sari Rautio: Osallisuus ja kansalaisaktiivisuus ovat ydinarvojamme
- Osallisuus ja kansalaisaktiivisuus ovat päivän sana niin Suomessa kuin koko Euroopassa ja länsimaisessa maailmassa. Nopeutunut ja sirpaloitunut tiedonvälitys, sosiaalinen ja sähköinen media keskeisinä keinoina ovat muuttaneet radikaalisti ihmisten mahdollisuutta saada tietoa ja osallistua nopeasti ja myös muuttanut odotuksia osallistumiselle, analysoi Rautio.
- Onko edustuksellisen demokratian järjestelmä kuitenkaan muuttunut samassa tahdissa, vai laahataanko perässä? Sekä ja että. Edistyksellisimmät toimijat, kunnat ja valtiot, ja myös Euroopan unioni kysyy, kyselee ja on kiinnostunut kansalaisten näkemyksistä ja samalla haluaa tiedottaa vaihtoehdoista ja toiminnasta yleensä, Rautio muistutti.
⁃ Lakisääteiset kuulemiset ja kyselyt ovat nekin monessa paikassa muokattu uuteen uskoon, ja on jo aika arkipäivää päästä lausumaan vaikkapa kaupunkistrategian valinnoista ennakkoon.
Demokraattinen osallistuminen vahvistaa yhteiskuntaa
- Eurooppalaisten arvojen perusta, kansalaisten yhtenäiset oikeudet ja ihmisarvo huutavat osallisuuden lisäämistä ja toisaalta myös ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa vahvasti jokapäiväiseen elämäänsä, totesi Rautio.
- Osallisuuden tunne on välttämätön myös luottamuksen ja yhteiskuntarauhan takia joten myös edustuksellisen demokratian edustajien täytyy aidosti edistää kansalaisten monipuolista aktiivisuutta ja valinnanvapautta, aitoa osallisuutta.
Oikeudet ja arvot -ohjelma on työn alla EU:n komissiossa. Se jatkaa vuonna 2014 aloittanutta Kansalaisten Eurooppa -teemaa, jossa on etsitty ratkaisuja ihmisten ja Euroopan unionin lähentämiseksi. Ohjelmassa on kolme tärkeää teemaa, edistää tasa-arvoa ja oikeuksia, edistää osallisuutta ja osallistumista demokraattisesti ja taistella väkivaltaa vastaan.
Kuntien valtuutetuilla on vahva rooli paikallisen demokratian toteuttajana
- Kuntaliitto julkistaa marraskuussa Vuoden valtuutettu -kilpailun, jonka avulla Kuntaliitto haluaa antaa tunnustusta valtuutetulle, joka toimii esimerkillisesti tulevaisuuden rakentajana ja yhteistyön edistäjänä. Tästä kerromme lisää 26. marraskuuta.
⁃ Itse toivon että osallisuus, vuoropuhelu ja paikallisen demokratian aktiivinen edistäminen olisi kriteereissä vahvasti mukana, sanoi Sari Rautio.
Lisätietoja: Sari Rautio, Kuntaliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja, p. 040 522 0933
Yhteyshenkilöt
Riina Siirtola, tiedottaja, Kuntaliitto, p. 050 577 1021
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.
Kunnat haastavassa tilanteessa, kun perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee – 2030-luvulla on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän14.3.2024 09:15:56 EET | Tiedote
Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa.
Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.
TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.
Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut23.2.2024 08:12:18 EET | Tiedote
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme