Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton hallituksen kannanotto kevään 2018 kehysriiheen: Kuntien taloudelliset toimintaedellytykset turvattava uudistusten keskellä

Jaa

Kuntaliitto vaatii, että viimeistään kehysriihessä tehdään päätökset alueellisten kuntapohjaisten työllisyyskokeilujen jatkamisesta vuoden 2019 loppuun saakka siten, että niiden toimintamallit samalla vakinaistetaan lainsäädäntömuutoksin osaksi kasvupalveluiden allianssimallia. Kuntien ja maakunnan on voitava sopia joustavasti työnjaoista ja tehtävistä muun muassa alueelliset erityispiirteet huomioiden.

Kuntaliitto tiedottaa
15.3.2018
Julkaistavissa heti

Kuntaliiton hallituksen kannanotto kevään 2018 kehysriiheen:
Kuntien taloudelliset toimintaedellytykset turvattava uudistusten keskellä

Kuntatalouden tila on hetkellisesti kohentunut. Jo tänä vuonna kuntien vuosikatteiden ennakoidaan heikkenevän ja velkaantumisen kasvavan. Edessä on muun muassa mittavia investointipaineita. Sote- ja maakuntauudistus asettaa kuntien talouden ja investointikyvyn ennen kokemattomalle koetukselle.

Tässä tilanteessa Kuntaliitto korostaa, että maan hallituksen tulee kehysriihen päätöksillä huolehtia kuntien taloudellisista toimintaedellytyksistä ja poistaa riskitekijöitä. Mahdolliset veroperusteisiin ja maksuihin tehtävät muutokset on kompensoitava kunnille täysimääräisesti. Tämä koskee takautuvasti myös tälle vuodelle päätettyä varhaiskasvatusmaksujen alentamista.

Hallitusohjelmassa on linjattu, että kunnille ei anneta uusia, kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan täysimääräinen valtionosuusrahoitus. Tämä tulee huomioida mm. käynnissä olevien lukiolain sekä esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuslain valmisteluissa.  

Kiinteistöveron uudistusta tulee viedä määrätietoisesti eteenpäin, jotta uudet verotusarvot pystytään ottamaan käyttöön vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Kuntien tulopohjan laajentamista on selvitettävä kehyskaudella osana rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista.

Kilpailukykysopimus alensi kuntien työvoimakustannuksia lomapalkkavelan purkautumisen vuoksi jo vuonna 2016. Lomarahaleikkauksesta ja työajan pidennyksestä arvioitu säästö kuitenkin leikattiin kunnilta kiky-valtionosuusleikkauksina täysimääräisesti pois vuonna 2017. Koska leikkausta ei tehty perushintojen eli laskennallisten kustannusten kautta, vuodelle 2019 tehtävässä kustannustenjaon tarkistuksessa on vaarana, että kuntien valtionosuutta vähennetään kikystä johtuen osittain kahteen kertaan. Kehyskaudella tehtävissä valtion ja kuntien välisissä kustannustenjaon tarkistuksissa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota kiky-leikkausten ja valtionosuuden välisen yhteyden oikeaan toteutustapaan.

Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus on otettava jälleen käyttöön ja sille on varattava riittävä rahoitus kuntien välisen eriarvoisuuden ja äkillisten rakennemuutosten kuntatalousvaikutusten hillitsemiseksi.

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmään päätettiin viime kehysriihessä luoda uudenlaisia kannustinmekanismeja. Kuntaliitto suhtautuu varauksellisesti siihen, että kannustinjärjestelmiä rahoitetaan yleiskatteellisesta - jo itsessään kannustavasta -  valtionosuusrahoituksesta.

Uudistusten kuntavaikutukset arvioitava, muutoskustannuksiin rahoitusta

Sote- ja maakuntauudistus mullistaa kuntien tulot, menot ja mahdollisuudet hallita investointipaineita ja velkaantumista. Kuntaliitto on toistuvasti kiinnittänyt huomiota siihen, että uudistuksen vaikutukset ja muutoskustannusten suuruusluokka kuntien talouteen on arvioitava kattavasti myös yksittäisten kuntien tasolla.

Huoli talouden kestävyydestä ja investointikyvystä koskee koko kuntakenttää, erityisesti suurimpia kaupunkeja ja kehyskunta. Kuntaliitto esittää, että uudistuksen vaikutuksia uuden kunnan reaalitalouteen erityyppisille kunnille tulee selvittää yhteistyössä ministeriöiden, Kuntaliiton ja kuntien kanssa jo kevään 2018 aikana. Valmistelu tulee tehdä yhteneväisiin laskelmiin perustuen. Tarvittavat muutokset tulee huomioida lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanon edetessä.

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon muutoskustannuksiin kunnille on varattava riittävät resurssit. Kysymys on myös uudesta lakisääteisestä tehtävästä lakien voimaantullessa, jolloin siitä aiheutuvat kustannukset on korvattava täysimääräisesti.

Kunnilla on täysi järjestämisvastuu nykyisistä tehtävistä uudistuksen voimaantuloon saakka. Maakuntavalmistelun rahoitusta ei saa leikata kunnilta.

Työllisyyskokeilut pysyviksi työllisyysalliansseiksi

Kuntaliitto vaatii, että viimeistään kehysriihessä tehdään päätökset alueellisten kuntapohjaisten työllisyyskokeilujen jatkamisesta vuoden 2019 loppuun saakka siten, että niiden toimintamallit samalla vakinaistetaan lainsäädäntömuutoksin osaksi kasvupalveluiden allianssimallia. Kuntien ja maakunnan on voitava sopia joustavasti työnjaoista ja tehtävistä muun muassa alueelliset erityispiirteet huomioiden.

Kokeilut ovat lyhyessä ajassa saavuttaneet hyviä tuloksia, muun muassa yhdistettäviä tietoja hyväksi käyttäen. Samanaikaisesti työvoiman kohtaanto-ongelmat ja korkea työttömyys keskittyvät suurimmille kaupunkiseuduille, joista osa on kokeilujen piirissä. Tässä tilanteessa toimivia kokeiluja tulee jatkaa sen sijaan, että ne lopetettaisiin ja aiheutettaisiin tarpeeton ja työllisyyden edistämisen kannalta vahingollinen hallinnollinen myllerrys vain vuoden ajaksi.

Hallitusohjelmassa ja sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on korostettu kuntien merkitystä elinvoiman, elinkeinojen ja työllisyyden edistämisessä. Tämä edellyttää vihdoin myös konkreettisia, kuntien roolia vahvistavia, tekoja.

Kuntien korjausvelkaa kurottava umpeen, infraa kehitettävä ja digitalisaatiota tuettava

Kuntaliitto kannattaa liikenneverkon rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän yksimielistä esitystä, jonka mukaan liikenneverkkoa kehitettäisiin 12-vuotisen parlamentaarisesti valmistellun suunnitelman pohjalta sekä tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen osoitettaisiin vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus.

Samalla pitää muistaa, että kuntien infrassa on huomattavasti valtion ylläpitämää tieverkkoa laajempi korjausvelka. Kuntakonserneilla on tuoreen selvityksen mukaan noin 9,0 miljardin euron suuruinen pelkästään rakennuskantaan kohdistuva korjausvelka, josta laskennallinen katettava osuus on noin 4,0 miljardia euroa. Lisäksi kuntien muuhun infrastruktuuriin kohdistuu miljardiluokan korjausvelka. Nykyinen kuntien investointitahti ei riitä korjausvelan kattamiseen.

Kasvavaa kuntien miljardiluokan korjausvelkaa on kurottava umpeen valtion ja kuntien yhteisillä toimenpiteillä, joita koskevat päätökset tulee tehdä kehysriihen yhteydessä. Muun muassa jo käynnistynyt Terveet Tilat -toimintaohjelma edellyttää rahoitusta ollakseen vaikuttava. Osana korjausvelan umpeen kuromista tulee mahdollistaa Valtion asuntorahaston (VAR) varoista myönnettävät avustukset kuntien infrastruktuurin korjaamiseen nykyistä laajemmin.

EU:n veronkiertodirektiivin kansallisessa implementoinnissa on hyödynnettävä direktiivin mahdollisuus jättää korkovähennysoikeuden soveltamisen rajoittamisen ulkopuolelle menot, joilla rahoitetaan pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita. Korkovähennysoikeuden uudet rajoitukset vaikuttavat laajasti kuntien palveluverkostoon, mutta erityisesti yleishyödyllisen asuntotuotannon näkökulmasta uusien rajoitusten soveltaminen on hankalaa ja aiheuttaisi korotuspaineita vuokriin. 

Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman keskitettyä sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehitystä ja ylläpitoa tulee laajentaa myös kuntien yhteisiin sähköisiin asiointipalveluihin kansalaisille. Tämä synnyttää säästöä, kun sähköisiä palveluita ei kehitetä joka kunnassa erikseen. Palveluiden kehittäminen ja ylläpito pitää vastuuttaa selkeästi yhdelle valtakunnalliselle toimijalle, joka kehittää niitä tiiviissä yhteistyössä Kuntaliiton ja kuntien kanssa ja siihen pitää osoittaa riittävä rahoitus.

Lisätietoja:
Kuntaliiton hallitus
Sirpa Paatero, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, p. 050 512 1602
Sari Rautio, Kuntaliiton hallituksen I varapuheenjohtaja, p. 040 522 0933
Tapani Tölli, Kuntaliiton hallituksen II varapuheenjohtaja, p. 050 511 3180

Kuntaliiton kuntatalousyksikkö
Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 040 751 5175

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets verkställande direktör Jari Koskinen: Sysselsättningsförsöken bör fortsätta – fungerande koncept i vågskålen9.8.2018 10:19Tiedote

Sysselsättningsläget blir allt bättre och antalet arbetslösa minskar för tillfället snabbt i hela landet. En bidragande faktor har varit de regionala sysselsättningsförsöken som omfattar drygt 40 000 personer. Enligt Kommunförbundets vd Jari Koskinen bör beslut om en fortsättning på sysselsättningsförsöken fattas senast i budgetmanglingen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme