Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton hallitus hyväksyi liiton hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2019-2023: Monimuotoistuvan kuntakentän toimintaedellytyksiä ja itsehallintoa on vahvistettava

Jaa

Kuntaliiton hallitus on kokouksessaan 18.10.2018 hyväksynyt liiton tavoitteet eduskuntavaalikauden 2019-2023 hallitusohjelmaan. Liitto uudelleenarvioi tavoitteitaan sen jälkeen, kun maakunta- ja sote-uudistuksen eteneminen on ratkennut.

 

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
18.10.2018
Julkaistavissa heti

Kuntaliiton hallitus hyväksyi liiton hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2019-2023: Monimuotoistuvan kuntakentän toimintaedellytyksiä ja itsehallintoa on vahvistettava


Kuntaliiton hallitus on kokouksessaan 18.10.2018 hyväksynyt liiton tavoitteet eduskuntavaalikauden 2019-2023 hallitusohjelmaan. Liitto uudelleenarvioi tavoitteitaan sen jälkeen, kun maakunta- ja sote-uudistuksen eteneminen on ratkennut. Kunnilla on kaikissa vaihtoehdossa vielä vuosia vastuullaan kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet keskittyvät nostamaan esiin niitä oleellisia lähtökohtia, jotka varmistavat sen, että kunnilla ja kaupungeilla on puitteet tehdä työtään.

Ilmastonmuutos, työn murros, digitalisaatio ja jakamistalous haastavat kuntien toimintaympäristön, verojärjestelmän ja koko julkisen sektorin rahoituksen. Kuntien rahoitusjärjestelmää on kehitettävä siten, että kuntien toimintaedellytykset turvataan kaikissa olosuhteissa. Kuntien veropohjan on vastattava muuttuvaan toimintaympäristöön. Osa pääomaveron tuotosta on perusteltua ohjata kunnille, koska kaikilla on yhtäläinen oikeus käyttää palveluja.

Kuntien peruspalveluiden yleistä valtionosuusjärjestelmää tarvitaan tulevaisuudessakin tasoittamaan kuntien kustannus- ja tuloeroja. Valtionosuusjärjestelmää on kehitettävä yhtenä kokonaisuutena ja yksinkertaistettava asteittain. Kuntien tulevaisuuden merkittäviä muutoksia on valmisteltava parlamentaarisesti.

Monimuotoista kunta- ja kaupunkipolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti

Kaupunkipolitiikan koordinaatiota ja pitkäjänteisyyttä valtionhallinnossa on vahvistettava kaupunkiseutujen erityispiirteiden tunnistamiseksi ja huomioimiseksi osana monimuotoista kuntapolitiikkaa.On luotava kansallinen visio tulevaisuuden kunnasta.

Erilaistuvien kuntien, tarpeista lähtevää kunta- ja kaupunkipolitiikkaa, sekä koko maan huomioivaa aluekehittämistä on toteutettava ja tuettava kansallisesti.

Kunnilla ja maakunnilla on oltava osana itsehallintoa oikeus sopia tehtävien hoitamisesta ja siirtämisestä sekä kunnista maakunnalle, että maakunnasta kunnille. Kuntien oikeus tuottaa sote-palveluja on mahdollistettava lainsäädännössä.

Kuntien ilmastotyö vaatii valtiolta tuekseen johdonmukaista ilmastopolitiikkaa

Kuntien toimintaedellytyksiä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kiertotalouden edistämisessä on vahvistettava. Kuntien työn vauhdittaminen edellyttää valtiolta pysyviä tuki-instrumentteja ja johdonmukaista ilmastopolitiikkaa, joiden varaan kuntien pitkäjänteinen ilmastotyö voi rakentua.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tehtävät, vastuut ja rahoitus on selkiytettävä valtion, maakunnan, kunnan, yritysten ja kiinteistönomistajien kesken. Sopeutumisen toimenpiteille on järjestettävä kansallinen koordinaatio ja rahoitus.

Kunnat ovat elinvoiman avaintoimijoita ja tarvitsevat työkaluja hyvän elinympäristön rakentamiseksi

Kunnilla on ensisijainen vastuu kasvun, innovaatioiden, elinvoiman ja työllisyyden edellytyksistä. Siksi kasvupalvelulainsäädännön on mahdollistettava joustava sopiminen kuntien ja maakuntien kesken muun muassa alueellisten erityispiirteiden huomioimiseksi. Kunnilla on oltava oikeus tuottaa kasvupalveluja.

Kuntien asema on myös huomioitava Suomen EU-politiikassa, puheenjohtajakaudella ja muun muassa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa koskevissa tavoitteissa.

Suomeen on luotava menettelyt, joilla yhdistetään kuntien, alueellisten organisaatioiden ja kansallisten toimijoiden osaaminen ja resurssit vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseksi. Kyse on laajasta kokonaisuudesta, jonka tulee sisältää ratkaisuja työvoiman liikkuvuuden edistämiseen, osaamisen vahvistamiseen, sosiaaliturvaan ja kotoutumiseen. Kunnille on varmistettava onnistuneen kotouttamisen edellyttämät voimavarat. Hallittu maahanmuutto edistää kunnan elinvoimaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa on turvattava kuntien oikeus itsenäisiin valintoihin maapolitiikassa, kaavoituksessa ja toteuttamisen ohjelmoinnissa. Kuntien päätösvalta kaavoituksessa on säilytettävä.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi valtion ja kaupunkiseutujen MAL- sopimuksia on kehittävä vahvemmaksi yhteistyön välineeksi ja valtion on oltava valmis laajentamaan niitä uusille seuduille. Hallituksen tulee luoda edellytyksiä kohtuuhintaiselle ja kestävälle asumiselle huomioiden eriytyvät tarpeet eri osissa maata. Liikennepoliittisten ratkaisujen pitkäjänteisyyttä tulee lisätä ja valtion vastata kansallisen liikenneinfran rahoituksesta.

Digitaalisten palvelujen ja sähköisen asioinnin edellytykset turvattava koko maassa

Digitaaliset palvelut, sähköinen asiointi ja tietojohtaminen edellyttävät osaamista ja investointeja. Uusia teknologioita, kuten robotiikka ja tekoäly, tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti kehityksen tukena.

Valtionhallinnon tulee toimillaan varmistaa, että kaikilla kunnilla ja niiden asukkailla on tasapuoliset mahdollisuudet hyötyä digitalisaatiokehityksestä. Yhteistyötä kuntien kesken ja tietotekniikan yhteiskehittämistä koko julkisen hallinnon laajuisesti tulee lisätä ja kehittää digitalisaatiota tukevia toimintamalleja.

Suomalaisen sivistys- ja hyvinvointiyhteiskunnan toimintaedellytyksiä on vahvistettava

Varhaiskasvatuspalveluja on kehitettävä lapsen edun mukaisesti monipuolisiksi ja joustavaksi ottaen huomioon lapsen pedagogiset ja hoidolliset sekä perheen tarpeet.

Koulupolun alkua on tuettava varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen keinoilla, joita ovat muun muassa ohjauksen ja opiskeluhuollon vahvistaminen sekä kaksivuotinen esiopetus.

Koulutuksen perusrahoitusta on lisättävä merkittävästi ja rahoituksen on mahdollistettava kohdennetut toimet syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen paikallisesti tarkoituksenmukaisimmilla tavoilla.

Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus suorittaa toisen asteen koulutus tai tutkinto taloudellisista tekijöistä riippumatta.

Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalveluiden merkitys kunnan elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä vahvistavina tekijöinä on tunnistettava ja riittävä rahoitus on turvattava.

Kunnan merkittävä rooli asukkaan arjen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäjänä on tunnistettava.

 

Lisätietoja:

Kuntaliiton hallitus
Sirpa Paatero, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, p. 050 512 1602
Sari Rautio, Kuntaliiton hallituksen I varapuheenjohtaja, p. 040 522 0933
Tapani Tölli, Kuntaliiton hallituksen II varapuheenjohtaja, p. 050 511 3180

 

Liiteaineisto:
Kuntaliiton hallituksen hyväksymät hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023
www.kuntaliitto.fi/hallitusohjelmatavoitteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pi Krogell-Magni, va. viestintäjohtaja, Suomen Kuntaliitto, p. 050 522 5953

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Hyvät henkilöstöjohtamisen käytännöt vähentävät työuupumusta kuntamuutoksissa12.2.2019 09:03:12 EETTiedote

Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa (2016-2018) on selvitetty 34 kunnan henkilöstöjohtamisen käytäntöjen ja työntekijöiden proaktiivisen työtoiminnan yhteyksiä työn imuun, työuupumukseen, kuntatyöpaikkaan sitoutumiseen ja aktiiviseen sopeutumiseen kuntamuutosten keskellä. Kuntien henkilöstön työuupumus on jonkin verran lisääntynyt ja työn imu ja sitoutuminen nykyiseen työpaikkaan lievästi heikentyneet tutkimushankkeen aikana. Hyvällä henkilöstöjohtamisella kuntaorganisaatioissa oli kuitenkin myönteinen yhteys työn imuun ja vähäisempään työuupumukseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme