Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton lastensuojelukysely: Lastensuojelun tilanne vaikeutunut

Jaa

Kuntaliiton kyselyyn vastanneet lastensuojelun järjestäjätahot arvioivat, että lastensuojelun tilanne on vaikeutunut. Palvelujen saatavuuden vaikeutuminen näkyy kyselyyn vastanneiden mukaan laajasti lasten tarvitsemissa palveluissa, erityisesti lasten mielenterveyspalveluissa.

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
Julkaistavissa
1.2.2018 klo 10.00

Kuntaliiton lastensuojelukysely: Lastensuojelun tilanne vaikeutunut

Kuntaliiton kyselyyn vastanneet lastensuojelun järjestäjätahot arvioivat, että lastensuojelun tilanne on vaikeutunut. Palvelujen saatavuuden vaikeutuminen näkyy kyselyyn vastanneiden mukaan laajasti lasten tarvitsemissa palveluissa, erityisesti lasten mielenterveyspalveluissa.

- Kyselyssä ilmenee myös huolta lastensuojelun voimavaroista ja henkilöstön riittävyydestä. Verrattuna viisi vuotta sitten tekemäämme vastaavaan kyselyyn, tilanne on heikentynyt suhteessa aiempaan, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.

- Kyselyn mukaan lastensuojelu on kehittynyt entistä enemmän kohti moniammatillista tiimityötä. Se arvioidaan toimivimmaksi tavaksi tehdä lastensuojelutyötä ja sen arvioidaan myös tehokkaimmin vähentävän kuormitusta.

Kuntaliiton loppuvuodesta 2017 toteuttama lastensuojelun kuntakysely toteutettiin nyt toista kertaa, edellinen vastaava kysely tehtiin viisi vuotta sitten. Kuntakyselyyn vastasi 92,3 prosenttia kaikista Suomen 180 lastensuojelun järjestäjätahoista. Järjestäjät edustavat 278 kuntaa. Kyselyn väestöpeitto on 96 prosenttia.

Lastensuojelun kuntakyselyssä on kartoitettu muun muassa viranomaisten tiedonvaihdon ja yhteistyön toimivuutta, palvelujen saatavuutta, lastensuojelun käytössä olevia resursseja ja työn kuormitustekijöitä sekä kuntien lastensuojelun näkemyksiä sote-uudistuksesta. Kyselyyn vastanneet arvioivat myös millä tavoin lapsiin kohdistuvien pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen toimii nykyisin.

Lasten mielenterveyspalvelujen saatavuudessa edelleen ongelmia

Noin kolmasosa lastensuojelun järjestäjäorganisaatioista arvioi sijoittavansa usein lapsia kodin ulkopuoliseen sijoituksiin, siksi, että lapsen mielenterveyspalvelut eivät jostain syystä ole järjestyneet. Vajaa puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa näin tapahtuu.

- Yhteensä 13 prosenttia vastanneista arvioi, että lasten tarvitsemat mielenterveyspalvelut jäävät useimmiten lapsilta kokonaan saamatta ja 49 prosenttia vastanneista arvioi, että tarvittava palvelu on saatavilla, mutta prosessi on vaikea ja aikaa vievä, toteaa Puustinen-Korhonen. 

- Lasten mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus lastensuojeluasiakkaille nousi esiin myös viisi vuotta sitten tehdyssä vastaavassa kyselyssä.

Yksityisten palvelutuottajien käyttö lastensuojelussa on lisääntynyt

Lastensuojelupalveluja hankitaan kyselyn mukaan nykyisin huomattavasti useammin yksityisiltä palveluntuottajilta kuin viisi vuotta sitten.

- Terveydenhuollon palvelujen, erityisesti lääkäripalvelujen ostoissa on merkittävää kasvua, vuonna 2012 yhteensä 18 prosenttia lastensuojelupalvelujen järjestäjistä osti lääkäripalveluja, nyt vastaava luku on 42 prosenttia, sanoo Aila Puustinen-Korhonen.

- Ostopalvelujen myönteisiä puolia on, että ne antavat pienillekin kunnille mahdollisuuden tarjota palveluja perheille ja myös puuttuvia henkilöresursseja on voitu korvata tällä tavoin, ilmenee kyselyn avovastauksista. Sen sijaan avovastauksissa nousee huolta herättävänä näkökulmana ne tilanteet, joissa kunnilla on vaikeuksia saada ostettua yksityisiä palveluja haasteellisille asiakkaille, kuvaa Puustinen-Korhonen.

- Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että yksityisille lastensuojelupalvelujen tuottajille olisi selkeät laatukriteerit ja keskitetty kilpailutus. Hankinnan tulisi olla tarkoituksenmukaista ja lastensuojelua järjestävällä liikelaitoksella tulisi olla riittävät ja monipuoliset omat palvelut.

Lastensuojelun sijaistilanne vaikeutunut lakimuutoksen jälkeen

Kuntaliiton kyselyssä tiedusteltiin myös lastensuojelun käytettävissä olevia voimavaroja ja työvoimaresurssien riittävyyttä. Vaikeimpana kyselyyn vastanneet pitävät sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksien järjestämistä.

Kyselyn mukaan 43 prosenttia järjestäjätahoista arvioi tällä hetkellä olevansa tilanteessa, jossa heiltä joko kokonaan puuttuu tarvittava sijaisresurssi tai sitä on täysin riittämättömästi. Kyselyssä saatujen avovastausten perusteella puute työntekijöistä heikentää lastensuojelua ja viranomaistehtävien hoitoa.

- Ammattihenkilölaki toi voimaan tullessaan aiempaa tiukemmat kelpoisuusvaatimukset sijaisille, mikä on vaikeuttanut tilannetta. Kyselyyn vastanneet kokevat ongelmalliseksi sen, että tietyt ammattiryhmät, jotka ovat aiemmin toimineet lastensuojelun piirissä, eivät voi enää toimia sijaisena, taustoittaa johtava lakimies Sami Uotinen Kuntaliitosta.

Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat ovat olleet huolissaan ammattihenkilölain yhteydessä tiukentuneista sijaisten kelpoisuusvaatimuksista.

Sosiaalityöntekijöiden työpanoksen riittävyys on kyselyn mukaan heikentynyt suhteessa viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Yhteensä 60 prosenttia järjestäjätahoista arvioi, että sosiaalityöntekijöiden työpanosta on melko hyvin tai täysin riittävästi käytössä, viisi vuotta sitten vastaava prosenttiluku oli 76.

Sote-uudistuksessa löydettävä mahdollisuudet lastensuojelupalvelujen parantamiseen 

Kuntaliiton kyselyssä tiedusteltiin myös lastensuojelun järjestäjätahojen näkemyksiä maakunta- ja sote-uudistuksesta. Vastauksissa ilmenee epävarmuutta siitä, miten lastensuojelu järjestetään uudistuksen jälkeen.

- Lastensuojelun riittävät resurssit on varmistettava uudistuksessa, jotta saadaan rakennettua toimivat moniammatillisen tiimityön rakenteet. Maakunta- ja sote-uudistus tuo mukanaan mahdollisuuden vähentää lastensuojelun järjestämiseen liittyviä haavoittuvuuksia ja vahvistaa lastensuojelun osaamispohjaa, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

- Maakunta- ja soteuudistus antaa myös tilaisuuden miettiä malleja sille, millä tavoin kaikissa maakunnissa saadaan vahvistettua perustason mielenterveyspalveluja, kuten kasvatus- ja perheneuvolapalveluja, jotta varhainen tuki lapsen kasvuun ja kehitykseen ja vanhemmuuteen on helposti saatavilla, sanoo Tainio.

Lisätietoja:

Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, p. 050 567 1624
Aila Puustinen-Korhonen, erityisasiantuntija, p. 050 344 6884
Sami Uotinen, johtava lakimies, sosiaali- ja terveyspalvelut tiimiesimies, p. 050 341 3349

Liiteaineisto:

Lastensuojelukyselyn tulostiivistelmä, esitys tiedotustilaisuudessa 1.2.2018.
Lastensuojelukyselyn tulokset, raportti
Kuntaliiton ehdotukset sosiaalityöntekijöiden sijaispulaan

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets förslag till reformministergruppen: Kommunernas finansieringsansvar för utkomststödet bör slopas och ansvaret för arbetsmarknadsstödet halveras25.5.2018 13:45Tiedote

I landskaps- och vårdreformen har man ännu inte tagit ställning till hur finansieringsansvaret för det grundläggande utkomststödet och arbetsmarknadsstödet kommer att fördelas från år 2020 mellan staten, kommunerna och de nya landskapen. Kommunförbundet anser att finansieringsandelen för det grundläggande utkomststödet i sin helhet bör överföras från kommunerna till landskapen när ansvaret för organiseringen och finansieringen av den övriga socialvården överförs, säger Kommunförbundets verkställande direktör Jari Koskinen.

Kuntaliitto esittää reformiministeriryhmälle: Kuntien rahoitusvastuu poistettava toimeentulotuesta ja rahoitusvastuu työmarkkinatuessa puolitettava25.5.2018 13:36Tiedote

Maakunta- ja sote-uudistuksessa ei toistaiseksi ole tehty päätöstä siitä, miten perustoimeentulotuen ja työmarkkinatuen rahoitusvastuu jakautuu uudistuksen jälkeen vuodesta 2020 alkaen valtion, kuntien ja uusien maakuntien välillä. Kuntaliitto katsoo, että kuntien nykyisen perustoimeentulotuen rahoitusosuuden tulee siirtyä kokonaisuudessaan vuoden 2020 alusta kunnilta maakuntien vastuulle osana muun sosiaalihuollon järjestämisvastuun ja rahoituksen siirtymistä, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.

Tjänsterna inom offentlig upphandling samlas i ett bolag24.5.2018 14:07Tiedote

Kompetensen inom offentlig upphandling i Finland samlas i ett enda bolag. Framöver kan statens, kommunernas och de nya landskapens gemensamma upphandlingar skötas på ett och samma ställe. Då kan upphandlingskompetensen utvecklas och inköpsvolymerna sammanslås till större helheter, vilket effektiviserar upphandlingen och ger skattebesparingar. Tack vare arrangemanget kan också enhetligare moderna arbetsformer införas vid offentlig konkurrensutsättning, och det gör det lättare för alla företag, också små, att delta i offentliga anbudsförfaranden.

Julkisten hankintojen palvelut yhteen yhtiöön24.5.2018 13:52Tiedote

Julkisten hankintojen osaamista kootaan Suomessa yhteen yhtiöön. Jatkossa valtion, kuntien ja perustettavien maakuntien yhteishankinnat on mahdollista hoitaa samasta paikasta. Näin saadaan kehitettyä hankintaosaamista ja yhdistettyä ostomäärät suuremmaksi kokonaisuudeksi, mikä tehostaa hankintaa ja säästää veroeuroja. Muutos mahdollistaa myös yhtenäisemmät modernit toimintatavat julkisissa kilpailutuksissa, mikä helpottaa kaikkien yritysten, myös pienten, osallistumista julkisiin tarjouskilpailuihin.

Kuntaliiton johtaja Tarja Myllärinen: Sote-uudistuksen säästötavoitteet ja toteutusaikataulu kaipaavat realismia22.5.2018 10:20Tiedote

Kuntaliiton sote-asioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen peräänkuuluttaa realismia maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoon. – Esimerkiksi valtiovarainministeriön esittämät arviot teknologiaratkaisujen säästöpotentiaalista osana kustannuskehityksen hillintää kuulostavat ylioptimistisilta. Merkittävät hyödyt eivät tule teknologian käyttöönotolla, vaan toimintamallien muutoksilla pitkällä aikavälillä, Tarja Myllärinen totesi sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivien avaustilaisuudessa Jyväskylässä 22.5.2017.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme