Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina: Kuntien kiinteistöjen korjausvelka vaatii pitkäjänteistä rahoitusta ja yhteistyötä
- Kunnallisen infran uudistaminen ja korjausvelan umpeen kurominen edellyttää pitkäjänteistä valtion ja kuntien yhteistä ohjelmaa. Kuntaliitossa toivomme, että tämä olisi korkealla maan seuraavan hallituksen agendalla, sanoo Reina.
- Kunnissa tulisi olla pitkän tähtäimen suunnitelmat investoinneista, kiinteistöjen peruskorjauksista, kunnossapidosta sekä toimivat kiinteistönhoidon resurssit ja prosessit ja sitä kautta ennakoiva ja suunnitelmallinen ote kiinteistönpitoon. Suunnitelmallista toimintaa ohjaamaan tarvitaan selkeä näkemys kunnan taloudellisesta kantokyvystä, kunnan palvelutuotannosta sekä palveluverkoista ja niiden tulevaisuudesta.
Kuntien infraan kuuluu koulujen ja päiväkotien lisäksi muun muassa vesi- ja viemäriverkko sekä katuverkko. Valtakunnan tasolla koulurakennuskantaan liittyy ikärakenteellinen ongelma. Suuri osuus kuntien koulurakennuksista on ikääntynyttä ja saavuttamassa teknisen käyttöikänsä pään.
- Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää usein johtavan myös sisäilmaongelmiin. Tämä aiheuttaa kuntien rakennuskantaan merkittävää uudistumisen tarvetta, johon on kyettävä vastamaan hallitusti, muistutti Timo Reina.
Parkanon koulukampus -hanke esimerkki hyvästä riskienhallinnata
Sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat laajoja ja tunnistettu koko valtakunnassa. Pääministeri käynnistikin muun muassa Kuntaliiton kirittämänä viime syksynä Terveet tilat 2028 -nimisen toimenpideohjelman ohjaamaan eri tahojen työtä seuraavien kymmenen vuoden aikana siten, että sisäilmaongelmaiset julkiset rakennukset tervehdytetään ja kaikkien sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta tehostetaan.
- Terveet tilat 2028 -ohjelman yksi tavoite on selvittää ja kerätä kuntien hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja sisäilmaongelmien selättämisessä ja välittää näitä keinoja laajempaan käyttöön muiden kuntien hyödynnettäväksi.
- Parkanon koulukampus -hankkeessa haasteita ja riskejä on hallittu esimerkillisellä tavalla. Elinkaarimallin käyttäminen tulee mahdollistamaan rakennuksen ylläpidon ja kunnossapidon suunnitelmallisuuden ja tarjoaa ennustettavuutta rakennuksen käytettävyyteen sekä olosuhteiden hallintaan, sanoo Timo Reina.
Lisätietoja:
Timo Reina, varatoimitusjohtaja p. 040 555 8458
Twitter: @TimoReina
Yhteyshenkilöt
Pi Krogell-Magnitiedotuspäällikkö / kommunikationschef
Puh:+358 50 522 5953pi.krogell-magni@kuntaliitto.fiMediapuhelin toimittajille arkisin klo 9-15 Medietjänstnummer för journalister vardagar kl. 9-15: 050 340 9977Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.
Kunnat haastavassa tilanteessa, kun perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee – 2030-luvulla on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän14.3.2024 09:15:56 EET | Tiedote
Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa.
Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.
TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.
Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut23.2.2024 08:12:18 EET | Tiedote
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme