Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto antoi lopullisen lausuntonsa oppivelvollisuuden laajentamisesta

Jaa

Suomen Kuntaliiton hallitus käsitteli kokouksessaan 28.5.2020 lopullista lausuntoa oppivelvollisuuden laajentamisesta. Kuntaliiton hallituksen jäsenet kiinnittivät erityistä huomiota kustannusvaikutuksen arviointiin ja kustannusten täysimääräiseen korvaamiseen kunnille. Keskustelussa korostui myös liian tiukka uudistuksen aikataulu.

“On tärkeää, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on myös keskeinen keino nykyisestä akuutista kriisistä selviämiseksi”, linjaa Kuntaliiton hallittuksen puheenjohtaja Joona Räsänen.

Mikäli hallitus ei varaa uudistuksen toteuttamiseksi riittävää rahoitusta, ei uudistusta tule toteuttaa.

Kuntaliitto esittää, että oppivelvollisuusiän nostamista tulee siirtää koronatilanne ja sen vaikutukset huomioiden.

Uusi perusopetuksen jälkeinen nivelvaiheen koulutuskokonaisuus tutkintokoulutukseen valmentava (TUVA) on Kuntaliiton käsityksen mukaan koulutuspoliittisesti merkittävä ja tärkeä rakenteellinen uudistus.

Kuntaliiton hallitus piti rakenteellisia uudistuksia hyvinä. Osa rakenteellisista uudistuksista on kuitenkin toteutettavissa myös ilman oppivelvollisuusiän nostamista.

”Oikein toteutettuina nämä voivat mahdollistaa nuorille nykyistä paremmin joustavat oppimisen polut ja tien toisen asteen tutkintoon”, toteaa johtaja Terhi Päivärinta.

Hallituksen keskustelussa painottui tiukka aikataulu erityisesti koronakriisin talousvaikutusten kanssa painiville kunnille. Kuntaliiton käsityksen mukaan laki voisi tulla voimaan aikaisintaan 1.8.2022.

“Oppivelvollisuuden laajentaminen ja siihen liittyvä käytännön toimeenpano vaatii riittävästi aikaa. Muutoksesta on myös viestittävä opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen riittävän aikaisessa vaiheessa. Laki voi siis tulla voimaan aikaisintaan syksyllä 2022, toteaa Päivärinta.

Lisätietoja:

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen, p. 050 547 5590

Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö Terhi Päivärinta, p. 050 590 4796

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Selina Sassila
Viestintäkoordinaattori
+358 50 465 4930
Selina.Sassila@kuntaliitto.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

I cirka 30 procent av kommunerna vistas personer som stannat kvar i Finland efter att de fått negativt asylbeslut9.7.2020 08:49:56 EESTTiedote

Kommunförbundet har kartlagt antalet personer som vistas i Finland utan uppehållstillstånd efter att de fått negativt asylbeslut och den socialservice som tillhandahållits dem i kommunerna 2019 och i februari 2020. Kommunernas uppfattning om hur stor grupp det är fråga om och den service som tillhandahållits målgruppen utreddes med hjälp av en enkät. Svaren beskriver situationen i 166 kommuner, vilket motsvarar 77 procent av befolkningen. Enkäten besvarades av representanter för socialväsendet i kommuner och samarbetsområden samt kommunernas invandrarservice. – Kommunerna betonade allmänt att uppgifterna de angett delvis var endast uppskattningar. Det är första gången som man överhuvudtaget kartlagt situationen i denna omfattning. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det är fråga om något som är mycket svårt att utreda exakt, säger Ellen Vogt, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. I 20 procent av kommunerna vistas barnfamiljer som fått negativt asylbeslut Utgående från svaren kan ma

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen Suomeen oleskelemaan jääneitä henkilöitä tavataan noin 30 prosentissa kuntia9.7.2020 08:47:22 EESTTiedote

Kuntaliitto on kartoittanut kunnissa ilman oleskelulupaa oleskelevien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden lukumäärää ja heille järjestettyjä sosiaalipalveluita vuoden 2019 aikana sekä helmikuussa 2020. Kuntiin lähetetyn kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuntien arviota kohderyhmän koosta sekä kunnissa kohderyhmälle järjestettyjä palveluja. Vastaukset kattoivat 166 kunnan tilanteen ja 77 prosenttia väestöstä. Vastaajat olivat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaalitoimen sekä kuntien maahanmuuttopalvelujen edustajia. - Kunnat toivat vastauksissa laajasti ilmi, että annetut luvut ovat osin arvioita. Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ilmiötä on ylipäätään laajasti kartoitettu. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kyse on myös ilmiöstä, jota on haastava tarkasti selvittää, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita lapsiperheitä 20 prosentissa kuntia Vastausten perusteella voidaan arvioida, että kielteise

Kostnaderna för hälso- och sjukvården har ökat i de stora städerna – i de medelstora kommunerna började kostnaderna minska något22.6.2020 09:22:52 EESTTiedote

Kommunförbundet har utrett kostnaderna för hälso- och sjukvården i stora städer och kostnaderna för social- och hälsovården i medelstora kommuner år 2019. Enligt utredningen har kostnaderna för hälso- och sjukvården ökat i de stora städerna, medan kostnaderna inom social- och hälsovårdssektorn har minskat något i de medelstora kommunerna år 2019. Befolkningens stigande medelålder och det ökade behov av service och vård som den ger upphov till har ökat kostnaderna för kommunernas social- och hälsovårdssektor. Samtidigt påverkar också de ökade kostnaderna för den specialiserade sjukvården ekonomin på ett betydande sätt i synnerhet i de stora städerna. Kostnaderna på väg uppåt i de stora städerna Alla icke-åldersstandardiserade totalkostnader för hälso- och sjukvården i stora städer uppgick 2019 till sammanlagt 5,5 miljarder euro, medan kostnaderna 2018 uppgick till sammanlagt cirka 4,9 miljarder euro. Enligt utredningens kategorisering uppgick kostnaderna för primärvården till cirka 2,6

Terveydenhuollon kustannukset kasvaneet suurissa kaupungeissa – keskisuurissa kunnissa kustannukset kääntyivät pieneen laskuun22.6.2020 09:21:04 EESTTiedote

Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2019. Selvityksen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat suurissa kaupungeissa kasvaneet, kun taas keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna 2019 pienoisessa laskussa. Väestön ikääntyminen ja sen myötä palvelun ja hoidon tarpeiden kasvu ovat lisänneet kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia. Samalla myös erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset vaikuttavat erityisesti suurten kaupunkien talouteen merkittävällä tavalla. Suurissa kaupungeissa terveydenhuollon kustannukset nousussa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljardia euroa, kun vuonna 2018 kustannukset yhteensä olivat noin 4,9 miljardia euroa. Selvityksessä esitetyllä jaottelulla perusterveydenhuollon kustannukset olivat noin 2,6 miljardia euroa ja erikoissairaanhoi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme