Kuntaliitto linjasi tavoitteet maankäytön ja rakentamisen kehittämiselle: Ketterää kaavoitusta ja parempaa rakentamista
Ympäristöministeriö käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen huhtikuussa 2018. Uudistuksen tavoitteena on alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän yksinkertaistaminen, rakentamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen ja lain selkeyttäminen.
Kuntaliiton mukaan uudistuva lainsäädäntö ei yksin riitä, vaan maankäyttö- ja rakennuslain rinnalle tarvitaan myös muita toimenpiteitä.
–Kaavoituksen kokonaiskestoa on lyhennettävä lisäämällä hallintotuomioistuimien resursseja valitusten käsittelyyn. Olisi tarpeen arvioida sitovien käsittelyaikojen tarvetta, kertoo Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero.
Sujuva kaavoitus ja toteutus edellyttävät luottamusta, avoimuutta ja kumppanuutta
Luottamukseen ja neuvotteluihin perustuva kaavajärjestelmä mahdollistaa eri suunnittelutasojen välisen hierarkkisen suhteen joustavoittamisen. Kun eri suunnittelutasojen alueidenkäyttöintressit sovitetaan yhteen neuvotteluteitse, sitovia nykymuotoisia oikeusvaikutuksia ei tarvita.
–Kaupungistuminen edellyttää kuntien tiivistyvää yhteistyötä. Kaupunkiseudun kuntia tulee kannustaa laatimaan yhteistyössä kaupunkiseutusuunnitelmia, johon kunnat sitoutuvat omilla päätöksillään. Kaupunkiseutusuunnittelun ja maakuntatason suunnittelun päällekkäisyys tulee välttää. Toimivaksi osoittautunutta MAL-sopimusmenettelyä tulee jatkaa.
Kunnat ovat erilaisia ja ne tarvitsevat liikkumatilaa suunnittelussa. Suunnitelmia on voitavat tehdä eri tarkkuustasoilla ja menettelyissä on jätettävä sijaa kulloisessakin tilanteessa sopiville vuorovaikutus- ja osallistumismenettelyille. Julkisen ja yksityisen väliselle yhteistyölle kaavoituksessa ja rakentamisessa tarvitaan selkeät pelisäännöt.
–Pelisääntöjen on kuitenkin sovelluttava erilaisiin tilanteisiin ja mahdollistettava laadukkaan toteutuksen varmistaminen. Yksityisten maanomistajien kaavoitusaloitteita on edistettävä ensisijaisesti kumppanuusmenettelyillä. Kaavoitusaloitteisiin liittyvät käytännöt vaativat yhtenäistämistä, Paatero lisää.
Sitoutumista rakentamisen laatuun ja vastuiden selkiyttämistä tarvitaan
Maankäyttö- ja rakennuslaissa tulee määritellä selkeämmin rakentamiseen osallistuvien roolit ja vastuut. Viranomaiset tarvitsevat lisää välineitä tukeakseen rakentamiseen osallistuvien omaa vastuunkantoa ja onnistumista.
Digitalisaation mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti, jolloin sen vapauttamat resurssit voidaan suunnata laadun edistämiseen, esimerkiksi rakentamisen neuvonnan lisäämiseen. Rakentamisen alalla toimivien sitoutumista rakentamisen laadun parantamiseen tulee edistää laatujärjestelmiä kehittämällä.
Kuntaliitto mukana valmistelussa
Kuntaliiton asiantuntijat ovat osallistuneet lain valmisteluun ympäristöministeriön työryhmässä ja sen jaostoissa. Edunvalvonnan tueksi on kerätty kuntien näkemyksiä kyselyillä sekä erilaisissa alueellisissa ja valtakunnallisissa keskustelutilaisuuksissa ja työpajoissa.
–Kuntien näkemyksissä korostuvat myös ne laissa turvattavat peruselementit, joista ei voida uudistuksessa tinkiä: kuntien kaavamonopolin, maapolitiikan ja oman rakennusvalvonnan merkitys toimivan yhdyskunta- ja palvelurakenteen, hyvän elinympäristön ja kestävän kuntatalouden sekä kuntalaisten palveluiden ja osallistumisen kannalta, kertoo Paatero.
Lisätietoja Kuntaliiton osallistumisesta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen löydät osoitteesta kuntaliitto.fi/mrl
Lisätietoja:
Sirpa Paatero, Kuntaliiton hallituksen pj, puh 050 512 1602
Yhteyshenkilöt
Riina Siirtolatiedottaja
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.
Kunnat haastavassa tilanteessa, kun perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee – 2030-luvulla on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän14.3.2024 09:15:56 EET | Tiedote
Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa.
Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.
TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.
Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut23.2.2024 08:12:18 EET | Tiedote
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme