Kuntaliitto vetoaa hallitukseen: koronakriisi aiheuttaa miljardiluokan kustannukset, pelastuspaketti välttämätön

Koronaepidemia heikentää kuntien taloutta vuonna 2020 minimissään 1,5 miljardilla eurolla. Tämä käy ilmi Kuntaliiton kyselystä, jossa 24 suurimman kaupungin talousjohtajat arvioivat koronaviruksen aiheuttamia talousvaikutuksia. Arviot perustuvat kunkin kaupungin tämänhetkiseen arvioon ja käsitykseen koronaepidemian etenemisestä vuoden 2020 aikana.

Arvioiden mukaan koronavirusepidemian myötä kaupunkien ja kuntien kunnallis- ja yhteisöverotulot romahtavat yli 700 miljoonaa euroa. Sote-menojen kasvu heikentää kuntataloutta vähintään 400 miljoonaa euroa. Maksu- ja myyntituottojen pieneneminen vähentää kuntien tuloja noin 200 miljoonaa euroa. Lisäksi muut talousvaikutukset, esimerkiksi pelastustoimen kustannusten kasvu, heikentävät kuntataloutta yli 100 miljoonaa euroa.

- Nyt esillä olevat luvut ovat minimiarvioita, ja onkin mahdollista, että todelliset vaikutukset ovat moninkertaiset. Kuntakenttä on kamppaillut talouden tasapainon saavuttamiseksi jo ennen koronaa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi arvioita.

- Lopulliset vaikutukset voidaan arvioida vasta kriisin jälkeen. Jo nyt on kuitenkin selvää, että valtion on tuettava kuntia huomattavasti enemmän kuin tähän asti, jos esimerkiksi lomautuksia todella halutaan välttää.

Koronavirusepidemian kuntatalousvaikutusten suuruuteen vaikuttaa täysin se, missä laajuudessa ja kuinka kauan poikkeusolot kestävät. Myös se, paljonko henkilöstöä lomautetaan ja miten nopeasti yritystoiminnan toipuminen ja kuluttajien luottamus käynnistyvät, vaikuttavat lopputulemaan.

Kaikilla kunnan toimialoilla kustannuksia voivat lisätä ja/tai toiminnallisia muutoksia aiheuttavat ylityöt, varallaolo, lomien siirrot, sairauspoissaolot (omat tai lapsen) ja erityisjärjestelyt, jotka johtuvat esimerkiksi etätyöstä tai etäopetuksen järjestämisestä.

Pelastuspaketti tarvitaan heti

Suomen 24 suurinta kaupunkia viestitti Kuntaliitolle antamissaan vastauksissa, että kuntatalouden turvaamiseksi maan hallitukselta tarvitaan heti konkreettiset ja uskottavat esitykset kuntatalouden tukipaketin euromäärästä, toimenpiteistä, rahoituskanavista ja aikataulusta, jotta palvelut pystytään varmuudella turvaamaan myös epidemian mahdollisesti pidentyessä ja laajentuessa.

Hallituksen viimeaikaisten ulostulojen ja toiveiden esimerkiksi lomautuksien välttämisestä ja asiakasmaksujen alentamisesta tulee näkyä lisäbudjettien muodossa kuntien pankkitileillä heti, koska verokertymien romahtaminen vaikuttaa kuntien tulopohjaa välittömästi.

- Kuntatalous oli kriisissä jo ennen koronavirusepidemian puhkeamista. Monet lomautuksia nyt eteenpäin vievät kaupungit ja kunnat ovat sellaisia, joissa alijäämät ovat jo olleet viime vuosina suuria tai vuosikate negatiivinen. Lomautusten aloittamisessa kyse ei täten ole vain koronavirusepidemiaan reagoinnista, vaan siitä, että jo pitkään jatkunut kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino on kuntalain säädöstenkin mukaan taitettava, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina muistuttaa.

Valtion vastuu palveluista edellyttää lisäpanostuksia koronavirusvaikutuksiin myös lisätukena kunnille - ei pelkästään yrityksille - vaikka sekin on äärimmäisen tärkeää.Valtion on nyt viimeistään korjattava paitsi koronavirusepidemian aiheuttamaa talousromahdusta, myös jo ennen koronavirusepidemiaa olemassa ollut valtion rahoituksen jälkeenjääneisyys.

- Hallituksen tulisi päättää, ettei kuntien uusia tehtäviä ja velvoitteita lisätä tällä hallituskaudella. Hoitajamitoitusvalmistelut, oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelu ja muiden kuntien kustannuksia kasvattavien lakimuutosten on lopetettava välittömästi, Minna Karhunen toteaa.

Tässä vaiheessa toiminnan keskiössä on palvelutuotannon sovittaminen uuteen tilanteeseen. Seuraava vaihe on siirtyminen akuutista kriisinhallintavaiheesta pysyvämpään poikkeustilanteeseen.

Lisätietoja:

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 09 771 2000
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 9 771 2700