Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntapäättäjäkysely: luottamushenkilötyöhön käytetään suurissa kaupungeissa yhä enemmän aikaa

Jaa

Kunnanvaltuutetut käyttivät vuonna 2020 keskimäärin 6,8 viikkotuntia luottamustehtäviensä hoitoon ja kunnanhallituksen jäsenet keskimäärin 9,4 viikkotuntia. Valtuutettujen ja hallitusjäsenten ajankäyttö on laskenut jonkin verran vuodesta 2015.

Valtuustotyö vaatii arvioiden mukaan suurin piirtein saman määrän viikkotunteja 5 000100 000 asukkaan kunnissa. Pienimmissä, Alle 5 000 asukkaan kunnissa valtuutettu käyttää luottamustehtäviensä hoitoon selkeästi keskimääräistä vähemmän aikaa, noin 3,5 viikkotuntia.

- Yli 100 000 asukkaan kunnissa valtuutettujen ajankäyttövaatimukset kasvavat (12,3 vt) ja esimerkiksi hallitustyö vaatii selkeästi enemmän aikaa yli 50 000 asukkaan kunnissa. Ero hallitusten jäsenten raportoimassa viikoittaisessa työmäärässä on jopa 10 tuntia alle 5 000 asukkaan ja yli 50 000 asukkaan kuntien välillä, arvioi Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg.

Hallituksen jäsenten osalta erot suurten ja pienten kuntien välillä ovat kasvaneet viimeisten 25 vuoden aikana. Erityisesti yli 100 000 asukkaan kaupunkien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien ajankäytössä on tapahtunut selkeä muutos vuosien 2015 ja 2020 välillä: luottamushenkilötyöhön käytetty viikkotyömäärä on kasvanut noin seitsemällä tunnilla vuodesta 2015 ja on nyt noin 22 viikkotuntia.

-Taustalla on osittain rakenteellinen ilmiö, sillä päätoimisten ja osa-aikaisten puheenjohtajien lukumäärä on kasvanut vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

Lähes puolet kuntapäättäjistä arvioi luottamushenkilöihin kohdistuvan häirinnän vaikuttavan halukkuuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa

Päättäjien arvioiden mukaan ihmisten halukkuutta asettua ehdolle kevään 2021 kuntavaaleissa vähentävät eniten ihmisten yksityiselämään liittyvät syyt, kunnan taloudellinen tilanne sekä luottamushenkilöihin kohdistuva häirintä ja uhkailu.

Kyselyyn vastanneista erityisesti naiset arvioivat miehiä useammin, että yksityiselämään liittyvät syyt sekä luottamushenkilötyöhön liittyvä julkisuus vähentävät ihmisten halukkuutta asettua ehdolle.

Toisaalta kuntapäättäjien arvioiden mukaan halukkuutta ehdokkaaksi lähtemiseen lisäävät erityisesti ajankohtaiset asiakysymykset, mutta myös kunnan tulevaisuudennäkymät sekä kuntalaisten palaute.

Päättäjien kokonaisnäkemys mahdolliseen ehdokkuuteen vaikuttavista asioista on pysynyt suurin piirtein samana vuosina 20172020.

Kunnan taloudellinen tilanne keskeinen tekijä halukkuudessa ehdolle asettumiseen

Arviot kunnan taloudellisen tilanteen vaikutuksesta ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle ovat synkentyneet vaalikauden aikana. Vuoden 2017 kyselyyn vastanneista 36 % arvioi, että talous rajoittaa ihmisten ehdokkuusintoa, kun taas vuonna 2020 näin arvioi 53 % vastanneista.

Arviot kunnan yleisten tulevaisuudennäkymien vaikutuksesta ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle ovat huonontuneet etenkin pienimmissä kunnissa.

- Yli 100 000 asukkaan kunnissa melkein puolet vastaajista arvioi, että tulevaisuudennäkymillä on myönteinen vaikutus ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle, kun taas pienemmissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, arvioista jonkin verran enemmän olivat kielteisiä kuin myönteisiä, Siv Sandberg sanoo.

Avovastauksissa korostuivat asiat, joiden arvioidaan vaikuttavan kielteisesti ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa. Yleisimpinä mainintoina nousivat kunnan päätöksentekoilmapiiriin, puolueisiin ja viranhaltijoihin liittyvät asiat sekä turhautuminen politiikkaan ja luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksiin.

Kyselytutkimus kuntapäättäjille toteutettiin Kuntaliiton ja Åbo Akademin yhteistyönä syyskaudella 2020. Kyselyyn vastasi runsaat 800 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa 42 tutkimuskunnasta. Kyselyn avulla kartoitettiin muun muassa päättäjien toimintaa ja mielipiteitä. Kysely on osa erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa.

Lisätietoja:

Siv Sandberg, tutkija, Åbo Akademi, p. 0400 726380, siv.sandberg(at)abo.fi

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 3375634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätietoja Kuntapäättäjätutkimuksesta: 

www.kuntaliitto.fi/kuntapaattajatutkimus2020

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Undersökning: stort samarbetsbehov mellan social- och hälsovården och andra kommunala tjänster2.3.2021 10:05:27 EETTiedote

Utredningen om behovet av samarbete mellan social- och hälsovårdstjänsterna och kommunens anknytande uppgifter är klar. I undersökningen, som genomfördes i samarbete mellan Kommunförbundet och Tammerfors universitet, utreddes samarbetsbehoven och vikten av samarbete mellan social- och hälsovården och andra tjänster som kommunen tillhandahåller. – Hittills har kontakten mellan social- och hälsovårdstjänsterna och annan kommunal basservice beaktats endast i begränsad utsträckning i valet av strukturer och arbetsfördelning i vårdreformen. Undersökningen och den information den ger är alltså mer än välkommen, säger Kommunförbundets vice vd Hanna Tainio. Undersökningen visar att främjande av välfärd och hälsa är en central uppgift som förenar olika aktörer. Det samarbetas redan nu kring främjande av välfärd och hälsa, men det är också det område där behovet av samarbete upplevs vara störst. Det vore viktigt att de aktörer som ansvarar för främjandet av välfärd och hälsa kan följa hur målen

Tutkimus: sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntien muiden tehtävien välillä voimakkaita yhteistyötarpeita2.3.2021 09:58:09 EETTiedote

Yhteistyötarpeita koskeva selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja niihin liittyvistä kuntien tehtävistä on valmistunut. Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin yhteistyötarpeita ja niiden painoarvoa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kunnan muiden tehtävien välillä. - Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden kunnallisten peruspalveluiden yhteyttä on toistaiseksi huomioitu vain rajallisilta osin sote-uudistuksen rakenne- ja työnjakoratkaisua valittaessa. Selvitys ja sen tuottama tieto on siis enemmän kuin tervetullutta, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio Tutkimus osoitti, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen eri tahoja yhdistävä tehtävä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä tehdään jo nykyisin, mutta siinä myös koetaan olevan eniten yhteistyön tarvetta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastuussa olevien toimijoiden olisi tärkeää pystyä seuraamaan, kuinka tavoitteet

Hot och våld ökar fortfarande inom prehospital akutsjukvård – räddningsverken oroade över ökat fysiskt våld vid uppdrag23.2.2021 09:26:36 EETTiedote

Den ökade förekomsten av hot och våld mot räddningsverkens personal samt fysiska angrepp vid utryckningar inom den prehospitala akutsjukvården oroar räddningsverken. Räddningsverkens partnerskapsnätverk som koordineras av Kommunförbundet har fört statistik över anmälningar om hot och våld mot räddningsverkens personal sedan år 2014. Från 2016 till 2020 har anmälningarna ökat med 67 procent.

Uhka- ja väkivaltatilanteet edelleen kasvussa ensihoidossa - pelastuslaitokset huolissaan fyysisen väkivallan lisääntymisestä tehtävillä23.2.2021 09:24:26 EETTiedote

Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyys ja fyysisen väkivallan lisääntyminen ensihoitotehtävillä huolestuttaa pelastuslaitoksia. Kuntaliiton koordinoima Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita vuodesta 2014 lähtien. Vuodesta 2016 vuoteen 2020 ilmoitukset ovat lisääntyneen 67 prosenttia.

Kommunala beslutsfattarundersökningen: planläggning, bostadspolitik och samarbete med lokala företag viktiga för kommunens livskraft22.2.2021 10:47:10 EETTiedote

En stor del av de kommunala beslutsfattarna anser att planläggningen, markanvändningen, samarbetet med lokala företag och bostadspolitiken har stor betydelse när det gäller att bevara och förbättra kommunens livskraft och välfärd. - Planläggningen, bostadspolitiken och samarbetet med företag utgör i stor utsträckning lokala lösningar för att främja livskraften, säger Siv Sandberg, forskare vid Åbo Akademi. Andra högt värderade metoder är att förebygga utslagning och marknadsföra kommunen. Planläggningen och markanvändningen har behållit sin ställning som viktiga åtgärder under en lång tid, eftersom de också under undersökningsåren 2015 och 2017 ansågs vara de viktigaste metoderna att bygga upp livskraften. Planläggningen och markanvändningen betraktas som viktigast i kommuner av alla storleksklasser. – De kommunala beslutsfattarna har en viktig roll i att främja kommunens livskraft. Undersökningen visar att kommunens livskraft och välfärd bygger på många slags åtgärder, som nästan alla

Kuntapäättäjätutkimus: kaavoitus, asuntopolitiikka ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa tärkeimpiä kunnan elinvoiman edistämisen keinoja22.2.2021 10:33:34 EETTiedote

Suuri osa kuntapäättäjistä katsoo kunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen ja parantamisen olevan sidoksissa erityisesti kaavoitukseen ja maankäyttöön, yhteistyöhön paikallisten yritysten kanssa sekä asuntopolitiikkaan. - Kaavoitus, asuntopolitiikka ja yhteistyö yritysten kanssa ovat pitkälti juuri paikallisia ratkaisukeinoja elinvoiman edistämiseen, toteaa Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg. Suosituimpiin keinovalikoimiin lukeutuvat lisäksi syrjäytymisen ehkäisy sekä kunnan markkinointi. Kaavoitus ja maankäyttö ovat säilyneet suosituimpina läpi vuosien, sillä myös tutkimusvuosina 2015 ja 2017 niiden on katsottu olevan keskeisimpiä tekijöitä elinvoiman rakentumisessa. Kaavoitusta ja maankäyttöä pidettiin tärkeimpänä keinona kaikenkokoisissa kunnissa. - Kuntapäättäjillä on merkittävä rooli kunnan elinvoiman edistämisessä. Tutkimuksesta nähdään, että kunnan elinvoimaisuus ja hyvinvointi rakentuvat monenlaisista toimenpiteistä, joista lähes kaikkia kuntapäättäjät arvottavat ai

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme