Kuntaliiton kyselyyn vastanneet kuntapäättäjät näkevät tärkeimmiksi kestävää kehitystä edistäviksi toimiksi yrittämiseen ja työntekoon panostamisen (92 % vastanneista), kestävien ja taloudellisten toimintatapojen edistämisen kunnallisissa palveluissa (91 %) ja asukkaiden omatoimisuuden ja aktiivisuuden edistämisen (89 %)

Valittavista toimista vähiten korostuivat luonnon kantokykyä kunnioittavien elämäntapojen tukeminen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät toimet. Ilmastonmuutoksen hillintää ja liikenteen päästöjen vähentämistä piti tärkeimpinä keinoina reilut puolet vastaajista.

- Päättäjillä on vahva fokus taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen, mutta vastaukset kertovat myös, että ekologiseen kestävyyteen liittyvät kysymykset ovat muita enemmän poliittisesti latautuneita, toteaa tutkija Siv Sandberg.

Naiset suhtautuvat myönteisimmin kestävän kehityksen toimiin

Naiset suhtautuvat miehiä selvästi myönteisemmin kaikkiin kestävää kehitystä edistäviin keinoihin. Naisilla korostuvat syrjäytymiseen eriarvoistumisen ehkäisemiseen liittyvät keinot, miehillä puolestaan yrittämiseen ja työntekoon panostaminen.

Suhtautuminen kestävään kehitykseen on hyvin samankaltaista kaikenkokoisissa kunnissa. Kuntien välillä on kuitenkin eroja siitä, missä määrin kestävään kehitykseen ja ilmastopolitiikkaan liittyvistä asioista keskustellaan paikallisella tasolla.

- Yli 100 000 asukkaan kunnissa liikenteen päästöjen vähentämistä ja päästövähennystavoitteisiin sitoutumista pidetään jonkin verran tärkeämpinä kuin tutkimuskunnissa keskimäärin. Tämä on luonnollista, koska nämä kysymykset ovat vahvasti esillä suurten kaupunkien päättäjien arjessa, Sandberg toteaa.

Kuntapäättäjien arviot varovaisempia kuin kuntalaisilla

Kuntalaiskyselyn 2020 tulokset osoittavat, että kuntalaisten arviot tärkeimmistä kestävää kehitystä edistävistä tekijöistä ovat samoja kuin kuntapäättäjillä; yrittämiseen ja työntekoon panostamisen, eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen sekä kestävien ja taloudellisten toimintatapojen edistämisen kunnallisissa palveluissa.

- Kuntalaiset ovat kuitenkin antaneet kuntapäättäjiä selvästi laajemman tuen luonnon kantokykyyn, liikennepäästöjen rajoittamiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyville asioille, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Tietoa tutkimuksesta

Kyselytutkimus kuntapäättäjille toteutettiin Kuntaliiton ja Åbo Akademin yhteistyönä syyskaudella 2020. Kyselyyn vastasi runsaat 800 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa 42 tutkimuskunnasta. Kyselyn avulla kartoitettiin muun muassa päättäjien toimintaa ja mielipiteitä. Kysely on osa erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa.

Lisätietoja:

• Siv Sandberg, tutkija, Åbo Akademi, p. 0400 726 380, siv.sandberg(at)abo.fi
• Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi