Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntapuheenjohtajistot edelleen vahvasti keskustan, SDP:n ja kokoomuksen hallussa

Jaa

Manner-Suomen 293 kuntaan valittiin elokuussa alkaneella uudella valtuustokaudella kaikkiaan 1747 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. Valtuustoihin valittiin 959 ja kunnanhallituksiin 788 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa.

Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat edustavat yleisimmin keskustaa, SDP:tä ja kokoomusta. Näillä puolueilla on kuntien puheenjohtajien paikoista yli 80 prosenttia.

Puolueen saama paikkamäärä valtuustossa ei välttämättä näy puolueen saamissa puheenjohtajamäärissä. Keskustalla on merkittävästi enemmän puheenjohtajapaikkoja suhteessa puolueen saamaan valtuustopaikkaosuuteen. Perussuomalaisten puheenjohtajien osuus on sitä vastoin selvästi pienempi kuin puolueen osuus valtuustopaikoista. Vastaava tilanne on vihreillä, vasemmistoliitolla ja kristillisdemokraateilla.

Suuri äänimäärä kuntavaaleissa tuonut useimmiten paikan puheenjohtajistossa

77 prosentissa kuntia valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistoon tuli valituksi suurimman puolueen eniten ääniä saaneet kuntavaaliehdokkaat.

Puolueensa suurimman äänimäärän saanut ehdokas valittiin hallituksen puheenjohtajaksi 42 prosentissa kuntia ja valtuuston puheenjohtajaksi 22 prosentissa kuntia.

Suurimman puolueen eniten ääniä saanut ehdokas on saanut joko valtuuston tai hallituksen puheenjohtajuuden yleisimmin 10 001 - 20 000 asukkaan kunnissa, harvimmin suurimmissa kaupungeissa.

Ikä ja kokemus ratkaisevia puheenjohtajavalinnoissa
Kuntapuheenjohtajiston valinnassa arvostetaan ikää ja kokemusta valtuustotyöstä. Sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajat ovat keski-iältään hieman vanhempia kuin valtuutetut. Valtuuston puheenjohtajien ikä vaihtelee 19 vuodesta 80 vuoteen ja hallituksen puheenjohtajien 24 vuodesta 76 vuoteen.

Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista 83 prosentilla on aiempaa kokemusta valtuustotyöstä. Useampi kuin joka neljäs valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista valittiin vastaavaan tehtävään myös edellisen valtuustokauden alussa.

Puheenjohtajistossa koko- ja osa-aikaisia - mutta myös kansanedustajia

Alkaneen valtuustokauden alussa toimii kaikkiaan 43 päätoimista tai osa-aikaista puheenjohtajaa yhteensä 22 kunnassa (7% kunnista). Määrä on pysynyt lähes ennallaan. Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja tai pormestari toimii 13 kunnassa ja osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja kahdeksassa kunnassa.

Valtaosa kansanedustajista (175) oli ehdolla ja tuli valituksi kotikuntansa valtuutetuksi. Heistä joka kolmas (56) valittiin joko valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistoon. Valtuuston puheenjohtajana toimii 23 kansanedustajaa ja hallituksen puheenjohtajana kuusi kansanedustajaa (Kaarina, Kauniainen, Loppi, Sauvo, Seinäjoki, Vantaa).

Naisia ennätysmäärä hallituksen puheenjohtajina, mutta osuus valtuuston puheenjohtajina laski
Naisia valtuuston puheenjohtajista on 34 prosenttia ja hallituksen puheenjohtajista 35 prosenttia. Valtuustoon valituista naisia oli 40,2 prosenttia.

Kaikkiaan 30 kunnassa sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtaja on nainen ja vähintään puolet hallituksen puheenjohtajista on SDP:llä ja vasemmistoliitolla.

Puolueittain tarkasteltuna naisia on valtuuston puheenjohtajista yli puolet SDP:llä ja vihreillä ja hallituksen puheenjohtajista SDP:llä ja vasemmistoliitolla (tasan puolet).

Kahdessa kunnassa koko puheenjohtajisto on naisten hallussa (Taivassalo ja Viitasaari). Vastaavasti 23 kunnassa kaikki valtuuston sekä hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat ovat miehiä. Useimmat näistä kunnista ovat alle 10 000 asukkaan kuntia, mutta mukana myös yli 20 000 asukkaan Hollola ja Kurikka.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634
Sirkka-Liisa Piipponen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, p. 050 448 3366

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuodelta 2020 — yksi asukas maksoi kunnalle keskimäärin 3 632 euroa26.11.2021 13:44:53 EET | Tiedote

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset kustannukset olivat 3 632 euroa vuonna 2020. Tästä erikoissairaanhoidon osuus oli reilun kolmanneksen (37 prosenttia) eli 1 334 euroa per asukas. Perusterveydenhuollon osuus oli puolestaan hieman alle viidennes (18 prosenttia) eli 672 euroa per asukas. Ikääntyneiden palveluiden (pois lukien kotihoito) osuus oli 13 prosenttia eli 483 euroa per asukas.

Fler skattesänkningar än höjningar för invånarna: antalet kommuner som höjer skattesatsen lägst under hela 2000-talet18.11.2021 13:13:33 EET | Tiedote

År 2022 höjs kommunalskatten i 16 kommuner och sänks i 12. Höjningarna gäller 116 000 kommuninvånare, medan 140 000 invånare får lägre kommunalskatt. I 281 kommuner är inkomstskattesatsen oförändrad. Det är exceptionellt att de invånare som får sänkt skatt är fler än de vars kommunalskatt höjs. Av de kommuner som sänker skatten är Raumo och Nyslott störst. Antalet kommuner som höjer skattesatsen är nu lägst under hela 2000-talet, 23 färre än i fjol. De största kommunerna som höjer skattesatsen är Kotka och Nurmes.

Useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee vuonna 2022: korottajien määrä 2000-luvun matalin18.11.2021 13:00:24 EET | Tiedote

Vuonna 2022 kunnallisvero nousee 16 kunnassa eli 116 000 kuntalaisella ja laskee 12 kunnassa eli 140 000 kuntalaisella. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 281 kunnassa. On poikkeuksellista, että useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee. Laskijoista suurimmat kunnat ovat Rauma ja Savonlinna. Korottajien määrä on 2000-luvun matalin, 23 kuntaa vähemmän kuin vuosi sitten. Suurimmat kunnat, jotka nostavat veroprosenttiaan, ovat Kotka ja Nurmes.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta ei tule viedä eteenpäin esitetyltä pohjalta28.10.2021 14:36:43 EEST | Tiedote

Kuntaliitto päätti 28.10.2021 lausunnostaan ympäristöministeriön lakiluonnoksesta uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Kuntaliitto katsoo lausunnossaan, että lakiluonnosta ei tule viedä eteenpäin nykymuodossaan. Lakiluonnos kaipaa merkittäviä muutoksia ja selvennyksiä, mutta näyttää siltä, että tarvittavien muutosten tekeminen ja niiden vaikutusten arvioiminen ei ole mahdollista suunnitellussa aikataulussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme