Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntapuheenjohtajistot edelleen vahvasti keskustan, SDP:n ja kokoomuksen hallussa

Jaa
Manner-Suomen 293 kuntaan valittiin elokuussa alkaneella uudella valtuustokaudella kaikkiaan 1747 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. Valtuustoihin valittiin 959 ja kunnanhallituksiin 788 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa.

Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat edustavat yleisimmin keskustaa, SDP:tä ja kokoomusta. Näillä puolueilla on kuntien puheenjohtajien paikoista yli 80 prosenttia.

Puolueen saama paikkamäärä valtuustossa ei välttämättä näy puolueen saamissa puheenjohtajamäärissä. Keskustalla on merkittävästi enemmän puheenjohtajapaikkoja suhteessa puolueen saamaan valtuustopaikkaosuuteen. Perussuomalaisten puheenjohtajien osuus on sitä vastoin selvästi pienempi kuin puolueen osuus valtuustopaikoista. Vastaava tilanne on vihreillä, vasemmistoliitolla ja kristillisdemokraateilla.

Suuri äänimäärä kuntavaaleissa tuonut useimmiten paikan puheenjohtajistossa

77 prosentissa kuntia valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistoon tuli valituksi suurimman puolueen eniten ääniä saaneet kuntavaaliehdokkaat.

Puolueensa suurimman äänimäärän saanut ehdokas valittiin hallituksen puheenjohtajaksi 42 prosentissa kuntia ja valtuuston puheenjohtajaksi 22 prosentissa kuntia.

Suurimman puolueen eniten ääniä saanut ehdokas on saanut joko valtuuston tai hallituksen puheenjohtajuuden yleisimmin 10 001 - 20 000 asukkaan kunnissa, harvimmin suurimmissa kaupungeissa.

Ikä ja kokemus ratkaisevia puheenjohtajavalinnoissa
Kuntapuheenjohtajiston valinnassa arvostetaan ikää ja kokemusta valtuustotyöstä. Sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajat ovat keski-iältään hieman vanhempia kuin valtuutetut. Valtuuston puheenjohtajien ikä vaihtelee 19 vuodesta 80 vuoteen ja hallituksen puheenjohtajien 24 vuodesta 76 vuoteen.

Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista 83 prosentilla on aiempaa kokemusta valtuustotyöstä. Useampi kuin joka neljäs valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista valittiin vastaavaan tehtävään myös edellisen valtuustokauden alussa.

Puheenjohtajistossa koko- ja osa-aikaisia - mutta myös kansanedustajia

Alkaneen valtuustokauden alussa toimii kaikkiaan 43 päätoimista tai osa-aikaista puheenjohtajaa yhteensä 22 kunnassa (7% kunnista). Määrä on pysynyt lähes ennallaan. Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja tai pormestari toimii 13 kunnassa ja osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja kahdeksassa kunnassa.

Valtaosa kansanedustajista (175) oli ehdolla ja tuli valituksi kotikuntansa valtuutetuksi. Heistä joka kolmas (56) valittiin joko valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistoon. Valtuuston puheenjohtajana toimii 23 kansanedustajaa ja hallituksen puheenjohtajana kuusi kansanedustajaa (Kaarina, Kauniainen, Loppi, Sauvo, Seinäjoki, Vantaa).

Naisia ennätysmäärä hallituksen puheenjohtajina, mutta osuus valtuuston puheenjohtajina laski
Naisia valtuuston puheenjohtajista on 34 prosenttia ja hallituksen puheenjohtajista 35 prosenttia. Valtuustoon valituista naisia oli 40,2 prosenttia.

Kaikkiaan 30 kunnassa sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtaja on nainen ja vähintään puolet hallituksen puheenjohtajista on SDP:llä ja vasemmistoliitolla.

Puolueittain tarkasteltuna naisia on valtuuston puheenjohtajista yli puolet SDP:llä ja vihreillä ja hallituksen puheenjohtajista SDP:llä ja vasemmistoliitolla (tasan puolet).

Kahdessa kunnassa koko puheenjohtajisto on naisten hallussa (Taivassalo ja Viitasaari). Vastaavasti 23 kunnassa kaikki valtuuston sekä hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat ovat miehiä. Useimmat näistä kunnista ovat alle 10 000 asukkaan kuntia, mutta mukana myös yli 20 000 asukkaan Hollola ja Kurikka.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634
Sirkka-Liisa Piipponen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, p. 050 448 3366

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.

Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.

TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote

Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye