Kuntatalouden ohjaus toimii mutta kaipaa tarkempaa seurantaa
Kuntatalous kehittyy suotuisasti, ja kuntatalouden ohjaus toimii yleisesti. Kuntatalouden ohjausta voisi silti edelleen kehittää, ja valtiovarainministeriön tulisi seurata tarkemmin valtion toimien vaikutusta kuntien menoihin ja tuloihin sekä rahoituksen riittävyyttä kuntien lakisääteisiin tehtäviin.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksen perusteella kuntatalouden ohjausta on yleisesti kehitetty oikeaan suuntaan viime vuosina. Tiedonkulku valtiovarainministeriön (VM) sisällä sekä ministeriöiden ja Kuntaliiton välillä on parantunut, ja ohjausjärjestelmän kehittämistarpeet on tiedostettu.
Valtion toimien vaikutuksia kuntien menoihin ja tuloihin ei kuitenkaan ole seurattu tarpeeksi systemaattisesti, jonka vuoksi kuntatalouden ohjauksen tehokkuudesta ei voi tehdä yksiselitteistä johtopäätöstä. Valtioneuvoston asettama menorajoite antaa euromääräisen rajan sille, kuinka paljon valtio voi toimillaan lisätä kuntien menoja. Myös rahoituksen riittävyyttä kuntien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen eli rahoitusperiaatteen toteutumista ei seurata tarpeeksi monipuolisesti.
”Ministeriöiden tulisi perustella avoimemmin niitä toimenpiteitä, joilla pyritään saavuttamaan menorajoite. Lisäksi VM:n olisi arvioitava ja seurattava menorajoitteen toteutumista nykyistä paremmin, jotta ohjaustoimet olisivat uskottavia ja ne osattaisiin mitoittaa oikein. Sama pätee yleisen rahoitusperiaatteen toteutumisen arviointiin”, VTV:n johtava finanssipolitiikan tarkastaja Ville Haltia sanoo.
Kuntatalouden ohjauksella on merkittävä rooli julkisen talouden suunnittelussa, päätöksenteossa ja kestävyyden turvaamisessa. Kuntatalouden ohjausta on vahvistettu, kun EU:n yhteisen talouspolitiikan koordinaatio on tiivistynyt ja siihen liittyvä lainsäädäntö uudistunut. Suomi on sitoutunut koko julkista taloutta koskevan tasapainotavoitteen saavuttamiseen.
”Yksittäisten kuntien ohjauksesta puuttuvat mittarit, jotka ohjaisivat kuntia kohti julkisen talouden tasapainotavoitetta. Tämä johtuu eri kirjanpitojärjestelmien eroista. Ohjausta olisi kuitenkin mahdollista yhdenmukaistaa. Esimerkiksi maakuntien talouden ohjauksessa on keskeiseksi tunnusluvuksi valittu toiminnan ja investointien rahavirta”, Haltia kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville HaltiaJohtava finanssipolitiikan tarkastaja
0407356980etunimi.sukunimi@vtv.fiMatti OkkoFinanssipolitiikan tarkastuspäällikkö
0503952290etunimi.sukunimi@vtv.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Valtion toimintojen yhtiöittämiselle oltava selkeät perusteet20.6.2018 06:45 | Tiedote
Yhtiöittämisellä tavoitellaan tehokkaampaa ja joustavampaa toimintaa, mutta toisaalta se kaventaa eduskunnan budjettivaltaa. VTV suosittelee, että yhtiöittämiselle olisi aina selkeät perusteet ja että yhtiöittämisen edut osoitettaisiin mahdollisimman hyvin etukäteen.
Bolagisering av statliga verksamheter ska ha tydliga grunder20.6.2018 06:45 | Tiedote
Bolagisering är ett sätt att göra verksamheter effektivare och smidigare, men samtidigt inskränker det riksdagens budgetmakt. Enligt Statens revisionsverk bör det alltid finnas tydliga grunder för bolagisering och fördelarna med bolagisering bör påvisas så väl som möjligt i förväg.
Yksittäisillä kehittämishankkeilla ei juuri vaikutusta ammatillisten tutkintojen suorittamiseen – toimenpiteiden yhtenäistäminen parantaisi tuloksia14.6.2018 06:45 | Tiedote
Ammatillisten tutkintojen suorittaminen on lisääntynyt ja keskeytykset vähentyneet, mutta muun muassa talouden yleinen kehitys ja työttömyysturvan muutokset ovat vaikuttaneet kehitykseen enemmän kuin yksittäiset kehittämishankkeet. Suurin osa ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeista on pieniä ja niiden tuloksia on vaikeaa arvioida.
Enskilda utvecklingsprojekt har knappt någon effekt på slutförandet av yrkesinriktade studier – enhetligare åtgärder skulle ge bättre resultat14.6.2018 06:45 | Tiedote
Fler avlägger examen och färre hoppar av yrkesinriktade utbildningar, men detta är inte så mycket en effekt av enskilda utvecklingsprojekt utan beror mer på bl.a. den allmänna ekonomiska utvecklingen och förändringar i utkomstskyddet för arbetslösa. De flesta av utvecklingsprojekten är små och deras resultat är svårbedömda.
Julkisen talouden vahvistuminen antaa hallitukselle edellytykset saavuttaa tavoitteensa8.6.2018 06:45 | Tiedote
VTV:n arvion mukaan hallituksella on aiempaa suuremmat mahdollisuudet saavuttaa vaalikauden tavoitteensa. Suuri osa hallituksen tavoitteista julkisen talouden kehitykselle näyttäisi talousennusteiden perusteella toteutuvan nyt, kun Suomen talous on kääntynyt kasvuun.
Den förbättrade offentliga ekonomin ger regeringen möjligheter att nå sina mål8.6.2018 06:45 | Tiedote
Enligt Statens revisionsverk har regeringen nu större möjligheter att nå sina mål. En stor del av regeringens mål för den offentliga ekonomin ser ut att nås enligt de ekonomiska prognoserna när Finlands ekonomi börjat växa igen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme