Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntavero nousee puolella miljoonalla suomalaisella – kuntien väliset erot kasvavat

Jaa
Kunnallisvero nousee ensi vuonna 480 000 asukkaalla, koska 46 kuntaa on päättänyt nostaa veroprosenttiaan vuodelle 2019. Nostajien määrä vähenee kuitenkin seitsemällä kuluvaan vuoteen verrattuna.

Kuntaliitto tiedottaa
20.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kuntavero nousee puolella miljoonalla suomalaisella – kuntien väliset erot kasvavat

Kunnallisvero nousee ensi vuonna 480 000 asukkaalla, koska 46 kuntaa on päättänyt nostaa veroprosenttiaan vuodelle 2019. Nostajien määrä vähenee kuitenkin seitsemällä kuluvaan vuoteen verrattuna.

– Tänä vuonna kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi etenkin siksi, että kuntien verotulot ovat kääntyneet laskuun. Tilanteen huomioiden nostajien määrä on maltillinen ja kertoo siitä, että kuntalaisten kukkarolle meneminen on viimesijainen keino talouden tasapainottamiseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina toteaa.

Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti, 22,50 prosenttia, on ensi vuonna Haapajärvellä, Honkajoella, Jämijärvellä, Reisjärvellä ja Teuvalla. Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on Kauniaisissa, 17,00 prosenttia. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,88 prosenttia, ja se nousee 0,04 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.

Ensi vuonna 180 kunnalla veroprosentti on 21,00 tai enemmän, joka on kriisikuntakriteeristön raja-arvo.

– Suurin osa korottajista on pieniä kuntia, joissa veroprosentit ovat jo ennestään korkeita ja valtionosuuksien merkitys tulopohjassa suuri. Kuntien väliset erot näyttävät edelleen kasvavan, vaikka koko maan taloustilanne on kohtuullisen hyvä. Näin ei voi jatkua. Korotuksissa näkyvät osaltaan myös valtionosuusleikkaukset ilman vastaavaa maan hallituksen tavoittelemaa kustannusten alenemaa, Timo Reina sanoo.

Eniten korottajia on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa korottajia on kymmenen. Satakunnan ja Pirkanmaan maakunnissa oli molemmissa kuusi korottajakuntaa.

Tyypillisin korotus on ensi vuodelle 0,50 prosenttiyksikköä. Suurin korotus on 1,50 prosenttiyksikköä, joka tehtiin yhdessä kunnassa, Oripäässä.

Veroprosentti laskee 26 000 kuntalaisella

Kuntavero laskee noin 26 000 asukkaalla, kun viisi kuntaa laskee veroprosenttiaan vuodelle 2019. Nämä kunnat ovat Finström, Kitee, Kumlinge, Kustavi ja Maarianhamina.

– Kiteellä veroprosentti laskee peräti 0,5 prosenttiyksikköä. Tämä on pitkäjänteisen talouden tasapainottamistyön tulosta. Vielä vuonna 2014 Kitee oli valtakunnan kärkiverottaja, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toteaa.

Suurimmissa kaupungeissa veroprosentti ei muutu

Suurimmissa kaupungeissa eli Espoossa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla veroprosentti ei muutu.

Ennallaan veroprosenttinsa pitää kaikkiaan 260 kuntaa.

Keskituloinen, noin 3 600 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaa kunnallisveroa keskimäärin noin 7 500 euroa vuodessa.

Kiinteistöveroja korotettiin maltillisesti

Yleinen, vakituisen asuinrakennuksen tai muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee yhteensä 34 kunnassa ja laskee 9 kunnassa.  Kiinteistöveron taso on edelleen kansainvälisesti vertailtuna alhainen.

– Ensi vuonna asumisesta ja kesämökeistä maksetaan yhteensä kiinteistöveroa keskimäärin noin 190 euroa asukasta kohden, havainnollistaa kuntatalousyksikön vt. johtaja Henrik Rainio.

Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,85 miljardia euroa. Se muodostaa noin neljä prosenttia kuntien tuloista.


Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
Kuntatalousyksikön vt. johtaja Henrik Rainio, p. 050 596 9635

Kuntakohtaiset veroprosenttitiedot vuodelle 2019 liitteenä Excel-tiedostona.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton viestit EU-vaaleihin: Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vihreässä siirtymässä onnistuminen ovat kohtalonkysymyksiä kuntien elinvoimaisuudelle18.4.2024 15:29:19 EEST | Tiedote

EU-vaaleissa ei määritellä pelkästään Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi vaan myös kuntien tulevaisuuskysymyksiä - siksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit! Kuntaliiton tavoitteena on, että kunnilla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää, houkutella investointeja sekä vahvistaa EU:n tukemana elinvoimaa alueellaan. Tavoittelemme myös työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen voimakasta edistämistä, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa.

Ramförhandlingarna hörsammade kommunerna delvis – normerna måste luckras upp snabbt16.4.2024 18:38:49 EEST | Tiedote

Kommunförbundet och kommunerna är lättade över att regeringen vid ramförhandlingarna lovade kompensera åtminstone en del av den statsandelsnedskärning som staten stått i beråd att genomföra till följd av slutnotan för social- och hälsovårdsreformen. Om nedskärningen hade genomförts fullt ut, hade det inneburit att kommunernas statsandelar minskat permanent med 400 miljoner euro. En förbättring av kommunalskattens effektivitet ger på lång sikt också större spelrum i kommunernas ekonomi.

Kehysriihi vastasi kuntien huoliin osittain – normien keventämisessä edettävä ripeästi16.4.2024 16:52:45 EEST | Tiedote

Kuntaliitto ja kunnat ovat helpottuneita, että hallitus lupasi kehysriihessä kompensoida edes osan sote-uudistuksen loppulaskuun liittyvästä valtionrahoituksen leikkauksesta. Jos leikkaus olisi toteutunut täysimääräisesti, se olisi merkinnyt 400 miljoonan euron pysyvää vähenemistä kuntien valtionosuuksiin. Myös kunnallisverotuksen efektiivisyyden parannus tuo pitkällä aikavälillä kuntien taloudenhoitoon lisää liikkumavaraa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye