Suomen ympäristökeskus

Kuntien ilmastopäästöt laskivat 8,7 prosenttia vuonna 2020

Jaa
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelman mukaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 8,7 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna.
Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 2005‐2020. © SYKE
Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 2005‐2020. © SYKE

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelman mukaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 8,7 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna.

Suurin pudotus tapahtui sähkön käytön päästöissä (-35 prosenttia). Sähkön käytön päästöjä laski siirtymä fossiilisten polttoaineiden käytöstä tuulivoimaan sekä lämpimän vuoden seurauksena laskenut sähkön kulutus.

Päästöt vähenivät kunnissa myös muilla sektoreilla. Kaukolämpöä tuotettiin enenevissä määrin biomassalla, ja öljylämmityksestä siirryttiin vaihtoehtoisiin lämmitystapoihin. Kaukolämmön päästövähenemien tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida, että laskenta ei sisällä biomassan korjuun vaikutuksia maakäyttösektorin kasvihuonekaasutaseisiin. Myös tieliikenteen päästöt laskivat lähes kaikissa kunnissa.

”Lopulliset tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että päästökehitys oli myönteinen vuonna 2020. Ennakkotietojen tarkentumisen lisäksi päästötuloksia ovat muuttaneet laskentaperiaatteiden hienosäädöt, jotka tekevät alueellisesta laskennasta entistä yhdenmukaisemman kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion kanssa”, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen SYKEstä.

Uudessa laskentatavassa teollisuusrakennusten erillislämmityksen päästöt luetaan teollisuuden päästöihin, kun ne aiemmin raportoitiin lämmitystapakohtaisissa tuloksissa. Muutos voi vaikuttaa Hinku-laskentasääntöjen mukaisiin päästöihin, sillä päästökauppaan kuuluvan teollisuuden päästöt jäävät laskennan ulkopuolelle.

Myönteinen päästökehitys on havaittavissa myös pidempää aikaväliä tarkasteltaessa. Päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa vuosina 2005-2020, jolloin keskimääräinen muutos on ollut -24,7 prosenttia.

Vuonna 2020 eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (27 %), maataloudesta (21 %), kaukolämmöstä (14 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11 %).

Asukaskohtaisissa päästöissä isoja eroja maakuntien välillä


Asukaskohtaiset päästöt laskivat kaikissa maakunnissa vuoden takaiseen verrattuna. Kuntien ja maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja päästöjen jakautumisessa eri sektoreille ja niiden kehityksessä. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa edellisen vuoden tavoin.

Maakuntien välillä eroja selittävät elinkeinorakenteiden, maantieteellisten ominaisuuksien, sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.

Päästölaskentaa kehitetään jatkuvasti


SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella.

Elokuussa 2021 julkaistun kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotietolaskennan (ALasPre) avulla tarjottiin ajantasaisempaa tietoa päästökehityksestä. Ennakkotietojen laskennassa ei ole käytössä kaikkia lopullisessa laskennassa käytettäviä aineistoja, minkä vuoksi nyt julkaistut tulokset poikkeavat osittain ennakkotiedoista.

”Verrattaessa vuoden 2020 ennakkotietoja ja lopullisia tuloksia, muun muassa liikenteen, maatalouden ja jätteiden käsittelyn päästöt ovat hyvin lähellä toisiaan. Sen sijaan ennakkolaskennan tarkkuutta tulee vielä parantaa erityisesti kaukolämmön ja sähkön käytön osalta”, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen SYKEstä.

Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.

Lue lisää: Päästölaskentapalvelut kehittyvät (uutinen 4.5.2022)

Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1008, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1128, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Sampo Pihlainen (raide- ja vesiliikenne), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 2225, etunimi.sukunimi@syke.fi
suunnittelija Tommi Forsberg (F-kaasut), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1116, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Jouko Petäjä (kaatopaikat), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1508, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi
Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1629, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 2005‐2020. © SYKE
Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 2005‐2020. © SYKE
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Finnish Ecosystem Observatory makes nature data accessible to all22.4.2024 15:13:39 EEST | Press release

The significance of nature data in society has grown significantly in recent years, as decision-making often requires more accurate, up-to-date, and diverse information about nature. The Finnish Ecosystem Observatory project has responded to society's information needs by, for example, building the Finnish Nature Information Hub website. In addition, a group bringing together different organisations has been established to coordinate nature information.

Finlands ekosystemobservatorium gör naturinformationen tillgänglig för alla22.4.2024 12:50:17 EEST | Tiedote

Behovet av naturinformation i samhället har de senaste åren ökat kraftigt, eftersom beslutsfattande ofta kräver allt mer exakt, aktuell och mångsidig information om naturen. Inom ramen för det finska ekosystemobservatorieprojektet har samhällets informationsbehov bland annat mötts genom att bygga en gemensam och omfattande plattform, Luontotieto.fi. Dessutom har projektet lett till att en samordningsgrupp för naturinformation har bildats, vilket tidigare inte funnits i Finland.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye