Kuntien kulutuksen hiilijalanjälki selvitettiin ensimmäistä kertaa – "Laajempi tietopohja tukee kuntien ilmastotyötä"

Laskennassa kulutuksen päästöjä tarkastellaan energiankulutuksen ja rakentamisen, liikkumisen, ruuan sekä tavaroiden ja palveluiden osalta. Vaasan kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhteensä 8,98 t CO2-ekv asukasta kohden. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien kulutuksesta aiheutuneet asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat keskimäärin 8,7 t CO2-ekv asukasta kohden.

Merkittävimpinä kulutuksen päästöjen lähteinä erottuivat valtaosassa kuntia energiankulutus ja rakentaminen sekä ruoka. Laskennassa ovat mukana hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli.

– Kulutuspohjainen hiilijalanjälki täydentää hyvin kaupunkien omaa ilmastopäästölaskentaa ja antaa mahdollisuuden toteuttaa ja seurata ilmastotoimia, joilla on vaikutus myös globaaleihin päästöihin. Kulutuspohjaisessa laskelmassa nousee esiin energian ja liikenteen rinnalle myös ruoan sekä tuotteiden ja palveluiden kulutus. Jokainen voi vaikuttaa näihin omassa arjessaan, jonka lisäksi kaupungit ja kunnat voivat huomioida nämä asiat esimerkiksi hankintapäätöksissään, Vaasan kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Mika Hakosalo kertoo.

– Vaasan vahvuutena on erityisesti energia-asiat ja tämän osuus kulutuksen päästöistä tuleekin laskemaan merkittävästi lähivuosina. Liikenteen päästöihin voimme vaikuttaa kaupungin, yritysten ja kaupunkilaisten yhteistyöllä, Hakosalo jatkaa.

Uudenlaista tietoa kuntalaisten päästöistä

Vastaavaa laskentaa ei Suomessa ole koskaan aiemmin toteutettu ja globaalistikin kulutuksen päästölaskennat ovat usein olleet maakohtaisia tai yksittäisten kuntien toteuttamia selvityksiä. Systemaattisesti ja luotettavasti kulutuksen päästöjä seuraavia kuntia ei globaalistikaan ole kuin yksittäisiä. Hankkeessa mukana olleet kunnat toimivat asian todellisina edelläkävijöinä.

Laskentaa varten kehitetty Kulma-malli tuottaa uudenlaista tietoa kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä, mm. kunnassa käytettyjen rakennusmateriaalien ja kunnassa kulutettujen elintarvikkeiden päästöistä. Uudenlaisen laskentamallin lähtökohtana on kuntalaisten kulutus ja siitä aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, onko hyödykkeet tuotettu kunnassa, muualla Suomessa tai ulkomailla.

– Uudet tulokset tekevät näkyväksi ne kuntalaisten toiminnasta aiheutuvat päästöt, jotka jäävät perinteisen kuntien päästölaskennan ulkopuolelle. Laajempi tietopohja tukee kuntien ilmastotyötä, jossa eri toimin pyritään vaikuttamaan myös kuluttajien valintoihin, hankkeen projektipäällikkö Emma Liljeström kertoo.

– Oli mahtavaa olla mukana tässä pioneerityössä. Ruoan sisällyttämisen laskentaan mahdollisti upea yhteistyö S-ryhmän kanssa ja pitkäaikainen tutkimustyömme aiheessa, Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri summaa hankkeen kokemuksia.

Kulutusta seurataan myös tulevina vuosina

Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavan kerran vuodelta 2022, jolloin voidaan arvioida vuosien välisiä eroja päästöissä. Esimerkiksi uudisrakentamisen päästöt saattavat vaihdella eri vuosina merkittävästikin. Jatkuva päästölaskenta auttaa tunnistamaan kuntien ja kuntalaisten kannalta päästövähennyskohteita kaikilta kulutuksen osa-alueilta.

– Toivon mukaan laskennan piiriin saadaan tulevina vuosina myös lisää kuntia. Esimerkiksi pienten kuntien ja suurempien kaupunkien väliset erot kulutuksessa kiinnostavat varmasti laajastikin, Liljeström arvelee.

Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hanketta rahoittivat siihen osallistuneet kunnat sekä Kestävä Lahti -säätiö. Ruuankulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskennan mahdollisti yhteistyö S-ryhmän kanssa.

Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista löydät Sitowisen sivuilta.