Kuntien markkinointitutkimus 2021: Kunta kokonaisuutena ja matkailukohteena ovat kaksi tärkeintä markkinoinnin painopistealuetta
Kunnilta kysyttiin muun muassa markkinoinnin organisoinnista, resursseista, tavoitteista ja suunnittelusta, kunnan profiloinnista, muuttohoukuttimista ja visuaalisesta ilmeestä sekä markkinointiviestinnän keinoista.
-Kunnat ovat tekemässä yhä suunnitelmallisempaa ja kunnan strategiaa tukevaa markkinointiviestintää. Vaikuttaisi myös siltä, että brändin kehittämiseen panostetaan aiempaa enemmän voimavaroja, sanoo Kuntaliiton markkinointipäällikkö Eija Rautiainen.
Kohderyhmät vakiintuneita
Markkinoinnin kohderyhmät ovat pysyneet samana vuoden 2018 kohderyhmiin verrattuna. Tärkeimpiä kohderyhmiä ovat tulevat asukkaat, yritykset, kuntalaiset ja matkailijat
Tärkeimmät osa-alueet kunnan markkinoinnin kannalta ovat asukasmarkkinointi, elinkeino- tai yritysmarkkinointi, kunnan julkisuus ja mielikuvamarkkinointi ja matkailumarkkinointi. Myös työnantajamielikuvamarkkinointi, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden markkinointi, sisäinen markkinointi ja kansainvälinen markkinointi koettiin huomionarvoiseksi,
Muutto- tai investointihoukuttimia on käytössä 27 prosentilla kyselyyn vastanneista kunnista. Muuttohoukuttimina käytetään muun muassa edullisia tontteja, vauvarahaa, tervetuliaslahjaa, edullisia palveluita, edullisia toimitiloja, rahasummaa sekä laina- ja korkotukea.
Kuntien markkinoinnin profiloinnissa viiden tärkeimmän asian joukko on sama kuin vuonna 2018: Elinympäristö, luonto, asuminen, lapsi-/perheystävällisyys ja kunnan sijainti.
- On ilahduttavaa havaita, että nämä vastaavat hyvin niitä asioita, jotka kuntalaiset ovat nostaneet tärkeimpiin asioihin hyvässä kotikunnassa eli hyvä asuinympäristö, hyvät palvelut ja luonnonläheisyys. Myös turvallisuuden merkitys on korostunut niin markkinoinnissa kuin myös kuntalaisten arvostamissa asioissa, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Tärkeimpiä tai melko tärkeitä markkinointiviestinnän keinoja ovat sosiaalinen media, asiakaspalvelua, verkkomainontaa, sisäinen viestintää, henkilökohtaista suhdetoiminta ja tapahtumamarkkinointi.
Markkinoinnin resurssit laskusuunnassa, yhteistyötahojen merkitystä pidetään tärkeänä
Viimeisen kolmen vuoden aikana 40 prosenttia arvioi markkinointiresurssien kasvaneen. Seuraavan kolmen vuoden aikana 33 prosenttia arvioi resurssien kasvavan. Markkinoinnin haasteiksi ja kehittämiskohteiksi koettiin resurssipula, budjetointi ja suunnitelmallisuus/priorisointi. Markkinointiin ja viestintään liittyviä tehtäviä hoitaa päätoimisesti 46 prosenttia ja sivutoimisesti 54 prosenttia vastanneista.
Kunnan omistamat elinkeinoyhtiö, kehittämisyhtiöt ja matkailuorganisaatiot ovat mukana vahvimmin kuntien markkinoissa. Kunnat osallistuvat vahvasti matkailu-, elinkeino ja yritys- ja tapahtumamarkkinointiin.
Lisätietoja:
Eija Rautiainen, markkinointipäällikkö, puh. +358 45 316 1600, eija.rautiainen@kuntaliitto.fi
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, puh. +358 9 771 2504, +358 50 337 5634, Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi
Tulosten yhteenveto on tiedotteen liitteenä ja Kuntaliiton verkkosivuilla www.kuntaliito.fi .
Yhteyshenkilöt
Katariina PohjolaViestintäkoordinaattoriSuomen Kuntaliitto ry
Puh:+358 50 355 2574katariina.pohjola@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.
Kunnat haastavassa tilanteessa, kun perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee – 2030-luvulla on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän14.3.2024 09:15:56 EET | Tiedote
Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa.
Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.
TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.
Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut23.2.2024 08:12:18 EET | Tiedote
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme