Kuntien toimintaa seurataan paikallislehdistä - sosiaalinen media ja kuntien oma viestintä kasvattavat suosiotaan

Sosiaalinen media on kasvattanut merkittävästi suosiotaan kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamisessa vuodesta 2008 lähtien. Myös kuntien verkkosivuja seurataan nyt aiempaa ahkerammin.

- Vaikka kuntien viestintä yleistyy erilaisissa digitaalisissa kanavissa, perinteisimpiä kanavia ei kuitenkaan kannata unohtaa. Samalla myös tulevissa kuntavaaleissa valittavat valtuutetut ovat keskeisessä roolissa kehittämässä kuntalaisten osallisuutta, vuorovaikutteisuutta ja päätöksenteon avoimuutta, muistuttaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Yli 50-vuotiaat aktiivisimpia seuraajia

Kyselyn mukaan aktiivisimmin erilaisia viestintäkanavia seuraavat 50–59-vuotiaat ja 60–69-vuotiaat kuntalaiset. Vähiten kanavia seuraavat alle 30-vuotiaat.

Kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraaminen paikallisesta ja maakunnallisesta sanomalehdestä, radiosta ja televisiosta sekä erilaisista tiedotuslehdistä on yleisintä vanhimmassa, vähintään 70-vuotiaiden ikäryhmässä.

Kunnan verkkosivuja seuraavat ahkerimmin 40–49-vuotiaat ja sosiaalisen median kanavia 30–39-vuotiaat. Nuorimmat vastaajat, eli 18–29-vuotiaat, seuraavat sosiaalisen median kanavia lukuun ottamatta vähiten erilaisia kanavia.

Nuorimmassa ikäluokassa eri viestintäkanavien seuraaminen on entisestään vähentynyt vuodesta 2017. Myös sosiaalisen median kanavien seuraaminen on vähentynyt siitä huolimatta, että valtaosassa kunnista on otettu käyttöön Facebookin lisäksi myös muita kanavia.

Kuntaliiton kyselyn* mukaan kunnista 99 prosenttia viestii Facebookissa ja 90 prosenttia Instagramissa. Seuraavaksi suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat YouTube, Twitter ja LinkedIn.

Pienissä kunnissa viestintää seurataan eniten

Erilaisia viestintäkanavia kunnan asioiden seuraamiseen käytetään eniten alle 5 000 asukkaan kunnissa ja vähiten yli 100 000 asukkaan kunnissa.

Yksittäisten tutkimuskuntien välillä on jonkin verran vaihtelua kunnan asioiden seuraamiseen käytettävien viestintäkanavien määrissä. Kuntalaiset seuraavat oman kunnan sosiaalisen median kanavia erityisesti pienemmissä kunnissa.

- Suurissa kaupungeissa etäisyys kunnan, kuntapäättäjien ja yksittäisten kuntalaisten välillä on suurempi, mikä voi heijastua vähäisempänä kiinnostuksena kunnan asioiden ja päätöksenteon seuraamiseen, Pekola-Sjöblomtoteaa.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 -kyselystä, johon vastasi viime keväänä yli 10 000 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa, jossa on mukana 43 kuntaa eri puolilta Suomea.

*Kuntien verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön selvitys 2020: https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kaksi-kunnanjohtajaa-kolmesta-sosiaalisessa-mediassa 

Lisätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(a)kuntaliitto.fi

 Lisätietoja Kuntalaistutkimuksesta 2020: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2020