Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntien toimintaa seurataan paikallislehdistä - sosiaalinen media ja kuntien oma viestintä kasvattavat suosiotaan

Jaa

Kuntalaiset seuraavat oman kuntansa asioita yleisimmin paikallislehtien tai ilmaisjakelulehtien välityksellä. Vähintään kaksi kolmesta kuntalaisesta seuraa asioita myös radiosta, televisiosta tai maakunnallisesta sanomalehdestä. Selvästi yli puolet ilmoittaa seuraavansa kunnan kotiin jakamia tiedotuslehtiä tai muita tiedotteita.

Sosiaalinen media on kasvattanut merkittävästi suosiotaan kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamisessa vuodesta 2008 lähtien. Myös kuntien verkkosivuja seurataan nyt aiempaa ahkerammin.

- Vaikka kuntien viestintä yleistyy erilaisissa digitaalisissa kanavissa, perinteisimpiä kanavia ei kuitenkaan kannata unohtaa. Samalla myös tulevissa kuntavaaleissa valittavat valtuutetut ovat keskeisessä roolissa kehittämässä kuntalaisten osallisuutta, vuorovaikutteisuutta ja päätöksenteon avoimuutta, muistuttaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Yli 50-vuotiaat aktiivisimpia seuraajia

Kyselyn mukaan aktiivisimmin erilaisia viestintäkanavia seuraavat 50–59-vuotiaat ja 60–69-vuotiaat kuntalaiset. Vähiten kanavia seuraavat alle 30-vuotiaat.

Kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraaminen paikallisesta ja maakunnallisesta sanomalehdestä, radiosta ja televisiosta sekä erilaisista tiedotuslehdistä on yleisintä vanhimmassa, vähintään 70-vuotiaiden ikäryhmässä.

Kunnan verkkosivuja seuraavat ahkerimmin 40–49-vuotiaat ja sosiaalisen median kanavia 30–39-vuotiaat. Nuorimmat vastaajat, eli 18–29-vuotiaat, seuraavat sosiaalisen median kanavia lukuun ottamatta vähiten erilaisia kanavia.

Nuorimmassa ikäluokassa eri viestintäkanavien seuraaminen on entisestään vähentynyt vuodesta 2017. Myös sosiaalisen median kanavien seuraaminen on vähentynyt siitä huolimatta, että valtaosassa kunnista on otettu käyttöön Facebookin lisäksi myös muita kanavia.

Kuntaliiton kyselyn* mukaan kunnista 99 prosenttia viestii Facebookissa ja 90 prosenttia Instagramissa. Seuraavaksi suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat YouTube, Twitter ja LinkedIn.

Pienissä kunnissa viestintää seurataan eniten

Erilaisia viestintäkanavia kunnan asioiden seuraamiseen käytetään eniten alle 5 000 asukkaan kunnissa ja vähiten yli 100 000 asukkaan kunnissa.

Yksittäisten tutkimuskuntien välillä on jonkin verran vaihtelua kunnan asioiden seuraamiseen käytettävien viestintäkanavien määrissä. Kuntalaiset seuraavat oman kunnan sosiaalisen median kanavia erityisesti pienemmissä kunnissa.

- Suurissa kaupungeissa etäisyys kunnan, kuntapäättäjien ja yksittäisten kuntalaisten välillä on suurempi, mikä voi heijastua vähäisempänä kiinnostuksena kunnan asioiden ja päätöksenteon seuraamiseen, Pekola-Sjöblomtoteaa.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 -kyselystä, johon vastasi viime keväänä yli 10 000 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa, jossa on mukana 43 kuntaa eri puolilta Suomea.

*Kuntien verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön selvitys 2020: https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kaksi-kunnanjohtajaa-kolmesta-sosiaalisessa-mediassa 

Lisätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(a)kuntaliitto.fi

 Lisätietoja Kuntalaistutkimuksesta 2020www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2020

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommundirektörernas arbetshälsa: Kommundirektörernas arbetsförmåga är god, men på väg att försämras5.3.2021 09:29:59 EETTiedote

Enligt en undersökning som Kommunförbundet utförde tillsammans med Keva och Finlands Kommundirektörer rf bedömer tre av fyra (76 %) kommundirektörer att den egna arbetsförmågan är relativt god eller mycket god när det gäller den psykiska belastningen i arbetet. Situationen har försämrats något, år 2018 bedömde 82 % av kommundirektörerna att arbetsförmågan var relativt god eller mycket god.

Undersökning: stort samarbetsbehov mellan social- och hälsovården och andra kommunala tjänster2.3.2021 10:05:27 EETTiedote

Utredningen om behovet av samarbete mellan social- och hälsovårdstjänsterna och kommunens anknytande uppgifter är klar. I undersökningen, som genomfördes i samarbete mellan Kommunförbundet och Tammerfors universitet, utreddes samarbetsbehoven och vikten av samarbete mellan social- och hälsovården och andra tjänster som kommunen tillhandahåller. – Hittills har kontakten mellan social- och hälsovårdstjänsterna och annan kommunal basservice beaktats endast i begränsad utsträckning i valet av strukturer och arbetsfördelning i vårdreformen. Undersökningen och den information den ger är alltså mer än välkommen, säger Kommunförbundets vice vd Hanna Tainio. Undersökningen visar att främjande av välfärd och hälsa är en central uppgift som förenar olika aktörer. Det samarbetas redan nu kring främjande av välfärd och hälsa, men det är också det område där behovet av samarbete upplevs vara störst. Det vore viktigt att de aktörer som ansvarar för främjandet av välfärd och hälsa kan följa hur målen

Tutkimus: sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntien muiden tehtävien välillä voimakkaita yhteistyötarpeita2.3.2021 09:58:09 EETTiedote

Yhteistyötarpeita koskeva selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja niihin liittyvistä kuntien tehtävistä on valmistunut. Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin yhteistyötarpeita ja niiden painoarvoa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kunnan muiden tehtävien välillä. - Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden kunnallisten peruspalveluiden yhteyttä on toistaiseksi huomioitu vain rajallisilta osin sote-uudistuksen rakenne- ja työnjakoratkaisua valittaessa. Selvitys ja sen tuottama tieto on siis enemmän kuin tervetullutta, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio Tutkimus osoitti, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen eri tahoja yhdistävä tehtävä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä tehdään jo nykyisin, mutta siinä myös koetaan olevan eniten yhteistyön tarvetta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastuussa olevien toimijoiden olisi tärkeää pystyä seuraamaan, kuinka tavoitteet

Hot och våld ökar fortfarande inom prehospital akutsjukvård – räddningsverken oroade över ökat fysiskt våld vid uppdrag23.2.2021 09:26:36 EETTiedote

Den ökade förekomsten av hot och våld mot räddningsverkens personal samt fysiska angrepp vid utryckningar inom den prehospitala akutsjukvården oroar räddningsverken. Räddningsverkens partnerskapsnätverk som koordineras av Kommunförbundet har fört statistik över anmälningar om hot och våld mot räddningsverkens personal sedan år 2014. Från 2016 till 2020 har anmälningarna ökat med 67 procent.

Uhka- ja väkivaltatilanteet edelleen kasvussa ensihoidossa - pelastuslaitokset huolissaan fyysisen väkivallan lisääntymisestä tehtävillä23.2.2021 09:24:26 EETTiedote

Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyys ja fyysisen väkivallan lisääntyminen ensihoitotehtävillä huolestuttaa pelastuslaitoksia. Kuntaliiton koordinoima Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita vuodesta 2014 lähtien. Vuodesta 2016 vuoteen 2020 ilmoitukset ovat lisääntyneen 67 prosenttia.

Kommunala beslutsfattarundersökningen: planläggning, bostadspolitik och samarbete med lokala företag viktiga för kommunens livskraft22.2.2021 10:47:10 EETTiedote

En stor del av de kommunala beslutsfattarna anser att planläggningen, markanvändningen, samarbetet med lokala företag och bostadspolitiken har stor betydelse när det gäller att bevara och förbättra kommunens livskraft och välfärd. - Planläggningen, bostadspolitiken och samarbetet med företag utgör i stor utsträckning lokala lösningar för att främja livskraften, säger Siv Sandberg, forskare vid Åbo Akademi. Andra högt värderade metoder är att förebygga utslagning och marknadsföra kommunen. Planläggningen och markanvändningen har behållit sin ställning som viktiga åtgärder under en lång tid, eftersom de också under undersökningsåren 2015 och 2017 ansågs vara de viktigaste metoderna att bygga upp livskraften. Planläggningen och markanvändningen betraktas som viktigast i kommuner av alla storleksklasser. – De kommunala beslutsfattarna har en viktig roll i att främja kommunens livskraft. Undersökningen visar att kommunens livskraft och välfärd bygger på många slags åtgärder, som nästan alla

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme