Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntien työllisyydenhoidon panostukset yltävät miljardiin euroon

Jaa

Kunnat käyttivät vuonna 2017 työllisyydenhoitoon noin 400 miljoonaa euroa ja elinkeinopolitiikkaan arviolta yli 200 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien osuus työmarkkinatuesta on runsaat 400 miljoonaa euroa, joten kuntien panostukset työllisyydenhoitoon yltävät yhteensä yli miljardiin euroon.

Kasvua viiden vuoden takaiseen kyselyyn on 240 miljoonaa euroa, mikä selittyy pääosin kuntien maksuosuudella työmarkkinatuesta. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kyselystä, jolla kartoitettiin kuntien työllisyydenhoidon panostuksia.

Kysely lähetettiin helmikuussa 121 kunnan työllisyysasioista vastaavalle henkilölle. Kyselyn vastausprosentti on 63 ja vastaukset edustavat noin 3,2 miljoonaa asukasta.

-Kunnat satsaavat työllisyyden hoitoon yhtä paljon kuin valtio. Miljardin euron panostuksen lisäksi työllisyyttä edistetään kunnissa muun muassa ammatillisen koulutuksen ja kotouttamisen avulla sekä yritystoiminnan edellytyksiä tukevilla infra-investoinneilla, kertoo varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kustannukset suurimmat isoissa kaupungeissa

Kysely osoitti, että työllisyyden hoidon kustannukset asukasta kohden ovat suurimmat yli 55 000 asukkaan kaupungeissa ja pienimmät alle 10 000 asukkaan kaupungeissa. Suuret kaupungit myös maksavat suhteessa suurempaa osuutta kuntien osarahoittamasta työmarkkinatuesta.

-Suurimmat kaupungit panostavat työllisyyteen eniten asukasta kohden, mutta niillä on tarjolla myös sellaisia työllisyyttä edistäviä palveluja, joilla ei voi vaikuttaa työmarkkinatuen kustannuksiin. Näitä palveluja ovat esimerkiksi terveyspalvelut,kertoo kehittämispäällikkö Erja Lindberg.

-Selvästi eniten kunnat käyttävät rahaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen lisäksi palkkatukeen. Henkilötyövuodet kuntien työllisyydenhoitoon ovat yhteenlaskettuna koko maassa arviolta jo noin 2 500.

Kuntien roolia tulee vahvistaa

Kuntaliiton mukaan työvoimahallinnon resurssien ja toimivallan siirtäminen kokonaan kunnille tehostaa merkittävästi työllisyydenhoitoa ja yksinkertaistaa järjestelmää.

Keskeistä on koota kaikki työllistymisen monialaiset yhteistyömallit ja toimivalta yksiin käsiin kuntatasolle. Erityisen merkittävässä roolissa jatkossa on kuntavetoinen työllisyyttä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), johon jokaisen kunnan on kuuluttava. TYP:n lisäksi merkittävässä roolissa ovat nuorten Ohjaamot, työpajat, maahanmuuttajien osaamiskeskukset sekä osatyökykyisten työllistämisen monialaiset koordinaatioverkostot.

-Olemme iloisia, että tuoreessa hallitusohjelmassa kuntien roolia työllisyyspalvelujen järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyspalvelujen järjestäminen ja toteuttaminen voidaan antaa jatkossa sopimuksella yhden tai useamman kunnan tehtäväksi ja toimeenpanoa tuetaan tarvittaessa erillislainsäädännöllä, Reina sanoo.

Lisätietoja

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700

Erja Lindberg, kehittämispäällikkö, p. 050 381 4096

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

I stora städer stabiliserades kostnadsutvecklingen för hälso- och sjukvården, i medelstora kommuner ökade social- och hälsovårdskostnaderna18.6.2019 10:00:00 EESTTiedote

Kommunförbundet har utrett kostnaderna för hälso- och sjukvården i stora städer och kostnaderna för social- och hälsovården i medelstora kommuner år 2018. Enligt jämförelsematerialet ökade kostnaderna för hälso- och sjukvården bara lite i de stora städerna. I de medelstora kommunerna ökade social- och hälsovårdskostnaderna betydligt.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme