Kuntoutusjärjestöt vaativat vastuuta väliinputoajista sote- ja maakuntapalveluissa
Kuntoutuksen haasteena on pirstoutunut järjestelmä. Monet heikoimmassa asemassa olevat ovat jääneet vaille tarvitsemiaan palveluja. Kuntoutusjärjestöt vaativat sote- ja maakuntauudistuksessa vastuuta väliinputoajista. Järjestöt peräänkuuluttavat yhdenvertaisempaa järjestelmää ja vahvaa roolia järjestölähtöiselle kuntoutukselle.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on laaja-alaiset tehtävät kuntoutusjärjestelmässä. Järjestöt toimivat kuntoutumisen asiantuntijoina, vertaistukijoina ja kehittäjinä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten parissa. Maakunnilta tarvitaan tukea ja avustusta järjestöjen auttamistyölle. Sote-uudistuksen järjestämislaissa on varmistettava maakuntien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyö.
Kuntoutuja-asiakkaita edustavat sosiaali- ja terveysalan järjestöt on otettava huomioon kokonaisvaltaisen kuntoutumisen asiakassuunnitelmassa. Asiakassuunnitelma tehdään niille asiakkaille, joilla on useampia palveluita ja palveluntuottajia.
Järjestölähtöinen kuntoutus on tärkeä osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää. Suomessa on yli 300 järjestöjen ylläpitämää toimipaikkaa ja yli 200 päihde- ja mielenterveysyhdistystä. Nämä toteuttavat ja kehittävät työikäisten kuntoutusta vuosittain kymmenillä miljoonilla euroilla.
Kuntoutuskomitean mietintö luovutettiin tänään sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle.
Järjestöt tuntevat ihmisten arkipäivän tarpeet
Järjestöjen perustehtävä on palvella useimmiten niitä ihmisiä, jotka jäävät tai ovat vaarassa jäädä väliinputoajiksi julkisessa palvelujärjestelmässä. Järjestöt antavat tukea monenlaisissa ja laaja-alaisissa työ- ja toimintakyvyn haasteissa, jotka ovat syntyneet esimerkiksi pitkittyneen työttömyyden, mielenterveysongelmien, oppimisvaikeuksien tai syrjäytymisen vuoksi.
”Järjestöillä on tiivis ja suora yhteys palvelujen käyttäjiin, ne tuntevat asiakkaidensa tarpeet ja kehittävät toimintaa yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kuntoutuspalvelujen käyttäjät ja järjestötoimijat tuntevat ihmisten arkipäivän haasteet ja voivat tarjota alueellaan kohdennettua käyttäjäkokemusta ja -asiantuntijuutta palvelujen suunnittelijoille ja järjestäjille”, Kuntoutuskomitean puheenjohtaja Kari Välimäki totesi mietinnön luovutustilaisuudessa.
Järjestöt parantavat ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, antavat vertaistukea ja kuntoutuksen ohjausta sekä tuottavat varsinaista kuntoutuspalvelua. Tämän lisäksi järjestöt edistävät ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista osallisuutta kuntoutustoimien jälkeen.
”Järjestöt ansaitsevat vahvan aseman tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa ja maakunnissa. Järjestöjen aseman pitää olla tunnistettu ja tunnustettu kaikissa palveluiden suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä koskevissa vaiheissa ja päätöksissä", SOSTEa kuntoutuskomiteassa edustanut Miina Sillanpään Säätiön säätiönjohtaja Eija Sorvari painotti.
Ilman maakuntien tukea toiminnot supistuvat tai loppuvat
"Kuntoutuksella on tärkeä rooli tulevissa maakunnissa. Nykyisin kuntarahoitusta saavien järjestöjen toiminnat ovat vaarassa supistua tai loppua kokonaan, jos maakuntien ja järjestöjen yhteistyötä ei varmisteta sote- ja maakuntauudistuksissa", kuntoutusverkoston puheenjohtajat Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu ja Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen varoittivat.
Järjestöjen saama rahoitus perustuu pitkälti sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn veikkausvoittovaroihin ja kuntien avustuksiin. Järjestöjen tekemän työn jatkuminen edellyttää kuntien ja maakuntien yhteistyötä ja tukea.
Kuntoutuskomitean mietinnön ehdotukset esitellään kuntoutusverkosto KUVEn tilaisuudessa Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa 30.11.2017 klo 8.30 - 10.00. Tilaisuus on avoin kaikille kuntoutuksen uudistumisesta kiinnostuneille.
Kuntoutuskomitean tehtävänä oli arvioida kuntoutuksen lainsäädännön ja rahoituksen muutostarpeet sekä tehdä ehdotus uudistetuksi kuntoutusjärjestelmäksi ja sen edellyttämiksi säädösmuutoksiksi siten, että kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden vastuunjako on selvä ja asiakaslähtöinen kuntoutus toimii saumattomasti.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTEa on kuntoutuskomiteassa edustanut Miina Sillanpään säätiön säätiönjohtaja Eija Sorvari, varajäsenenä Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu. Kuntoutusverkoston KUVEn varapuheenjohtaja Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen on ollut kuntoutuskomitean työelämäjaoston jäsen, varajäsenenä vanhempi asiantuntija Matti Tuusa Kuntoutussäätiöstä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Lapinleimu, toiminnanjohtaja, Kuuloliitto, p. 040 823 2471, pekka.lapinleimu@kuuloliitto.fi
Soile Kuitunen, toimitusjohtaja, Kuntoutussäätiö, p. 044 781 3117, soile.kuitunen@kuntoutussaatio.fi
Eija Sorvari, säätiönjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö, p. 040 520 5485, eija.sorvari@miinasillanpaa.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 280 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä.
Kuntoutusverkosto KUVE on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Kuntoutussäätiön koordinoima vaikuttajaverkosto, johon kuuluu yli 80 kuntoutuksen toimijaa, järjestöä ja viranomaistahoa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.