Suomen Akatemia

KUTSU: Arkista ja arktista tiedettä - Tieteen aamukahvit johdattavat Tieteen päivien teemoihin

Jaa

Millaista on tutkia arktisia alueita? Entä miten tieteellisistä innovaatioista tulee osa ihmisten arkea? Tieteen aamukahvit aloittavat Tieteen päivät keskiviikkona, torstaina ja perjantaina. Aamukahveilla syvennytään valittuihin teemoihin kunkin päivän ohjelmasta. Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua ja nauttimaan kupponen kuumaa.

Paikka: Kahvila, Helsingin yliopiston päärakennus

Aika: Keskiviikko, torstai ja perjantai 9.1.-11.1.2019 kello 9-9.45

Keskiviikkona 9.1. Tieteen aamukahveilla keskustellaan ihmisten elämänlaatua parantavista innovaatioista ja niiden syntyprosessista. Esimerkiksi monet arkemme teknologisista innovaatioista ovat pitkän tieteellisen työn tulosta. ”Kuukausittain esiteltävät uudet kännykkämallit antavat kuvan nopeasti muuttuvasta teknologiasta. Näkyvissä on kuitenkin vain jäävuoren huippu: uudet tuotesukupolvet vaativat vuosien kehittelyn ja niiden takana olevat tuotantoteknologiat jo kymmenien vuosien tutkimus- ja kehitystyön”, sanoo keskiviikon aamukahveilla kuultava Tuomo Suntola, joka voitti vuoden 2018 Millenium-teknologiapalkinnon.

Keskiviikon aamukahvien toisena asiantuntijana on keskustelemassa tutkija Päivi Myllärinen (Valio Oy), jolle eduskunta myönsi vuoden 2018 Naisille suunnatun innovaatiopalkinnon. Tilaisuudessa esittäytyy myös Tieteen päivien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja professori Tuija Pulkkinen (Helsingin yliopisto), joka kertoo Tieteen päivien monipuolisesta ohjelmasta.

Torstaina 10.1. aamukahvien teemana on arktisten alueiden tutkimus, jonka kulta-aikaa eletään juuri nyt. Hengenvaarallisesta löytöretkeilystä on siirrytty tarkasti suunniteltuun tutkimukseen, josta tekniikka ja uudet työkalut ovat tehneet tieteellisesti tuottoisampaa. ”Pohjoisten järvien pohjaan kerrostuneiden sedimenttien avulla selvitämme järvien hiilivarastojen kertymistä tuhansien vuosien aikajänteellä, erityisesti lämpimien vaiheiden aikana”, kertoo omasta tutkimusaiheestaan Maija Heikkilä, geologian tohtori ja akatemiatutkija Helsingin yliopistosta.

Torstaina keskustelemassa on myös professori Tomas Roslin Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU). Maija Heikkilä ja Tomas Roslin ovat tutkijoina mukana Suomen Akatemian ARKTIKO-akatemiaohjelmassa, jossa tutkitaan arktisen alueen kehitykseen vaikuttavia muutostekijöitä ja muutoksen dynamiikkaa.

Perjantaina 11.1. aamukahveilla keskustellaan ilmastonmuutoksesta poliittisessa keskustelussa. Aamun asiantuntijoina ovat akateemikko Markku Kulmala Helsingin yliopistosta ja vanhempi tutkija Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista. ”Poliittinen polarisaatio eli napaistuminen kietoutuu yhä tiukemmin osaksi ilmastopoliittista keskustelua. Ilmastosta tulee identiteettipolitiikkaa ja kamppailua symboleista”, Antto Vihma avaa tulevan keskustelun teemaa.

Aamukahvit järjestää Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Suomen Akatemia ja Tekniikan Akatemia -säätiö TAF. Aamukahvien moderaattorina toimii Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen.

Yhteyshenkilöt

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
viestintäjohtaja
p. 029 533 5118
riitta.tirronen@aka.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2019 rahoitamme tutkimusta 458 miljoonalla eurolla. Osa rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista. Akatemia toimii  opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Finlands Akademi beviljar över 30 miljoner euro till forskningsinfrastrukturer som främjar högklassig vetenskap18.1.2019 15:10Tiedote

Finlands Akademi beslutade idag om finansiering på sammanlagt 32,4 miljoner euro för att stärka forskningens infrastrukturer. Finansieringen fördelas mellan 21 infrastrukturer och 22 organisationer. Finansieringen beviljas för stärkande och uppgradering av nationellt betydelsefulla infrastrukturer som främjar högklassig vetenskaplig forskning. Bland finansieringsmottagarna finns två nya initiativ som inte finns med i Finlands vägvisare för forskningsinfrastrukturer.

Korkeatasoista tiedettä edistäville tutkimusinfrastruktuureille yli 30 miljoonaan euron rahoitus Suomen Akatemialta18.1.2019 15:10Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 32,4 miljoonaa euroa tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen. Rahoitus jakautuu 21 tutkimusinfrastruktuurille ja 22 tutkimusorganisaatiolle. Rahoitusta myönnettiin kansallisesti merkittävien ja korkeatasoista tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja laajentamiseen. Uusia, tiekartan ulkopuolisia rahoituksen saajia oli kaksi.

Suomen Akatemia valitsi lippulaivaohjelmaan neljä uutta osaamiskeskittymää8.1.2019 13:30Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut neljä osaamiskeskittymää rahoitettaviksi lippulaivaohjelmassa. Lippulaivaohjelman kokonaisuus on nyt valmis ja siihen kuuluu kuusi osaamiskeskittymää, joiden taustaorganisaatioina on kuusi yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja HUS. Ne rahoittavat vuosina 2019-2022 lippulaivoja yhteensä 320 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian rahoitus lippulaivaohjelmalle on 54,5 miljoonaa euroa.

Vetenskapens tillstånd 2018:vetenskapens nivå i Finland har höjts - Koncentrationer av forskning och kunskap, fenomenbaserad forskning och forskningsprofilering lägger grunden för framtida utveckling10.12.2018 10:00Tiedote

Finlands Akademi offentliggjorde idag 2018 års utvärderingsrapport om vetenskapens tillstånd i Finland. Resultaten, som grundar sig på bibliometriska indikatorer, visar att vetenskapens nivå i Finland har höjts under 2010-talet.Personer som avlagt doktorsexamen står för en allt större andel av den forskning som bedrivs i landet.Antalet forskningsårsverken vid statliga forskningsinstitut har minskat väsentligt.I framtiden kommer fenomenbaserad forskning, koncentrationer av forskning och kunskap samt forskningsprofilering att få allt större betydelse inom forskningens utveckling.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme