Helsingin yliopisto

KUTSU: Konferenssi nostaa kaikkien nuorten äänet kuuluviin

Jaa

Nuorten ääntä nostetaan monella tavalla kuuluville Suomi 3.0 – Kaikki nuoret kestävää kehitystä rakentamassa -konferenssissa Helsingin yliopistolla 22.-23. marraskuuta.

Erilaisista taustoista tulevien nuorten mahdollisuudet yhteiskunnassa nostetaan keskusteluun konferenssin paneelikeskustelussa, jossa keskustelemassa ovat nuoret itse. Mikä on nuorten viesti päättäjille? Miltä tämän päivän ja tulevaisuuden Suomi näyttää nuorten silmin?

Vallataan verkkokeskustelu -hackathonissamme konferenssin osallistujat ja nuorten ryhmät sekä kuka vain kiinnostunut eri puolilla maata kommentoivat kestävän kehityksen indikaattoreita, jotta nuorten toiveita, tarpeita ja ajatuksia saadaan suoraan päättäjien, virkamiesten ja tutkijoiden tietoon.

Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää puhuu osallistumisen mahdollisuuksien eriarvoistumisesta. University College Londonin professori Ann Phoenix puolestaan pohtii nuorten hyvinvointia intersektionaalisuuden näkökulmasta.

Vrije Universiteit Brusselin professori Jamal Shahin pohtii nuorten osallistumista internetin hallinnointiin ja Nuorisotutkimusseuran tutkija Antti Kivijärvi kertoo uusista, muodostumassa olevista etnisyyksistä.

Toivotamme median lämpimästi tervetulleeksi kuulemaan ja keskustelemaan nuorten asioista ja nuorten kanssa. Paikkana toimii Helsingin yliopiston Athena-rakennuksen Sali 107 (Siltavuorenpenger 3A, 1 krs).

Konferenssin ohjelma löytyy osoitteesta http://www.allyouthstn.fi/suomi-3-0/

 

Nuorten luottamus yhteiskuntaan ja halu osallistua avainasemassa

ALL-YOUTH-hanke tutkii strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoituksella nuorten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan sekä sitä, miten nuorten luottamusta ja osallisuutta voidaan vahvistaa. Nuorten luottamus yhteiskuntaan ja heidän halunsa osallistua ovat edellytys kestävän hyvinvoinnin rakentamiselle.

Nuorten osallistumisen keinot muuttuvat ja digitalisoituvat.

- Tämä tulee huomioida päätösten ja lainsäädännön valmistelussa. Nuorten voimaannuttaminen pitäisi olla etusijalla, mutta tällä hetkellä nuoret ovat aliedustettuina esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja metsien käytöstä keskusteltaessa, tutkimushankkeen johtaja, professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta kertoo.

Syrjäytyneisiin nuoriin kohdistuneista ”korjaustoimenpiteistä” tulisi siirtää painopiste yleisten ohjaus- ja tukijärjestelmien kehittämiseen.

- Nuorilla on kestävän hyvinvoinnin kasvun avaimet käsissään, annetaan heidän avata niillä ovia tulevaisuuden Suomeen. Katsotaan, millainen on Suomi 3.0, Toivanen toteaa.

 

Lisätietoa:
Professori Reetta Toivanen
reetta.toivanen@helsinki.fi
+358 29 4123737

Projektikoordinaattori Katri Dewald
katri.dewald@helsinki.fi
+358 29 41 22457

facebook.com/ALLYOUTHSTN/
twitter.com/AllYouthKaikki
instagram.com/allyouthstn/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme