Kutsu medialle: Miten tieteestä tehdään kansalaisoikeus? Haastekilpailu Wide – Open Source Science 26.–28.10. Helsingin Leipätehtaalla
Wide – Open Source Science
Leipätehdas (Kaikukatu 4, Helsinki)
Avajaistilaisuus pe 26.10. klo 16.00
Ratkaisujen esittely su 28.10. 10.30
Järjestäjät: Helsingin yliopisto, Kansalliskirjasto, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, Helsinki Think Company
Maailmassa tuotetaan enemmän tieteellistä tietoa kuin koskaan ennen, mutta valtaosa siitä jää tavallisten kansalaisten, poliittisten päättäjien ja liike-elämän saavuttamattomiin tiedekustantamoiden maksumuurien taakse. Mitä voimme tehdä, jotta verovaroin tuotettu tieto olisi samanlainen helposti saavutettava kansalaisoikeus kuin kirjastot? Miten varmistamme, että tuorein tutkimustieto on huomioitu yhteiskunnallisesti merkittävissä päätöksissä?
Myös itse tieteellisessä prosessissa on avoimuuden haasteita. Nyt tutkijat tuottavat verovaroin tietoa, jolla tiedejulkaisijat tekevät rahaa. Yliopistojen ja muiden tiedeorganisaatioiden pulittamat aineistojen tilausmaksut nousevat vuosi vuodelta. Tutkija ei voi sanoutua irti käytännöstä, koska tutkimusrahoitus on riippuvaista julkaisujen määrästä. Miten tätä tieteellisen prosessin vääristymää pitäisi korjata Suomessa?
Maailma on yhä voimakkaammin heräämässä avoimen tieteen tärkeyteen, minkä osoitti esimerkiksi eurooppalaisten tiederahoittajien elokuussa 2018 julkaisema Plan S -aloite, jonka tavoitteena on saada kaiken julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulokset avoimiin julkaisuihin. Avoimen tieteen edistämiseksi tarvitaan kuitenkin myös uusia teknologisia ratkaisuja ja käytäntöjä.
Niitä etsitään 26.–28.10. Helsingin yliopiston, Kansalliskirjaston, CSC:n ja Helsinki Think Companyn järjestämässä haastekilpailussa WIDE – Open Source Science. Viikonlopun aikana noin 100 eri taustaista osallistujaa koodareista yhteiskuntatieteilijöihin luo teknologisia ja monitieteisiä ratkaisuja, joilla tutkimustiedosta tehdään entistä saavutettavampaa ja tiedeprosesseista avoimempia.
Puhumassa ja haastateltavissa pe 26.10.:
Tekoäly-yrittäjä Maria Ritola. Suosittu keynote-puhuja, Singularity Universityn alumni Maria Ritola työskentelee tällä hetkellä NASA:n tutkimuskeskuksen perustamassa Iris AI -yrityksessä, joka rakentaa keinoälyä tuottamaan uusia hypoteeseja olemassa olevan tutkimuksen pohjalta. Tapahtumassa Ritola avaa, millaisia mahdollisuuksia tekoäly luo tieteen avoimuuden lisäämiselle.
Open Knowledge Finland -yhdistyksen Heidi Laine. Helsingin yliopiston tutkimushallinnon asiantuntija Heidi Laine on kantava voima suomalaisessa open science -liikkeessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön palkitsi vuonna 2017 hänen vetämänsä Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen avoimen tieteellisen julkaisemisen hyväksi tehdystä työstä. Laine osallistuu osana Open Access Weekiä myös puhuja- ja keskustelutapahtumaan Kuka omistaa julkaisusi? Avoimen tieteen iltapäivä 24.10. Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.
Ohjelma:
Pe 26.10.
16.00 Avaussanat, järjestäjien puheenvuorot, keynotet (Maria Ritola, Heidi Laine).
17.00 Työpajatyöskentely alkaa.
Su 28.10.
10.30 Syntyneiden ratkaisujen pitchaus.
13.00 Brunssi
14.30–15 Voittajien julkistaminen
Tiedotusvälineet ovat tervetulleita sekä perjantain avajaistilaisuuteen että sunnuntain ratkaisujen esittelyyn. Toimittajat saavat tiedotteen syntyneistä ratkaisuista ja valokuvia tapahtumasta käyttöönsä sunnuntaina noin klo 17.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot ja haastattelujen sopimiset:
Elina Viukari, Widen projektipäällikkö
elina@thinkcompany.fi
+358 40 568 9834
Yhteydenotot tapahtuman aikana 26.–28.10.:
Jere Partanen, Helsinki Think Company
jere@thinkcompany.fi
+358 40 517 3478
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme