Kutsu medioille 16.1: Toiminnasta turvapaikanhakijaperheille vastaanottokeskuksissa saatu hyviä kokemuksia

Aika: ti 16.1 klo 11.30–12.30, infon yhteydessä tarjotaan salaattilounas
Paikka: Akvaario-kabinetti, ravintola Felli, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Anna Mikkonen, Ensi- ja turvakotien liitto, puh. 050 410 7640, anna.mikkonen@etkl.fi
Järjestäjät: Ensi- ja turvakotien liitto sekä Lapin ensi- ja turvakoti ry

Turvapaikanhakijalapsille ja -perheille sopivien keinojen löytämiseen ja rakentamiseen on tarvittu yhteistyötä vastaanottokeskuksen, alueella toimivien järjestöjen, seurakuntien sekä vapaaehtoisten välillä. Perheiden tukeminen antaa eväitä tulevaisuuteen, jatkui se sitten Suomessa tai toisessa maassa.

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana projekti on kehittänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa pääkaupunkiseudulla.

Mediainfossa:

Miten lapset huomioidaan vastaanottokeskuksessa?
Johtaja Ritva Metsälampi, Rovaniemen vastaanottokeskus, SPR Lapin piiri

Lapsiperheiden hyvinvointia tukeva toiminta vastaanottokeskuksissa
Projektipäällikkö Anna Mikkonen, Ensi- ja turvakotien liitto 

Ensi- ja turvakodin palveluista apua maahanmuuttajaperheille
Palvelupäällikkö Arja Kilpeläinen, Lapin ensi- ja turvakoti ry

Projekti järjestää Rovaniemellä 16.1. koulutuksen turvapaikanhakijoiden ja muiden maahan muuttaneiden parissa työskenteleville ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Seminaarissa kartoitetaan turvapaikanhakijaperheille suunnattua toimintaa ja luodaan uusia yhteistyön mahdollisuuksia. Iltapäivän paneelikeskustelussaeri toimijoita haastetaan pohtimaan, miten turvapaikkaa hakevien perheiden tarpeisiin on vastattu ja miten yhteistyötä voidaan kehittää perheiden hyväksi.  Koulutukseen osallistuu 90 asiantuntijaa.

Seminaarin ohjelma

Todelliset Supersankarit – Valokuvanäyttely turvapaikanhakijalapsista 25.1.2018 asti

Paikka: Lapin yliopiston Galleriat Lyhty ja Kajo, F-talo, 1. ja 4. krs, Yliopistonkatu 8
Avoinna: ma–pe klo 8–20, la klo 9–16.
Todelliset Supersankarit -valokuvanäyttelyn kuvissa turvapaikanhakijalapset ovat esillä supersankareina. He saivat olla juuri sellaisia supersankareita kuin itse halusivat. Heiltä kysyttiin, mitä he tekisivät, jos olisivat supersankareita. Kuvat otti projektityöntekijä Tiuku Pennola.

--------

Tiedote julkaisuvapaa 16.1.2018 klo 11.30

Vastaanottokeskuksissa asuvia lapsiperheitä tuetaan ryhmätoiminnalla ja kerhoilla

Turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon lapsiperheitä, odottavia äitejä, vauvoja, taaperoita ja yksinhuoltajia. Vastaanottokeskusten koko, sijainti ja ylläpitäjä vaihtelevat. Keskusten asukasmäärät ovat usein suuria ja henkilöstöresurssit tiukat, eivätkä tilat ole aina lapsiperheille toimivia.

Lapsiperheiden tilanne on vastaanottokeskuksissa haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Lapsilla ei ole useinkaan vastaanottokeskuksessa tarpeeksi tekemistä, ja aika käy pitkäksi. Heillä voi olla omien ja vanhempien vaikeiden kokemusten takia oireita, kuten pelkoja, painajaisia, levottomuutta, itkuisuutta, aggressiivisuutta ja ruokahaluttomuutta. Välillä perheillä on haasteita arjen rytmin, ruokailun ja kasvatuksellisten asioiden kanssa. Perheiden tukiverkostot ovat jääneet kotimaahan. Vastaanottokeskuksissa on huomattu, että perheiden kanssa tehtävään työhön panostaminen on ennaltaehkäisevää toimintaa, mikä vähentää lastensuojelun tarvetta.

Suomen Punaisen Ristin Lapin piiri ylläpitää Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskuksia, jotka ovat niin sanottuja odotusajan keskuksia, joissa asutaan pidempään turvapaikkapäätöstä odottamassa.

Rovaniemen vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä 27 perhettä, joissa on lähes 60 lasta. Kemin vastaanottokeskuksessa asuu 36 perhettä, joissa on 54 lasta. Lapsista yli puolet on alle kouluikäisiä. Suurimmat asiakasryhmät ovat somalin-, arabian ja Afganistanissa puhuttavan darin kielisiä.

Perheet asuvat kerrostaloasunnoissa eri puolilla kaupunkia ja tekevät itse ruuan. Kouluikäiset lapset pääsevät esikouluun ja kouluun, missä useimmat käyvät ensin valmistavassa opetuksessa. Terveydenhoitaja tekee neuvolaikäisille lapsille terveystarkastukset vastaanottokeskuksessa. Lääkärin tarkastukset järjestetään ostopalveluina.

Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskuksissa on perhetyötä tekeviä pakolaisohjaajia, jotka vetävät ryhmiä, tukevat perheiden hyvinvointia, toimintakykyä, vanhemmuutta, kouluyhteistyötä ja lasten harrastustoimintaa. Ohjaajat vetävät muun muassa vanhempi-lapsiryhmiä ja lastenkerhoja taaperoille ja vanhemmille lapsille, kertoo Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ritva Metsälampi. Ryhmissä voi olla apuna vapaaehtoisia. Myös turvapaikanhakijat käyvät keskuksen ulkopuolella vapaaehtoistehtävissä esimerkiksi hoitamassa vanhuksia. Lisäksi SPR järjestää naisten ja miestenkerhoja.

Pienillä ja edullisillakin keinoilla voidaan tukea perheiden ja lasten hyvinvointia

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti on järjestänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa. Toimintaa on pilotoitu pääkaupunkiseudulla. Saatujen kokemusten perusteella on selvää, että pienillä ja edullisillakin keinoilla voidaan lisätä lasten ja vanhempien hyvinvointia.

Toiminnalliset ryhmät tukevat vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta, joka on voinut joutua kovalle koetukselle pakolaisuuden, menetysten ja vastaanottokeskuksessa asumisen aikana.

− Ryhmiin osallistuvat saavat vertaistukea, vaihtelua ja piristystä arkeen sekä lapsiperheen arkea helpottavaa tietoa ja tukea. Ryhmät ja kerhot piristävät ja tuovat muuta ajateltavaa. Keskustelussa vanhempien kanssa voidaan antaa tärkeää tietoa lapsen tarpeista ja kasvatuksesta, sanoo projektipäällikkö Anna Mikkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Moni toiminta onnistuu hyvin ilman yhteistä kieltäkin: esimerkiksi askartelu, rentoutus, hieronta, leikit, muskari, taidetyöpajat, tapahtumat ja retket auttavat jaksamaan. Samalla vanhemmat saavat onnistumisen kokemuksia lasten kanssa olemisesta.

Palvelupäällikkö Arja Kilpeläinen Lapin ensi- ja turvakodista kertoo, että maahanmuuttajataustaisia asiakkaita on yhtä lailla turvakodissa, ensikodissa ja avopalveluissa. Asiakkaina on ollut turvapaikanhakijoita, oleskeluluvan saaneita sekä Suomessa jo pidempään asuneita. Kulttuurierot ja kieli aiheuttavat toisinaan haasteita, vaikka tulkkipalveluja käytetään varsinkin viranomaisasioiden läpikäymiseen. Yhteinen sävel löytyy yleensä suhteellisen nopeasti, Kilpeläinen toteaa.

Toiminnan järjestäminen turvapaikanhakijaperheille tukee perheiden hyvinvointia, mielenterveyttä ja antaa eväitä tulevaisuuteen, olipa se sitten Suomessa, kotimaassa, tai kolmannessa maassa, jos perhe ei saa oleskelulupaa Suomeen.