Ensi- ja turvakotien liitto

Kutsu medioille 20.11: Lapsiperheen arki vastaanottokeskuksessa on haastavaa

Jaa

Vastaanottokeskuksissa asuvien lapsiperheiden tilanne on usein haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Lapset jäävät helposti työntekijöiden kiireen ja vanhempien vaikean elämäntilanteen jalkoihin. Perheitä voidaan tukea monin tavoin. Medialounaalla vastaanottokeskuksessa asuvan pikkulapsiperheen isä kertoo perheen arjesta ja elämästä turvapaikkaprosessin aikana.

Aika: Lapsen oikeuksien päivä ma 20.11.17 klo 11.30–12.30,
infon yhteydessä tarjotaan lounas
Paikka: Hotelli Presidentti, Ravintola Manu, Helsinki
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Anna Mikkonen,
Ensi- ja turvakotien liitto, puh. 050 410 7640
Järjestäjä: Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti (2012-17) on kehittänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa pääkaupunkiseudulla. Turvapaikanhakijalapset ja -perheet tarvitsevat tukea haastavassa elämäntilanteessa ja hyötyvät lapsiperheille järjestettävästä toiminnasta. Kehittämis- ja asiakastyön kokemusten perusteella on selvää, että pienillä ja edullisillakin keinoilla voidaan lisätä lasten ja vanhempien hyvinvointia.

Medialounaalla kuulemme:

Millaista tukea perheemme sai vastaanottokeskuksessa asuessamme
vastaanottokeskuksessa asuvan perheen isä

Miten lapset huomioidaan vastaanottokeskuksissa?
Tarja Jokinen, johtava sosiaalityöntekijä, Metsälän vastaanottokeskus, Helsinki

Turvapaikanhakijaperheiden hyvinvointia tukeva toiminta
Anna Mikkonen, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto 

Projekti järjestää Helsingissä Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Turvassa Suomessa! -seminaarin turvapaikanhakijoiden ja muiden maahan muuttaneiden perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Koulutukseen osallistuu noin 250 henkilöä.

Seminaarissa saa ensi-iltansa ohjaaja Sherwan Hajin lyhytdokumentti Tarinat kasvojen takana, jossa turkkilainen tyttö kertoo kotimaasta lähdöstä, arjesta vastaanottokeskuksessa ja tulevaisuuden toiveistaan. Seminaarissa julkistetaan myös Turvapaikanhakijaperhe. Kohtaamisen ja tuen käsikirja, joka kertoo pakolaisuuden vaikutuksista perheeseen ja antaa vinkkejä turvapaikanhakijaperheiden kanssa toimiville.

Seminaarin ohjelma:
https://ensijaturvakotienliitto.fi/tapahtumat/lapsiperhe-turvapaikanhakijana-projektin-loppuseminaari/

Tiedote julkaisuvapaa 20.11.2017 klo 11.30

Vastaanottokeskuksissa asuvia lapsiperheitä tuetaan ryhmätoiminnalla ja kerhoilla

Vastaanottokeskusten koko, sijainti ja ylläpitäjä vaihtelevat. Keskusten asukasmäärät ovat usein suuria ja henkilöstöresurssit tiukat, eivätkä tilat ole aina lapsiperheille toimivia. Pääkaupunkiseudulla on kuusi vastaanottokeskusta, joita ylläpitävät Helsingin kaupunki, Luona Oy ja Suomen Punainen Risti (SPR).

Siikajärven vastaanottokeskusta Espoon Nuuksiossa ylläpitää Luona Oy. Keskuksessa asuu tällä hetkellä noin 40 lapsiperhettä sekä isovanhempia ja yksinäisiä naisia ja miehiä. Keskuksessa asuu 100 lasta, joista 44 on koulussa ja 56 on alle kouluikäisiä. Asukkaiden yleisimmät kotimaat ovat Irak, Syyria, Afganistan ja Eritrea.

Siikajärven keskuksen syrjäinen sijainti on haaste asukkaiden liikkumiselle ja esimerkiksi vapaaehtoisille, mutta siitä huolimatta keskuksessa on aikaisempaa enemmän toimintaa. Ensi- ja turvakotien liitto järjestää keskuksessa kuvataidekerhoa perheille ja yhteistyössä Espoon Lyömättömän linjan kanssa miesten ryhmää. Lisäksi keskuksessa on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävätoimintaa äideille, Lukiolaisten liiton toimintaa nuorille ja SPR:n vapaaehtoisten pitämää suomen kielen opetusta. Kirjastoauto käy keskuksessa säännöllisesti ja järjestää toimintaa lapsille. Ensi vuonna käynnistyy yhteistyössä kaupungin kanssa kerhotoimintaa alle kouluikäisille lapsille.

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti on järjestänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa pääkaupunkiseudulla. Kehittämis- ja asiakastyön kokemusten perusteella vertaistukiryhmät, toiminnalliset menetelmät, henkilökohtaiset tapaamiset ja doula-synnytystukihenkilöt vastaavat hyvin turvapaikanhakijaperheiden tarpeisiin.

Toiminnalliset ryhmät tukevat vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta, joka on voinut joutua kovalle koetukselle pakolaisuuden, menetysten ja vastaanottokeskuksessa asumisen aikana. Ryhmiin osallistuvat saavat vertaistukea, vaihtelua ja piristystä arkeen sekä lapsiperheen arkea helpottavaa tietoa ja tukea. Keskustelussa vanhempien kanssa voidaan antaa tärkeää tietoa lapsen tarpeista ja kasvatuksesta, sanoo projektipäällikkö Anna  Mikkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Moni toiminta onnistuu hyvin ilman yhteistä kieltäkin: esimerkiksi askartelu, sirkuskerho, kuvataide, muskari, tapahtumat ja retket auttavat jaksamaan. Samalla vanhemmat saavat onnistumisen kokemuksia lasten kanssa olemisesta. Lyhytaikainenkin onnistunut kohtaaminen voi kantaa tarvittaessa myös kolmannessa maassa taikka kotimaahan palatessa, jos perhe ei voi jäädä Suomeen.

Projektin kokemusten mukaan vastaanottokeskuksiin tarvitaan lapsille nykyistä enemmän sopivia leikkitiloja sekä kohdennettuja henkilöstöresursseja perhetyöhön. Äitiyspakkaus ja vapaaehtoinen synnytystukihenkilö doula olisivat myös tarpeen kaikille turvapaikanhakijaäideille. Mahdollisimman pysyvä asuinpaikka ja siirtojen välttäminen keskuksesta tai maasta toiseen tukevat projektin havaintojen mukaan lasten turvallisuuden ja pysyvyyden tunteita muutosten ja menetysten jälkeen. Vastaanottokeskuksissa tulisi olla päivähoitoa vastaavaa toimintaa alle kouluikäisille lapsille, koska päivähoito tukee lapsen kehitystä ja sosiaalisia suhteita.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna Mikkonen,
projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto, Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti
p. 050 410 7640, anna.mikkonen@etkl.fi

Tarja Jokinen
Johtava sosiaalityöntekijä, Metsälän vastaanottokeskus, Helsinki
p. 09-310 42744, tarja.jokinen@hel.fi

Anna-Kaisa Harju
Palvelupäällikkö, Siikajärven vastaanottokeskus, Luona Oy
p. 050-468 5833, anna-kaisa.harju@luona.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Uhkaavien erotilanteiden tunnistaminen ja riskien arviointi keskeistä - Ensi- ja turvakotien liitto julkaisee perusteoksen vainon uhrien auttajille12.12.2017 08:00Tiedote

Parisuhteen väkivalta voi jatkua myös eron jälkeen. Vainoaja voi uhkailla, seurata, tarkkailla tai ottaa toistuvasti yhteyttä ahdistavalla tai pelottavalla tavalla. Vainoaja voi myös yltyä hengenvaaralliseen väkivaltaan. Nykyään on olemassa keinoja tunnistaa vainoajat, jotka todennäköisesti käyttävät fyysistä väkivaltaa, ja suojella uhreja, mutta niitä ei pystytä käyttämään kattavasti kaikkialla Suomessa. Erityisesti lapseen kohdistuvan vainon arvioimiseksi ei ole välineitä.

Taide apuna väkivallasta selviytymisessä13.11.2017 14:21Tiedote

Taide ja kulttuuri luovat jo itsessään hyvinvointia ja tuovat mielekkyyttä elämään mutta taidetta voidaan käyttää myös soveltavasti. Näin on tehty Porissa, missä liikunnan ja tanssin avulla tavoitettiin väkivaltaa kokeneita naisia uudella tavalla. Kolmivuotinen Jalkautuvan naistyön hanke päättyy vuoden lopussa Porin ensi- ja turvakotiyhdistyksessä. Hankkeen aikana on kohdattu noin 300 satakuntalaista naista. Taiteella väkivaltaa vastaan -tapahtuma 16.11. ottaa kantaa väkivaltaa vastaan.

Mediainfo 23.11: Väkivaltaa ei huomioida riittävästi huoltajuuspäätöksissä13.11.2017 13:45Kutsu

Vuonna 2016 parisuhdeväkivallan seurauksena kuoli 12 naista, joista viisi surmasi entinen kumppani. Riski on erityisen suuri parisuhteen päättyessä, sillä 15 vuoden aikana joka kolmas parisuhdeväkivallan seurauksena kuollut on surmattu erotilanteessa. Väkivaltaa ei myöskään huomioida riittävästi huoltajuuspäätöksissä. Väkivaltaa käyttänyt vanhempi voi saada tavata lasta ilman tukea tai valvontaa tai jopa yhteishuoltajuuden toisen vanhemman kanssa. Mediainfossa kuulemme, miten huolto- ja tapaamisriitojen väkivaltaa voidaan ehkäistä ja kuinka lapsen turvallisuus voidaan varmistaa.

Kutsu medioille 4.10: Vastaanottokeskuksissa järjestetty toiminta auttaa lapsia2.10.2017 11:38Tiedote

Neljässä vastaanottokeskuksessa Pirkanmaalla ja Hämeessä asuu parhaillaan yhteensä yli 320 lasta, joista noin 130 on alle kouluikäisiä. Lapsiperheiden tilanne on usein haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Mediainfossa vastaanottokeskuksessa asunut perhe kertoo kokemuksistaan perheen arjesta turvapaikkaprosessin aikana. Kuulemme myös, miten pienillä ja edullisillakin keinoilla on pystytty tukemaa perheiden ja lasten hyvinvointia.

Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen liputuspäivää haetaan pysyväksi25.9.2017 13:43Tiedote

Lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2016 liputettiin ensi kerran Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Liputuspäivä liittyi Miina Sillanpää 150-juhlavuoteen ja myönnettiin tuolloin kertaluonteisena. Myös tänä vuonna suositellaan liputusta lokakuun ensimmäisen päivänä. Liputuspäivän vakiinnuttamista ovat hakeneet Miina Sillanpään Seura ja tukemassa on lähes neljäkymmentä tahoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme